Yhteisötalouden tematiikkaan ja osuustoiminnalliseen yrittämiseen liittyy läheisesti työn tekemisen tapojen muutos ja pyrkiminen hyvään työympäristöön. Työyhteisöllä nähdään parhaat menestymisen mahdollisuudet, jos työntekijöitä kohdellaan aktiivisina partnereina ja vastuuntuntoisina ihmisinä. Työn tulee arvostaa tekijäänsä ja mahdollistaa luovaa uuden oppimista.

Karasek ja Theorell käsittelevät kirjassaan Healthy work - stress, productivity and the reconstruction of working life (1990) yhteiskuntamme työpaikkojen jakautumista hyviin ja huonoihin. Mielenkiintoisella tavalla hyviä työpaikkoja määrittävät tekijät tuntuvat määrittävän samalla myös osuuskuntien työn tekemisen periaatteita. Hyvä työpaikka tarjoaa mahdollisuuksia omien taitojen maksimaaliseen käyttöön ja niiden kehittämiseen. Siellä työntekijät voivat itse vaikuttaa työnsä rutiineiden määrittymiseen ja osallistua pitkän aikavälin suunnitteluun. Työ on joustavaa ja sallii myös tarvittaessa esim. etätyöskentelyn. Työhön yhdistyy sekä rutiiniluontoista työtä että uusia haasteita. Hyvässä työssä on mahdollisuus monipuolisiin sosiaalisiin kontakteihin ja toiminta perustuu aitoon demokraattiseen päätöksentekoon. On myös mahdollista saada suoraa asiakaspalautetta ja vaikuttaa laadun kehittämiseen. Lisäksi työtaakka jakautuu  tasaisesti sukupuolten välille, ja työn sekä perheen tarpeiden yhdistäminen on mahdollista.

Hyvää työpaikkaa määrittävät ominaisuudet ovat arkitodellisuutta monessa osuuskunnassa. Ehkä juuri edellä lueteltujen asioiden toteuttamismahdollisuus konkretisoituu ot-yrittämisessä ja on osaltaan selittämässä osuuskuntien kasvavaa suosiota yrittämisen muotona.