Osuuskuntien sosiaalisesta vastuusta 

aki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Se koskee erityisesti työelämään integroivia yrityksiä. Se ei kuitenkaan ole kiinnostava mahdollisuus sosiaali- tai hyvinvointipalveluja tuottaville yrityksille, elleivät ne pysty toiminnassaan käyttämään vajaakuntoista työvoimaa. Lain mukaan on rekisteröitynyt vain noin sata yritystä. Niistä kymmenen on osuuskuntia.

yöttömät työnhakijat perustivat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa yhteensä 350 ns. työtä vuokraavaa työosuuskuntaa. Näistä noin 200 jatkaa yhä edelleen sosiaalisessa tehtävässään integroiden työttömiä työelämään. Nämä yritykset täyttävät kirkkaasti lain kriteerit, mutta ne eivät kuitenkaan halua sitoa itseään lain mukanaan tuomaan lisähallintoon. Lakiuudistus ei ole oikein saanut ilmaa siipiensä alle.
Työtä vuokraavilla työosuuskunnilla voi olla suurikin merkitys pienillä paikkakunnilla. Vanttauskoskella, Rovaniemen itäosassa, tällainen osuuskunta työllistää vuosittain viisi työtöntä. Muutamat työtä vuokraavat työosuuskunnat kuten kuljetus- ja logistiikka-alalla Uudellamaalla toimiva Meredi on kehittynyt keskisuureksi yritykseksi.
Moni työtä vuokraava työosuuskunta on vuosien myötä myös muuttunut tavalliseksi henkilöstönsä omistamaksi osuuskunnaksi keskittyen bisneksen tekoon, jolloin sosiaalinen vastuu ei välttämättä enää korostu. Toisaalta aika moni on myös käytännössä lopettanut toimintansa tai toiminta on hiipunut. Osa aktiiveista on saanut esimerkiksi vakituisen työpaikan toisaalta.
Sosiaali- ja hoivapalveluja tarjoavia pieniä osuuskuntia on perustettu jo kymmeniä. Nekään eivät useinkaan tarjoa työtä vajaakuntoisille tai pitkäaikaistyöttömille eivätkä niin ollen ole kiinnostuneita sosiaalisen yrityksen statuksesta, mutta täyttävät hyvin yhteiskuntavastuunsa organisoimalla sosiaali- ja terveyspalveluja vanhuksille, vajaakuntoisille ja lapsille.

uomalaisen osuustoiminnan syntyvaiheessa, noin sata vuotta sitten, osuuskuntien toimintaan liittyi hyvin oleellisena osana nimenomaan sosiaalinen ulottuvuus.
Esimerkiksi nykyisen HOK-Elannon edeltäjät tarjosivat jäsenilleen ja heidän perheilleen monia sosiaali- ja kulttuuripalveluja sekä pyrkivät helsinkiläisen kaupunkiyhteisön kehittämiseen. Esimerkiksi Elanto seurasi jäsenperheitään kehdosta hautaan. Se antoi kummilahjan jäsenperheille heidän saatuaan vauvan, tuki myös hautausavustuksella kuolemantapauksessa sattuessa. Nuorisolle ja työiässä oleville jäsenilleen Elanto tarjosi mahdollisuuden opiskeluun opintopiireissä, kulttuuriin mm. omassa teatterissa sekä urheiluun omassa urheiluseurassa. Elannolla oli myös laajaa asuntorakentamista, jonka avulla se pyrki parantamaan työntekijöidensä asuinolosuhteita ja tarjoamaan muualta muuttaneille uusille työntekijöilleen heidän kipeästi kaipaamiaan kunnollisia asuntoja. Nykyisin tällaisten etujen merkitys on vähentynyt julkisen sektorin otettua näitä tehtäviä omakseen ja myös lainsäädännön kehityttyä. Mutta ne olivat parhaasta päästä oman aikansa osuustoiminnan sosiaalista vastuuta.
Maaseudun osuusmeijerit ja muut osuuskunnat edistivät omissa

Pekka Pättiniemi FT, puheenjohtaja Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry

toimintayhteisöissään ihmisten terveyttä ja taloudellista vaurautta. Ne toivat ihmisiä yhteen ja opettivat demokraattisia toimintatapoja käytännössä.
Kaikella tällä onnistuneella työllä kuluttajansuojasta valtiollisiin vaaleihin asti on ollut uraauurtaneita vaikutuksia suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen.

osiaalinen ja yhteisövastuu on edelleen oleellinen osa niin pienten kuin suurten osuuskuntien olemassaolon oikeutusta. Jokaisen osuuskunnan omassa hallinnossa näistä asioista aika ajoin keskustellaan ja määritellään niihin oma suhde ja päätetään tarvittavista toimista. Aktiivisemminkin näistä asioista toki kannattaisi keskustella, niistä tiedottaa ja niitä seurata.

| Sivun alkuun |