uotsivu.gif (3732 bytes)

Kysy pois -palstan
kysymykset ja vastaukset

Kysymys:
Osuuskunnallamme oli hallintoneuvoston järjestäytymiskokous. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan valinta ratkaistiin äänestyksellä. Puheenjohtajan vaalissa valituksi tullut sai kahdesta ehdokkaasta selvästi yli puolet äänistä. Varapuheenjohtajan vaalissa oli kaksi ehdokasta. Jo etukäteen arveltiin ja ääniä laskettaessa havaittiin, että vaalista tulee tiukka. Mahdollista oli jopa tasatulos. Ääntenlaskijat pitivät ääntenlaskun ajan puheenjohtajan äänestyslipun erillään muista siinä tarkoituksessa, että näin meneteltäessä voitaisiin nähdä, ketä puheenjohtaja on äänestänyt ja näin saataisiin äänestyksen tulos ratkaistuksi puheenjohtajan äänellä. Tasatulos syntyi ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa varapuheenjohtajaksi valittiin se henkilö, jonka nimen puheenjohtaja oli äänestyslippuunsa kirjoittanut. Eikö tasatulosta ratkaistakaan vaaleissa arvalla?

Vastaus:
Lyhyt vastaus kysymykseen on, että osuuskunnan/edustajiston kokouksessa kyllä, mutta hallintoneuvoston ja hallituksen kokouksessa siitä riippuen, mihin tehtävään valittavan vaalista on kysymys. Kysyjän tarkoittamassa kokouksessa kyllä meneteltiin virheellisesti. Varapuheenjohtajan vaali olisi pitänyt ratkaista arvalla eikä puheenjohtajan äänellä.
Osuuskuntalain 4 luvun 20 §:n 3 momentin perusteella silloin, jos osuuskunnan kokouksessa suoritetussa vaalissa äänet menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla. Saman luvun 31 §:n viittaussäännökseen perustuen asia on edustajiston kokouksessa aivan samoin.
Osuuskuntalain 5 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan hallituksen päätökseksi tulee, jollei sääntöjen mukaan vaadita määräenemmistöä, se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai, jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Saman luvun 13 §:n viimeisen momentin viittaussäännöksen perusteella asia on samoin hallintoneuvoston osalta. Tämä määräys koskee sekä asiakysymyksiä että henkilövalintoja.


PUHEENJOHTAJAN VAALIN RATKAISEE ARPA

Kuten maallikot osuvasti sanovat, laissa on aina poikkeuksia. Niinpä tässäkin: Osuuskuntalain 5 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan hallituksen puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Samassa lainkohdassa säädetään lisäksi, että jos äänet menevät hallituksessa tasan, puheenjohtaja valitaan arvalla.
Hallituksen puheenjohtajaa valittaessa tasatuloksen ratkaisee siis arpa. Osuuskuntalain 5 luvun 13 §:n viimeisen momentin viittaussäännöksen perusteella asia on samoin hallintoneuvoston osalta.
Hallituksen varapuheenjohtajan vaalissa syntyvän tasatuloksen ratkaisemisesta ei ole laissa nimenomaista säännöstä. Kun varapuheenjohtaja on rinnastettavissa varsinaiseen puheenjohtajaan, on katsottava, että varapuheenjohtajan vaali on toimitettava aivan samalla tavalla kuin varsinaisen puheenjohtajan vaali. Tasatulos ratkaistaan myös varapuheenjohtajan vaalissa arvalla.


PUHEENJOHTAJAT VALITAAN AVAAJAN JOHDOLLA

Silloin kun on kysymys hallintoneuvoston tai hallituksen varsinaisesta järjestäytymiskokouksesta, eli kokouksesta, jossa valitaan sekä varsinainen puheenjohtaja että varapuheenjohtaja, on mielestäni hyvä menettelytapa se, että nämä molemmat valitaan järjestäytymiskokouksen puheenjohtajaksi valitun henkilön johdolla. Hallintoneuvoston tai hallituksen puheenjohtajaksi valittu henkilö alkaa siis johtaa puhetta vasta sen jälkeen kun varapuheenjohtajakin on valittu.
On tärkeää muistaa, että arvonta hallintoneuvoston ja hallituksen kokouksissa koskee ainoastaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valintaa. Kaikissa muissa asioissa ratkaisee puheenjohtajan ääni. Esimerkiksi valittaessa henkilöä osuuskunnan edustajaksi muun yhteisön kokoukseen tai ehdolle jonkun yhteisön hallintoon valittavaksi, tasatuloksen ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Kari Lehto


Työsuojelu pienessä osuuskunnassa

Kysymys:
Meillä on mm. siivous- ja muita kodinhoitopalveluja sekä uudis- ja korjausrakentamista harjoittava osuuskunta. Osuuskunnassamme on näitä palveluita suorittamassa 11 jäsentä ja 5 muuta työntekijää. Osuuskuntaamme tuli tarkastukselle työsuojelutarkastaja. Muun ohessa hän määräsi, että osuuskuntaamme on valittava työsuojelupäällikkö sekä työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu. Onko osuuskuntayrittäminen näin byrokraattista? Pitääkö meidän pikkuosuuskuntaamme tällaiset valita?

Vastaus:
Työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 29 §:n 1 momentin mukaan työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen työpaikan työsuojeluasioiden yhteistoimintaan ja yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin.
Saman lain 28 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on nimettävä edustajansa työpaikan työsuojeluasioiden yhteistoimintaa varten. Lain 38 §:n mukaan vähintään 20 työntekijän työpaikoille on valittava työsuojelutoimikunta, jossa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustajat.
Yksinkertainen vastaus on, että osuuskuntanne tulee ryhtyä toimiin työsuojeluvaalien järjestämiseksi ja osuuskunnan hallituksen tulee nimetä työnantajaa edustava yhteyshenkilö.


LAILLISUUS JA REHELLISYYS

Minun on pakko jälleen muistuttaa siitä, että työosuuskunnissa tulee noudattaa aivan samoja lakeja, säännöksiä ja muita määräyksiä ja sopimuksia kuin muillakin työpaikoilla.
Työosuuskunta osuuskuntayrittämisen muotona ei ole vähemmän eikä enemmän byrokraattista kuin mikään muukaan yritystoiminta.


Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi


| Sivun alkuun |