Pellervo-Seuran Wuokko-sivujen uusosuuskuntarekisterin mukaan marraskuussa oli Pohjois-Pohjanmaalle rekisteröity 94 uusosuuskuntaa. Kysely tehtiin näistä kaikille joko lomake- tai puhelinkyselynä.

Pohjois-Pohjanmaalla toimii kyselyn perusteella 55 - 67 uusosuuskuntaa. Suurempaan lukuun sisältyvät myös ne 12 osuuskuntaa, joita ei nyt tavoitettu tai yhteystietoja ei löytynyt. Ne ovat kuitenkin joko ennakkoperintä- ja/tai alv-rekistereissä.

Yksi osuuskunta oli muuttanut yritysmuodokseen osakeyhtiön ja osakeyhtiömuutosta harkittiin parissa muussakin liikevaihdolla mitattuna menestyneessä osuuskunnassa. Osuuskuntien toimialoja ei kysytty vaan niiden päätuotteita ja näiden tuotteiden osuutta liikevaihdosta. Vastausten perusteella osuuskunnilla on käytännössä 1 - 3 tuotetta tai toimialaa, joiden myynnistä liikevaihto muodostuu. Tämä sama pätee monialaisiksikin itsensä ilmoittaneiden osuuskuntien suhteen.

Yleisimpiä näyttävät olevan erilaiset metsä- ja ympäristönhoito-, siivous- ja muu koti-, rakennus- ja kiinteistö- sekä toimistopalvelut. Pohjois-Pohjanmaan uusosuuskunnista on ns. työ- ja asiantuntijaosuuskuntia 44 %, markkinointiosuuskuntia 21 % ja hankintaosuuskuntia 15 %.

Myös osuuskuntien liikevaihtoarviota vuodelle 2003 kysyttiin. Yllättävän suuri osa osuuskunnista jätti tähän vastaamatta. Kyseessä on julkinen tieto eikä se kerro esim. toiminnan tuloksellisuudesta mitään. Toiminnan määrän suhteen se on kuitenkin hyvä mittari. Liikevaihdon ilmoitti 30 osuuskuntaa. Liikevaihtoarviot vastanneilla olivat seuraavat:

Liikevaihto
v. 2003 (arvio)      kpl (%)

alle 10 000 euroa    6 (20)
10 000 – 25 000     6 (20)
25 000 – 50 000     3 (10)
50 000 – 80 000     2 (7)
80 000 – 160 000   7 (23)
yli 160 000            6 (20)

Vastanneissa osuuskunnissa oli viimeisen vuoden aikana maksettu palkkoja yhteensä 219 henkilölle, joista 42 työllistyi kokoaikaisesti ja loput osa-aikaisesti tai satunnaisesti. Kuudella osuuskunnalla ylittyi yhden vanhan miljoonan markan myynti.

YRITTÄJYYS RATKAISEE

Kaiken kaikkiaan kysely tuki jo aiemmin tehtyjä havaintoja. Parhaiten ovat menestyneet ne, jotka ovat kehittyneet henkilöstön omistamaksi osuuskunnaksi, jolla on selkeä liikeidea ja tuotteet. Näiden osuuskuntien toiminta perustuu jäsenten vahvaan ammatilliseen osaamiseen.

Osuuskunnat, joilla on sosiaalisen yrityksen tunnusmerkit eli yritykset, jotka pyrkivät parantamaan jäsenten työmarkkinavalmiuksia ja integroimaan heitä yhteiskuntaan, näyttävät hiipuvan, kun vetäjä väsyy. Osuuskunnat, jotka toimivat laskutuskanavana tai markkinointikanavana, täyttävät tarkoituksensa, vaikka niiden liikevaihto ja työllistymisvaikutukset eivät olekaan suuria. Suurin osa markkinointi- ja hankintaosuuskunnista on maatalousyrittäjien tarpeisiin luotuja, jolloin niiden tarkoituksena on palvella jäsenistöään tietyllä kapealla sektorilla.

Esimerkkinä on vaikkapa yhteisen puimurin pyörittäminen. Näiden osuuskuntien tarkoituksenakaan ei ole työllistää eikä kasvattaa liikevaihtoaan.

Ari Loukasmäki
www.pellervo.fi/wuokko