Marie-Hèlene Gillig korosti CECOPin konferenssissa 14. - 15.5.2004 Nantesissa Ranskassa, että yhteisötalouden organisaatioilla on paljon annettavaa EU:n työllisyysstrategialle. Luodut työpaikat ovat Gilligin mukaan todellisia laatutyöpaikkoja.

Euroopan parlamentin terveiset tuonut Gillig luonnehti osuuskuntaa tulevaisuuden yrittäjyyden malliksi. Hän toivoi, että tulevaisuuden sosiaalisessa markkinataloudessa tunnustetaan ihmisarvo. 

Gilligin mukaan yhteisötalouden tarkempaan määrittelyyn on yhä tarvetta. Pitäisi myös selventää vastuualueita, joissa yhteisötalouden organisaatiot ovat toimineet tehokkaasti. Myös rajanveto muuhun yritystoimintaan on liian häilyvä. Gilligin mielestä EU:ssa tarvitaan lisää aidon yhteistyön mahdollistavia foorumeita, joihin yhteisötalouden edustajat osallistuisivat. 

CECOP yhdistää 
osuuskuntaväkeä

CECOP (European Confederation of Workers´Co-operatives, Social Co-operatives and Participative Enterprises) on 25-vuotias eurooppalainen järjestö, jolla on 37 jäsenorganisaatiota. Näihin kuuluu 83.000 osuustoiminnallista yritystä ja jopa 1,3 miljoonaa työntekijää. Järjestö tavoittelee Eurooppaan laajaa yhteistyötä osuuskuntien kehittämiseksi.

Kun CECOPin edustaja Rainer Schuter esitteli jäsenorganisaatioita, ilmeni, että meitä osuuskuntaihmisiä on todella paljon. Uudet EU:n jäsenmaat tuovat oman mielenkiintonsa entisestäänkin kirjavaan joukkoon. SCMVD:n (Union Czech and Moravian Producer Cooperatives) ja CECOP ESTin vetäjä Jan Wiesner totesi CECOPin merkittävästi avustaneen uusia jäsenmaita EU-jäsenyyteen.

Sitkeyttä 
tarvitaan

Yhteisötalouden kehittäjät taistelevat toimintansa rahoittamiseksi ja tunnettuudensa lisäämiseksi. Tämän totesi Jan Olsson. Hän muistutti, että vaikka yhteisötalouden kehittämisestä vastaa nyt DG Enterprise, pitää muistaa yhteisötalouden sosiaalinenkin aspekti. Olsson korosti myös, että yhteisötalouden kehittämistoimet on toteutettava kansallisella tasolla.

Ranskan valtion edustajana puhunut Gèrard Sarracanie lupasi Ranskan haluavan edistää osuustoiminnallista mallia, joka pohjaa uudelle solidaarisemmalle markkinataloudelle. Sarracanien mukaan rahoitusmahdollisuudet, lainsäädäntö, toimijoiden tunnistaminen ja koulutus ovat yhteisötaloudelle tärkeitä kohteita.

Konferenssin yhteinen eurooppalainen tahto yhteisötalouden kehittämiseksi oli vahva. Suurena haasteena on kaikkien 25 jäsenmaan yhteisten visioiden ja kehittämiskohteiden löytäminen. Vaarana on se, että yhteisötalouden jo entuudestaan monitahoinen käsite hämärtyy entisestään, eikä toiminta pysy koossa.

Niina Immonen