Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä, tammi-maaliskuussa, rekisteröitiin kaupparekisteriin 59 uutta osuuskuntaa. Näistä 19 oli vesiosuuskuntia.

Osuuskuntien määrän nettolisäys vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli kuitenkin 51, koska lakanneita ja kaupparekisteristä poistettuja osuuskuntia oli tuona aikana kahdeksan. Luvut ovat lähes samanlaiset verrattuna viime vuoden alun vastaaviin lukuihin. Tammi-maaliskuussa 2003 uusia rekisteröitiin 56 (näistä vesiosuuskuntia oli 20) ja lakanneita oli seitsemän eli nettolisäys tuolloin oli 49. 
Viimeisen reilun 15 vuoden aikana on Suomessa perustettu jo lähes 2.400 osuuskuntaa. Niistä Pellervon Wuokko-rekisterissä on reilut 1.300.

Lisää osuuskuntia 
kaivataan

Mikäli tammi-maaliskuun tietojen eli yhden vuosineljänneksen luvuista vedetään johtopäätös koko kuluvan vuoden perustamismääristä, saadaan tänäkin vuonna lähes 250 uutta osuuskuntaa. Toivottavasti vähintäänkin tähän päästään. 
Tavoitteena olisi perustamismäärien kasvaminen edelleen, jotta osuuskuntamuodon soveltuvuus, käyttökelpoisuus ja tätä kautta uskottavuus uusien yritysten toimintamuotona tulisi paremmin esiin.

Osuuskuntamuodon ongelma on ennen kaikkea tiedon vähyydessä. Valitettavasti edelleenkin tulee tilanteita, joissa osuuskuntaa ei osata valita, vaikka se olisi tilanteeseen sopivin vaihtoehto.

Ympäristön tutkimista 
ja cad-objekteja

Vuoden alussa rekisteröityjen osuuskuntien joukosta löytyy monia erilaisia ja erikoisiakin toimialoja. 

Esimerkiksi Lahdessa on aloittanut toimintansa luonnonvara-alojen, kuten vesiympäristön tutkimiseen, keskittyvä osuuskunta. Tietoteknisellä alalla toimiva cad-objekteja tuottava osuuskunta on juuri käynnistänyt toimintansa Helsingissä. Porvoossa on perustettu osuuskunta markkinoimaan ja tuomaan maahan eläinten ruokia ja tarvikkeita. 

Vesiosuuskuntia syntyi edelleen tasaisesti, noin kolmanneksen osuudella uusista. Monet kunnat, kuten esimerkiksi Lammin kunta, ovat jopa suositelleet kylilleen vesiosuuskuntien perustamista.

Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi