Nykyinen hallitus on kiinnittänyt huomiota kasvuyrityksiin, koska tilastojen mukaan ne työllistävät tehokkaimmin. Yritysten kasvun edistäminen on hallitusohjelmassa, jonka oheen on laadittu yrittäjyyden politiikkaohjelma.

Hallituksen yrittäjyyskatsauksessa 4.5.2004 nopean kasvun yritykseksi määriteltiin sellainen yritys, jonka palkkasumma kasvaa vuosittain keskimäärin yli 20 %. Kasvuyrittäjyyden neuvonantoryhmän muistiossa 14.10.2004 nopean kasvun tilastollisena indikaattorina käytettiin henkilökunnan määrän vähintään 20 %:n vuosittaista keskimääräistä lisäystä.
Henkilökuntamäärä ja palkkasumma ovat ongelmallisia kasvun mittareita. Jos yhden hengen yritys palkkaa toisena toimintavuotenaan yhden ihmisen eikä sen jälkeen palkkaa ketään, sen keskimääräinen henkilöstömäärän kasvu on vähintään 20 % vielä kuudentenakin toimintavuotena. Jos 500 hengen yritys ostaa Kiinasta 500 hengen yrityksen ja vähentää Suomessa sijaitsevasta yrityksestä 100 henkeä, se on kriteerit täyttävä kasvuyritys vielä neljäntenäkin toimintavuotena tämän jälkeen, vaikka tosiasiassa yritysostossa ei tapahdu lainkaan kasvua. Ulkomainen yritysosto ja siihen liittyvä henkilöstömäärän vähennys Suomessa aiheuttaa maamme talouden kannalta supistumista.
Kaikkein suurinta kasvua tapahtuu uusien yritysten perustamisessa. Itsensä työllistäminen synnyttää suhteellisesti äärimmäisen kasvun. Uusien yritysten joukossa on myös uusia nokioita, mutta joudumme odottamaan vuosikymmeniä niiden kasvamista jättiläisiksi.

Yritys
asiakkaita varten

Yrittäjä ei ajattele kasvua siten, että hän palkkaisi henkilökuntaa. Tämä on poliitikkojen ja virkamiesten katsantokanta. Työpaikka ei ole lattiaan piirretty ruutu, jossa oleilemisesta arkipäivisin kahdeksan ja kuudentoista välisen ajan ihminen saa palkaksi rahaa tililleen. Paikan sijaan pitää puhua työstä. Sitä tehdään asiakkaita varten.
Yrittäjä ajattelee ensisijassa asiakkaiden palvelemista. Kassavirta on terve, jos asiakkaat ostavat yrityksen tuotteita ja maksavat niistä riittävän hinnan. Tulovirralla maksetaan palkkaa ihmisille, jotka tuottavat näitä tavaroita tai palveluita asiakkaille. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kassatulojen lisäys ilmaisee yrityksen kasvuvauhdin.
Kassatulojen lisäys ei kuitenkaan synny itsestään vaan tarvitaan kolmen ehdon toteutuminen.
Ensimmäinen ehto on kysyntä. Yrityksellä on oltava riittävästi uusia asiakkaita tai vanhojen asiakkaiden uusia tarpeita, joiden tyydyttämiseen kasvulla pyritään. Asiakkailla on myös oltava ostovoimaa eli varaa maksaa tuotteista riittävä hinta.
Toinen ehto on riskirahoitus. Kassatulojen lisäystä ei saavuteta tulevaisuudessa, ellei ensin tänään panosteta rahaa kassamenoihin. Rahat menevät varmasti, mutta tulot ovat epävarmoja. Tämä on yrittämisen riskiä, joka yrityksen pitää kantaa itse. Valtion tehtävänä on vakauden turvaaminen – ei riskin ottaminen. Siksi julkisen riskirahoituksen jakaminen pitäisi lopettaa ja vastaavalla määrällä keventää verotusta. Julkisen riskirahoituksen sijaan on luotava järjestelmiä, joilla ihmiset sijoittavat suoraan yrityksiin mahdollisimman yksinkertaisella menetelmällä.
Osuuskuntamuotoon sisältyy erinomainen kasvurahoitusmahdollisuus: asiakasomistajuus. Kun osuuskunta saa uuden asiakkaan, tämä antaa sille myös osuuspääomaa, jolloin hän osittain rahoittaa oman asiakkuutensa aiheuttaman yrityksen toiminnan kasvun. Työosuuskunnissa sama asia tapahtuu siten, että uusi jäsen tuo sekä asiakastyötä että osuuspääomaa. Osuuspääoman puuttuminen osakeyhtiöiltä on suorastaan epäoikeudenmukaista.
Kasvun kolmas ehto on tahto. Kasvua ei synny, jos yrittäjä ei halua yrityksensä kasvavan. Kasvutahto voi syntyä kunnianhimosta, ahneudesta, näyttämishalusta tai muusta ihmisen ominaisuudesta. Myös haluttomuus riippuu ihmisestä. Kasvuhaluton yrittäjä on sytytettävä jollakin kimmokkeella, jotta hänen yrityksensä käynnistää kasvun.
Valtio voi vaikuttaa yrittäjän tahtoon muuttamalla yritysverotusta kasvuun houkuttelevaksi. Kassavirtaverotukseen siirtyminen olisi kimmoke, joka synnyttäisi suomalaisyrityksissä voimakkaan investointihalun (ns. Vahteran malli). Henkilöstömäärän lisäystä edistäisi parhaiten työkustannusten osittainen vähentäminen arvonlisäverotuksessa (ns. Nivakosken malli).

Henkistä kasvua
innostuksen ilmapiirissä

Henkilöstömäärän, palkkasumman ja kassatulojen lisäys ilmentävät yrityksen fyysistä kasvua. Samalla tavalla kuin lapset kasvavat sekä fyysisesti että henkisesti myös yrityksissä voidaan puhua henkisestä kasvusta.
Yrityksen henkinen kasvu on hitaasti käynnistyvää. Mutta ajan mittaan se näkyy kassavirtalaskelmassa kassan lisäyksenä, koska asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan tuotteista ainoastaan riittävän hinnan vaan hyvän tai jopa erittäin hyvän hinnan ja tekevät tämän mielellään. Henkinen kasvu on hidaslähtöistä - mutta pitkäkestoista.
Henkinen kasvu tarkoittaa avainhenkilöiden henkisten kykyjen vahvistumista. Se voi olla tietämyksen lisääntymistä tai ammattitaidon paranemista. Se voi olla ajattelun ja oivaltamiskyvyn kehittymistä. Sitä ei saavuteta pelkästään koulutuksella. Ihmiset oppivat joka päivä opetuksesta huolimatta. Se riippuu enemmän avainhenkilön omasta oppimishalusta kuin tiedon tarjonnasta.
Yrityksen henkinen kasvu ilmenee kiinnostuksena palvella asiakkaita yhä paremmin. Se näkyy myös ammattiylpeytenä ja työn ilona.
Johdon on pystyttävä luomaan innostuksen ilmapiiri yritykseen. Sen vaikutuksesta ihmiset saavuttavat omaehtoisesti tuloksia, joita ei voida palkalla ja määräyksillä saada aikaan. Innostuksen vallassa ihmiset eivät tunne väsymystä, koska työn ilo täyttää heidän mielensä.
Voimakkaan innostuksen vaikutuksesta yritys lähtee lentoon. Se kasvaa aikanaan suureksi, mutta kasvun alku on tuskallista ponnistelua kuin joutsenen lentoon lähtö. Sen on räpyteltävä pitkään niukkojen kassavarojensa kanssa. Sen on kuunneltava herkällä korvalla asiakkaiden odotuksia – niitäkin joita ei lausuta ääneen. Innostuksen ilmapiirin luomisen lisäksi johdon on joka päivä huolehdittava rahan riittävyydestä.