Osuuskunta on samalla sekä yritys että jäsenyhteisö. Tämä ominaisuus synnyttää osuuskunnan verotukseen poikkeavia piirteitä muiden yritysmuotojen verotukseen verrattuna.

Kun osakeyhtiö voi jakaa voittoaan lähinnä vain osinkona, osuuskunta voi jakaa ylijäämäänsä pääsääntöisesti kahdella tavalla: ylijäämänpalautuksena ja osuuspääoman korkona. Osuuspääoman koron verotusmenettely muistuttaa osakeyhtiön osingon verotusta. Ylijäämänpalautusta voidaan verrata muissa yritysmuodoissa alennuksen käsittelyyn.

Liiketoimintaa harjoittavan osuuskunnan verotuksesta säädetään elinkeinoverolaissa. Osuuskunnan ostojen, myynnin tms. perusteella jakama ylijäämänpalautus rinnastetaan alennukseen tai muuhun oikaisuerään.

Siten ylijäämänpalautus on vähennyskelpoinen osuuskunnan verotuksessa (EVL 18,1 §). Yksityishenkilön saama ylijäämänpalautus on verotonta tuloa, mutta yrityksen tai maatilan saama ylijäämänpalautus on verollista tuloa. Verottomuuden edellytyksenä on, että ylijäämänpalautuksen perusteena on esimerkiksi ostojen tai myyntien määrä. Ylijäämänpalautuksen verotuskäsittely on samanlainen kuin vuosialennuksen käsittely. Kirjanpidollisesti näiden käsittelyt poikkeavat toisistaan, sillä ylijäämänpalautus jaetaan vasta tilinpäätöksen laatimisen jälkeen.

YLIJÄÄMÄN PALAUTUS ONGELMANA TYÖOSUUSKUNNISSA

Verohallituksen tiedotteessa 6.11.1998 (12/1998) ylijäämänpalautukselle asetetaan rajoja:

- palautus ei saa ylittää sen perusteena olevaa jäsenen suorittamaa maksua

- jakoperusteena ei voi olla jäsenten pääluku, työpanos tai pääomapanos.

Koska työpanos ei voi olla ylijäämänpalautuksen perusteena, työosuuskuntia käsitellään verotuksessa poikkeavasti. Niiden työpanokseen perustuvat ylijäämänpalautukset tulkitaan lisäpalkaksi, josta on suoritettava

maksuhetkellä ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu. Osuuskunta saa vähentää lisäpalkaksi tulkittavat ylijäämänpalautukset sekä niiden henkilösivukulut omassa verotuksessaan.

Verohallituksen kanta on ankara, kun asiaa verrataan esimerkiksi osakeyhtiöiden verotusmenettelyyn. Verohallitus perustelee asiaa seuraavasti: "Asiasta ei ole laissa säännöksiä." Tämä ei ihan tarkasti ottaen pidä paikkaansa.

OSUUSPÄÄOMAN KORON MAKSAMINEN

Koska osuuskunnalla on oikeus jakaa ylijäämäänsä ylijäämänpalautuksen lisäksi myös osuuspääoman korkona, joudutaan lähelle osakeyhtiöiden verotusmenettelyä, josta on selvästi säädetty verolainsäädännössä.

Osuuspääoman korkoon sovelletaan yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia samalla tavalla kuin osakeyhtiön osinkoon. Sen mukaan osuuskunnan jäsen saa vähentää omassa verotuksessaan osuuskunnan maksaman veron. Osuuskunta ei voi vähentää osuuspääoman korkoa omassa verotuksessaan, koska sitä ei voida rinnastaa lainakorkoon.

Osakeyhtiössä yhtiökokous päättää osingon suuruudesta osakeyhtiölain asettamissa rajoissa. Samalla tavalla osuuskunnan kokous päättää osuuspääoman koron määrästä osuuskuntalain asettamissa rajoissa. Korkokantaa ei tarvitse mainita osuuskunnan säännöissä.

RAJANVETOA PÄÄOMATULON JA ANSIOTULON VÄLILLÄ

Mielenkiintoinen ero osakeyhtiön ja osuuskunnan välillä on siinä, että yksityisen osakeyhtiön osinko jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon. Pääomatulo-osuus määräytyy nettovarallisuuden mukaan. Kummastakin osuudesta osakas saa hyväkseen yhtiöveron hyvityksen. Koska tämä toimii työosakeyhtiössä, sen tulisi koskea myös työosuuskuntaa.

Verohallitus tulkitsee em. tiedotteessaan osuuspääoman koron pääomatuloksi, vaikka tuloverolaissa ei asiassa ole säädetty. Tulkintansa pohjalta se päätyy soveltamaan verotusmenettelylain veronkiertopykälää (VML 28 §), jos maksetaan ylisuurta osuuspääoman korkoa. Työosuuskunnassa se katsoo ylisuuren koron palkkatuloksi. Se on ottanut itselleen mielivallan välineen, vaikka asialle on olemassa lakiperusteinen menettely.

Kun työosakeyhtiön maksama osinko jaetaan pääomatuloja ansiotulo-osuuteen, myös työosuuskunnan maksama osuuspääoman korko tulee jakaa samalla tavalla pääomatulo- ja ansiotulo-korkoon. Tällöin ansiotulo ei ole palkkaa ja siihen on sovellettava yhtiöveron hyvitystä.

OSUUSKUNNAT SÄILYNEVÄT YKSINKERTAISESSA VEROTUKSESSA

Yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistusta käsittelevässä kannanotossaan 13.11.2003 pääministeri Matti Vanhasen hallitus mainitsi seuraavaa:

"Osuuskuntien voitonjaon verotusta valmistellaan erikseen pitäen lähtökohtana tavanomaisten osuuskuntien voitonjaon säilyttämistä yhdenkertaisen verotuksen piirissä."

Kun osakeyhtiöiden verotuksessa siirrytään osittain kahdenkertaiseen verotukseen, tämä lausuma näyttää osuuskuntien osuuskuntien kannalta lupaavalta. Epäilystä synnyttää, miten tulkitaan termi tavanomainen osuuskunta.

Lähinnä uudistus koskee vain osuuspääoman koron verotusta, sillä ylijäämänpalautuksen verotuksen voidaan olettaa pysyvän ennallaan. Todennäköisimmin tavanomaisen osuuskunnan käsitteeseen sisältyvät laajan omistajapiirin osuuskunnat. Niiden jäsenten verotuksesta tulisi siten edullisempaa kuin pörssiyhtiöiden osakkaiden verotus.

Epäselvää on se, kuinka laajasti hallitus aikoo soveltaa lausumaansa uusosuuskuntiin, joiden omistajapiiri on usein suppea. Niitäkin voidaan pitää tavanomaisina, sillä viime vuosina niiden osuus on lisääntynyt. Lukumääräisesti tarkasteltuna ne ovat tavanomaisempia kuin vanhat laajasti omistetut osuuskunnat.