Eijaliisa Kuva työskentelee Mikkelissä SENET-hankkeen projektikoordinaattorina. Pellervo-Seura on siinä mukana yhteistyökumppanina ja Pellervo pyörittää myös omaa Netco-projektiaan, joka sekin on juuri alkanut.
SENET-hankkeen tarkoitus on etsiä uusia yhteisötalouden toimintamalleja nimenomaan hyvinvointiin liittyvien palvelujen tuottamiseen. Eijaliisa Kuva veti aiemmin Savonlinnassa Saimaan Hoiva osuuskuntaa, joten hänelle on kertynyt sekä laaja kokonaiskuva että ruohonjuuritason kokemusta hyvinvointialan osuuskunnan toiminnoista.

Tuttu tietää, mitä
asiakas tarvitsee

Kuva käyttää mieluummin käsitettä hyvinvointipalvelut kuin hoiva-ala. - Esimerkiksi ateriapalvelut tai siivous voivat kohottaa hyvinvointia. Vanhusta saattaa masentaa se, ettei hän enää pysty huolehtimaan asuntonsa puhtaudesta. Siivous tuottaa iloa.
Väestön vanhetessa hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Mutta Kuva korostaa, että myös lapsiperheet hankkivat itse siivouspalveluja. Hän painottaa, että nykyään ikääntyviä on monenlaisia ja heillä on monenlaisia elämäntyylejä. Niinpä he tarvitsevat monenlaisia palveluja.
- Vanhuksia on totuttu ajattelemaan hoidon kohteina, mutta palvelujen tarkoituksena pitäisi olla totutun elämän jatkaminen. Tarvitaan esimerkiksi saattajia kampaamoon tai ostoksille.
- On paradoksaalista, että terveyttä lisäävien tuotteiden ja lääkkeiden kehittämiseen pannaan mielettömät määrät rahaa, mutta ihmisten elämistä ja jaksamista ei ole varaa tukea, ihmettelee Kuva.
Pitkän kokemuksen myötä hän on huomannut, että turvallisuuden tunne on ikääntyville tärkeintä. Tarvitaan ns. huolenpitokäyntejä. - Vanhukset pitävät siitä, että on joku luottohenkilö, joka tuntee ja reagoi nopeasti. Jos vanhus kaatuu yöllä, hän ei hätäänny, kun tietää, että tuttu auttaja on tulossa.
Kuvan mielestä osuuskunnat saattaisivat olla vahvoilla juuri tällaisten palvelujen tarjoajana. Tutut ja kokeneet työntekijät koetaan luotettaviksi ja se lisää asiakkaiden turvallisuuden tunnetta.
- Lisäksi paikalliset osuuskunnat tuntevat alueensa sosiaali- ja terveysalan rakenteet ja toimintatavat. Yhden tai kahden hengen yritys on haavoittuva esimerkiksi ruuhka-aikoina tai sairauden sattuessa. Osuuskunnilla on enemmän työntekijöitä, joilla taataan palvelujen jatkuvuus, ja siksi ne ovat joustavampia.
Niinpä osuuskuntien pitäisi päästä mukaan kuntien tulevaisuuden palvelurakenteiden kehittämiseen. Kunnat ovat olleet suvereeneja palveluntuottajia. - Nyt pitäisi yhdessä miettiä, millaista joustavuutta ja nopeutta osuuskunnat voivat tuottaa.

Arvomaailma
kirkkaasti esille

Kuva nostaisi osuustoiminnan arvomaailman nykyistä enemmän ja kirkkaammin esille, brändiksi asti. - Terveydenhuollon ja osuustoiminnan arvoissa on paljon yhteistä, esimerkiksi rehellisyys, avoimuus ja välittäminen. Ne vastaavat myös ihmisten perusarvoja.
Kuva arvelee, että osuustoiminta-aate saattaisi jälleen leimahtaa hyvinvointiin liittyvien palvelujen kasvun myötä. Näin käy, jos ihmiset kokevat, että tuttuus, paikallisuus ja työllistävyys vastaavat uusiin haasteisiin.
- Paikallinen osuustoiminta voisi olla terve vastapaino itsekkäälle, globalisoituvalle ja hahmottomalle maailmalle. Harva asia on yksittäisen ihmisen keksintöä.
Itse hoiva-alalla asetelma näkyy konkreettisesti siten, että monikansalliset yritykset myyvät jo halvalla palvelupaketteja, mutta eivät pysty vastaamaan ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin.

Osuuskuntien
tarve verkostoitua

Kuva ei kuitenkaan usko, että pienet, muutaman ihmisen osuuskunnat pienellä alueella selviäisivät pitkään kovin hyvin. Hän on laskenut, että hoiva-alan osuuskunnan pitää joka päivä ottaa huomioon ainakin seitsemän lakia. Täytyy myös hallita paljon sellaista byrokratiaa, mitä arjen toimintaa pyöritettäessä ei ehdi opiskella tai seurata.
Kuva on kehitellyt visiota, jossa kuntien pienet osuuskunnat olisivat alueensa ison osuuskunnan itsenäisiä osia. Osuuskunnat myisivät palveluja kunnille ja iso alueellinen osuuskunta huolehtisi byrokratiasta, koulutuksesta ja markkinoinnista.
- Valtakunnallista järjestäytymistä kannattaisi myös miettiä. Verottaja suhtautuu esimerkiksi arvonlisäveroon eri tavoin eri paikkakunnilla. Yhteisiin käytäntöihin kannattaisi pyrkiä ja palvelujen laatustandardit olisivat sekä osuuskuntien että asiakkaiden edun mukaisia. Yhteinen hoivapalveluportaali voisi olla hyvä idea.

Tyyne etsii arjen
palvelijat ja asiakkaat

Suomen kylätoiminta ry:llä on meneillään 14 maakunnassa Kylien elinolot paremmiksi -hankekokonaisuus ja sen osana Tyyne-hanke, jonka tavoitteet muistuttavat Kuvan visiota.
Tyynessä parannetaan vanhusten ja lapsiperheiden palveluja sekä luodaan uusia työmahdollisuuksia maaseudulle. Hanke etsii kyläyhdistysten avulla palvelujen tarvitsijat sekä uudet hoiva-alasta kiinnostuneet työntekijät. Samalla selvitetään palveluverkoston mahdollisia aukkoja.
Tyyne ohjaa hoiva-alasta kiinnostuneita koulutuksiin, joissa opastetaan, kuinka arjen taitoja käytetään asiakkaiden auttamiseksi. Neuvontaa saadaan myös osuuskunnan perustamiseen.

KASVAVA palvelujen tarve 15 vuoden kuluttua Suomessa on peräti 400.000 eläkeläistä enemmän kuin nyt. Heidän osuutensa Suomen väestöstä on silloin EU-maiden toiseksi suurin. Syksyllä 2004 hoiva-alan palveluverkon suhdannekatsauksessa 55 % alan yrityksistä arveli, että tulos paranee lähitulevaisuudessa. Puolet ennusti, että liikevaihto kasvaa. Pellervon WUOKKO-rekisterin osuuskunnista 70 voitiin laskea hyvinvointipalvelujen tuottajiksi. Hoiva-alan palveluja voi etsiä esimerkiksi Hoivayrittäjien tietokannasta. Hakusana osuuskunta tuotti 28 tulosta. www.hoivayrittajat.com Lisätietoja Tyyne-hankkeesta: www.kylatoiminta.fi/kylienelinolotparemm/tyyne

Päijät-Hämeessä Tyyneä vetää kyläasiamies Minna Heikkilä. Hän luettelee pitkän listan syitä, miksi osuuskunta on hoiva-alan helpoin yritysmuoto.
- Se on helppo tapa lähteä yrittäjäksi. Byrokratia hoituu ja on helppo lähteä kokeilemaan, löytyykö asiakkaita ja opetella yrittämistä. Osuuskunnassa ei olla yksin ja työtä voi tehdä osa-aikaisena, jos haluaa. Asiakkaan kannalta osuuskunta on hyvä, koska sieltä löytyy usean alan ihmisiä.
- Asiaa pitäisi myllyttää nykyistä enemmän. Tarvetta on, mutta tietoa pitäisi saada lisää.

Ratas pyörittää
kotityötä Hämeenkoskella

Työosuuskunta Hämeenkosken Ratas perustettiin vuonna 1999. Perustajajäsen Sirpa Selonen arvioi, että nykyisin noin kolmannes palveluista liittyy hyvinvointiin: siivousta, kotityötä, ikkunanpesua, puutarhanhoitoa.
- Asiakaskunta on kasvanut vuosi vuodelta. Sosiaalijohtajan kanssa on sovittu, että palvelut eivät maksa juuri kunnan taksoja enempää. Ihmiset tilaavat palveluja suoraan meiltä. Joskus myös kunnasta soitetaan, jos kodinhoitaja ei ehdi käymään.
Selonen soisi asenteiden muuttuvan. Vanhukset ja omaiset voisivat rohkaistua tilaamaan ja maksamaan palveluja. Lähiseudun ihmisten, jotka pystyisivät palveluja tuottamaan, pitäisi rohkaistua myymään palvelujaan.
- Työtön ei välttämättä lähde osuuskuntaan töihin, kun soviteltu päiväraha putoaa puoleen lyhyenkin työjakson takia.

Markku Juusola

| Sivun alkuun | Liite 3/05 | Kaikki liitteet |