Osuuskuntalain toisen pykälän mukaan "osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita…".
   Mitä nämä palvelut tarkoittavat työosuuskunnissa? Kokemukseni perusteella  useimpien työosuuskuntien jäsenet vastaavat, että osuuskunnalta saatavat palvelut ovat työpaikka tai työllistymismahdollisuudet.

Näen tämän ajattelutavan ongelmalliseksi. Työosuuskunta ei nimittäin tarjoa jäsenilleen työpaikkaa, vaan työosuuskunnan palveluja käyttämällä jäsenet voivat helpommin työllistyä. Tämä tausta- ajatus on jäänyt työosuuskunnissa liian vähälle huomiolle. Täten myös osuuskuntien tarkoitus ja rahoitusperiaate ovat jääneet epäselviksi. Osuuskuntiin kohdistuu vääriä odotuksia.

JÄSENPALVELUISSA EROA OSUUSKUNTATYYPPIEN MUKAAN

Hankintaosuuskunnissa tausta-ajatus on selvä. Jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi osuuskunta hankkii jäsenten tarvitsemia tuotteita yhteisostoina. Tällöin jäsenet saavat tarvitsemansa tuotteet halvemmalla kuin ostamalla yksin ja pienempinä määrinä. Osuuskunnalle tulee kuluja hankinnoista ja ostopalveluiden järjestämisestä. Jäsenet maksavat kulut, kun ostavat tuotteensa osuuskunnasta. 

Markkinointiosuuskunta järjestää jäsentensä puolesta markkinointitoimenpiteet. Osuuskunnan jäsen saa kustannussäästöjä, kun markkinointikulut jaetaan. Myös näkyvyys lisääntyy, kun rahaa on käytössä enemmän. Osuuskunnan kulut muodostuvat markkinointitoimenpiteiden järjestämisestä. Kulut rahoitetaan jäseniltä perittävinä palvelujen käyttömaksuina.

Työosuuskunnat voivat toimia kuin hankinta- tai markkinointiosuuskunta. Yleisintä on yhdistää niiden piirteitä. Useimmissa työosuuskunnissa järjestetään jäsenten työllistymisen tukemiseksi ainakin joitakin näistä: markkinointi-, toimisto-, kirjanpito- ja palkanlaskentapalveluja sekä toimitiloja ja tuotantolaitteita. Tausta-ajatus on se, että jäsenet saavat nämä palvelut halvemmalla kuin ammatinharjoittajina. Kulujen pienentyessä myös työllistyminen helpottuu.

Jokaisen osuuskunnan on tärkeää tehdä jäsenilleen selväksi se, mitä palveluita osuuskunta jäsenilleen työllistymisen helpottamiseksi tarjoaa, ja miksi näitä palveluja kannattaa käyttää.

KAKSI TAPAA RAHOITTAA PALVELUT

Samalla kuitenkin osuuskunnan tarkoitus ja kustannustietoisuus unohtuvat. Tässä toimintamallissa maksuja ei aiheudu osuuskunnan palvelujen käytöstä vaan tuloksellisuudesta. 

Maksuja tulee, jos palvelujen käyttö on johtanut työllistymiseen. Esimerkiksi osuuskaupassa tämä tarkoittaisi sitä, että voisit ottaa kaupasta voipaketin ja maksaa ostoksen vasta, kun olet voipaketin käyttänyt. Jollei ruoanlaitto onnistu, vaikka käytit siinä voita, sinun ei tarvitsisi ostosta maksaa. 

Oikeudenmukaisempi ja osuustoiminnan periaatteita paremmin noudattava tapa on rahoittaa osuuskunnan palvelut perimällä maksut osuuskunnan jäseniltä osuuskunnan palvelujen käytön mukaan.

Tätä rahoitustapaa ovat käyttäneet toistaiseksi hyvin harvat työosuuskunnat. Pohjois-Pohjanmaan osuuskunnista tulee mieleen vain jo toimintansa lopettanut Osuuskunta Ponsuuri. Se keräsi jäseniltä toimitilojensa vuokrakustannukset ylimääräisinä maksuina. Ajatus ei ole uusi, vaan ainakin Pertti Haapakorva on esittänyt vastaavan vuonna 1998 ilmestyneessä Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen -kirjassa (toim. Erkki Koskiniemi).

UUSI RAHOITUSTAPA ON TASAPUOLINEN

Uusi rahoitustapa on tasapuolinen kaikille jäsenille, kun palveluiden käytöstä aiheutuneet kulut peritään palveluiden käytön mukaan. Kustannusvastuuta pystytään jakamaan. Vakiintuneesti maksut peritään palvelujen käytön tuloksellisuuden mukaan, vaikka esimerkiksi osuuskunnan tarjoamia markkinointipalveluja olisivat käyttäneet kaikki jäsenet.

Uusi rahoitustapa vähentää yrityksen riskiä, sillä riski palvelujen käytön tuloksellisuudesta siirretään jäsenille. Todennäköisesti osuuskuntien passiivinen jäsenistö vastustaa tätä toimintatapaa. Aktiivisempi ja yrittäjähenkisempi jäsenistö ehkä pitää uudempaa tapaa parempana. 

Uuden rahoitustavan käyttäminen edellyttää osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palveluiden tuotteistamista. Se on tehtävä, jotta jäsen voi valita osuuskunnan palveluista ne, jotka hänen mielestään tukevat hänen työllistymistään. 

Jäsenten on myös tiedettävä se, mitä palveluihin sisältyy ja mitä niiden käyttö maksaa. Toimintansa kehittämisestä innostuneilla osuuskunnilla on nyt mahdollisuus kehittää omaa osuuskuntaansa.

OMA MALLI KEHITTEILLÄ

Olen tekemässä Pohjois-Suomen Koulutuskeskuksen Yrittäjäinstituutille harjoitteluyrityksen mallia. Se on tarkoitus toteuttaa osuuskuntamuotoisesti, ja siinä käytetään uutta rahoitustapaa. 

Tällaisen yrittäjäosuuskunnan toiminta-ajatus on tarjota osuuskunnan asiakkaille eli jäsenille pieniriskinen oman yritystoiminnan sekä oman liikeidean harjoittelu- ja testauspaikka. 

Käytännössä osuuskunta tarjoaa jäsenilleen markkinointija konsultointipalveluja sekä kirjanpito-, palkanlaskenta- ja  laskutuspalveluja. Tuotteistusta ei ole vielä tehty. Ajatuksena on se, että jäsenet ostavat osuuskunnalta niitä palveluja, joita katsovat tarvitsevansa oman yritysidean harjoitteluun ja testaukseen.

Ari Loukasmäki
Pohjois-Suomen Koulutuskeskuksen Yrittäjäinstituutti