Kysymys: Meillä on kymmenen jäsenen työosuuskunta. Toimimme usealla eri alalla. Ehkä juuri siitä syystä syntyneiden intressiristiriitojen vuoksi olemme riitaantuneet aika pahasti keskenämme. Olemme kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että tässä tilanteessa osuuskunnasta ei enää ole hyötyä kenellekään meistä. Ehkä olisi järkevintä lopettaa koko osuuskunta. Kuinka se tapahtuu?

Vastaus: Osuuskunnan toiminta voidaan toki lakkauttaa ja osuuskunta vapaaehtoisesti lopettaa. Tämä edellyttää osuuskunnan kokouksen päätöstä.
Osuuskuntalain mukaan lopettaminen voi tapahtua kahdella eri tavalla: joko selvitys- eli konkurssimenettelyssä tai sitten hakemuksella kaupparekisteriin. Vaihtoehdot riippuvat osuuskunnan taloustilanteesta.

Purkaminen selvitysmenettelyssä

Osuuskunnan kokous päättää osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan. Samalla se päättää valita yhden tai useamman selvitysmiehen ja päättää osuuskunnan toiminimen kirjoittamisesta selvitystilan aikana.
Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa selvitystilan johdosta. Valitut tilintarkastajat jatkavat tehtävässään, kunnes heidän normaali toimikautensa jatkuu.
Useimmiten selvitystila jatkuu niin pitkään, että sen jatkuessa on pidettävä yksi tai useampi osuuskunnan kokous. Jos tilintarkastajien toimikausi päättyy selvitystilan aikana, osuuskunnan kokouksen tulee päättää tilintarkastajien valinnasta. Mikäli osuuskunnalla ei ole tilintarkastajia, ei niitä tarvitse pelkästään selvitystilan vuoksi valita.
Osuuskuntalain lähtökohta on, että hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava tilinpäätös ja tarvittaessa myös konsernitilinpäätös siltä selvitystilaa edeltäneeltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty osuuskunnan kokouksessa.
Selvitystilaan asettamisesta päättävä osuuskunnan kokous voi kuitenkin päättää, ettei tätä tilinpäätöstä laadita. Näin kannattaa yleensä aina etenkin pienehköissä osuuskunnissa päättää. Koska myös selvitystilan aikana on laadittava tilinpäätökset, sisältyvät edellä tarkoitetun ajanjakson tapahtumat sen tilikauden tilinpäätökseen, joka selvitystilan aikana ensiksi päättyy ja jolta selvitysmiehet laativat tilinpäätöksen.
Selvitysmieheksi voidaan valita vaikkapa osuuskunnan hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai joku osuuskunnan palveluksessa oleva. Yleensä selvitysmieheksi valitaan kuitenkin mielellään osuuskuntalakia tunteva juristi. Selvitystilan hoitaminen osuuskunnan omin voiminkaan ei ole mahdoton tehtävä, mutta edellyttää asianomaisen tietämyksen hankkimista.
Kun päätös osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan on tehty ja kun selvitysmies on valittu, hänen tulee ilmoittaa asia kaupparekisteriin merkittäväksi ja samalla hakea julkinen haaste osuuskunnan tuntemattomille velkojille. Sen jälkeen kun julkisen kuulutuksen johdosta ilmoitetut velat ja kaikki muutkin velat on maksettu tai vaihtoehtoisesti pantu tarvittavat varat loppujen velkojen maksamisesta sivuun, eli käytännössä talletettu pankkiin, selvitysmies tekee ns. lopputilityksen. Sen oleellisimmat osat ovat selvitysmiehen selostus keskeisimmistä tapahtumista selvitystilan aikana sekä selvitysmiehen esitys osuusmaksujen palauttamisesta ja osuuskunnan omaisuuden säästön jakamisesta jäsenille.
Lopputilityksen liitteenä ovat kaikki selvitystilan aikaiset tilinpäätökset, joista viimeisin on tehty lopputilityksen allekirjoittamispäivälle. Pienehköjen osuuskuntien osalta näitä tilinpäätöksiä on käytännössä vain yksi, erityisesti silloin kun päätös selvitystilaan asettamisesta on tehty tilikauden alussa.
Selvitysmiehen tulee vielä kutsua osuuskunnan kokous hyväksymään lopputilitys, eli vahvistamaan viimeinen tilinpäätös, hyväksymään selvitysmiehen esitys omaisuuden säästön jaosta ja myöntämään selvitysmiehelle vastuuvapaus. Tämän jälkeen selvitysmiehen tulee vielä tehdä veroilmoitus viimeiseltä tilikaudelta, toimittaa viimeinen tilinpäätös kaupparekisteriin ja ilmoittaa sinne osuuskunnan lakkaaminen.

Poistaminen kaupparekisteristä

Vuonna 2001 säädetyn uuden osuuskuntalain mukaan osuuskunta voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä poistaa kaupparekisteristä ja varsinaista selvitysmenettelyä ei tarvita lainkaan.
Jos osuuskunnan varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä jäsen, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista, rekisteriviranomaisen on selvitystilaan määräämisen sijasta poistettava osuuskunta rekisteristä.
Käytännössä tämä rekisteristä poistaminen sujuu siten, että sen jälkeen kun on olemassa tilinpäätös, joka osoittaa, että osuuskunnan varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen, kutsutaan osuuskunnan kokous koolle päättämään rekisteristä poistamista koskevan hakemuksen tekemisestä. Asiaa koskevassa päätöksessä todetaan, että kuten pöytäkirjan liitteenä olevasta taseesta ilmenee, osuuskunnan varat ovat niin pienet, että ne eivät riitä edes selvityskulujen suorittamiseen ja näin ollen päätetään pyytää patentti- ja rekisterihallitukselta, että osuuskunta poistetaan kaupparekisteristä.
Sitten lähetetään kaupparekisteriin vapaamuotoinen hakemus osuuskunnan poistamiseksi kaupparekisteristä. Hakemukseen liitetään ote tai jäljennös edellä tarkoitetusta osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta. Otteeseen tai jäljennökseen liitetään jäljennös pöytäkirjan liitteenä olevasta taseesta.
Käytännössä tällaiset osuuskunnat ovat yleensä velattomia ja niillä on varoja enintään 8.000 euroa. Raja johtuu siitä, että ilman varsinaista selvitysmenettelyä voidaan jakaa vain sellaisen osuuskunnan varat, jonka varat ovat enintään 8.000 €. Kaiken lisäksi nämäkin varat voidaan lain mukaan jakaa vasta sitten kun rekisteristä poistamisesta on kulunut viisi vuotta ja tällöinkin jäsenet vastaavat saamiensa varojen määrällä osuuskunnan velkojen maksamisesta. Onneksi nykyisten vanhentumissäännösten mukaan viiden vuoden kuluttua ei ainakaan vanhentumattomia velkoja voine ilmaantua.

Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi

| Sivun alkuun |