Arvonlisäverotus on hyvin laaja ja mutkikas kokonaisuus, jonka hallitseminen tuottaa usein ongelmia käytännössä. Nyt tähän tarpeeseen löytyy hyvä ja tuore opaskirja. Viime vuoden lopulla ilmestyi arvonlisäverotusta käsittelevä teos Arvonlisäverotus käytännössä. Se on kuudes uudistettu painos tästä teoksesta. Uusi painos on julkaistu, koska edellinen, vasta 2005 julkaistu painos, myytiin loppuun ja koska lakiin oli jälleen tehty muutoksia.

Kirjan ovat kirjoittaneet liikevaihtoveroasiantuntijat, oikeustieteen kandidaatti Leena Äärilä ja taloustieteiden maisteri Ritva Nyrhinen. Äärilä toimii arvonlisäveroasiantuntijana KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:ssä ja Nyrhinen vastaavassa tehtävässä KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:ssä.
Äärilä on toiminut koko työuransa ajan liikevaihtoverotuksen asiantuntijana lähinnä yksityisellä puolella. Ritva Nyrhinen on työskennellyt pitkään liikevaihtoveroasioiden parissa verohallinnossa.
Teos on yleisesitys arvonlisäverotuksesta, yhteensä 749 sivua. Teos jakaantuu 29:ään lukuun. Jaottelu ei seuraa luku luvulta arvonlisäveron lakitekstin lukuja. Kukin luku käsittelee yhtä arvonlisäverotuksen asiakokonaisuutta.

Kattava
yleisesitys

Äärilän ja Nyrhisen kirja on oikein hyvä yleisesitys Suomen arvonlisäverotuksesta. Sisältö on kattava ja se on kirjoitettu niin hyvin selkokielelle kuin vain tästä monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi koetusta verotuksen muodosta voi kirjoittaa. Teos on yleisesitys, mutta sen kattavuutta kuvannee melko hyvin havainto, että siinä käsitellään jopa kullan myyntiä keskuspankille sekä sijoituskultaan liittyvää arvonlisäverottomuutta ja muita koukeroita sijoituskullan ympärillä.
Kirjassa herättää erityistä arvostusta se, että sitä ei ole kirjoitettu vain toistaen sitä, mitä arvonlisäverolaissa tai -asetuksessa säädetään. Tekijöillä on paljon kokemusta ja näkemystä siitä, miten kyseistä lakia ja asetusta on käytännössä sovellettu. Toki tällaista käsittelytapaa voi näin laajalta teokselta kohtuudella odottaakin.
Arvonlisäverotuksen ymmärrettävyyttä on pyritty lisäämään mm. kirjaan otetuin esimerkein.
Äärilän ja Nyrhisen teoksessa on laajemmin tai suppeammin käsitelty kahdeksaa EY-tuomioistuimen tuomiota, melkein 300:aa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, yhtä hallinto-oikeuden, kahdeksaa lääninoikeuden ja 33:a Keskusverolautakunnan ratkaisua.
Usein tiettyä lakia tai lakikokonaisuutta käsittelevään kirjaan otetaan myös itse laki- ja asetusteksti. Ne on tähänkin teokseen otettu. Maallikoille - tässä yhteydessä vastakohtana juristeille ja muille lakikirjoja ja Finlex-yhteyttä päivittäin selaaville - näiden tekstien kirjassa olosta on ilmeinen hyöty. Ajan kuluessa siitä saattaa olla heille kuitenkin myös vahinkoa. Ehkä suurtakin: lainsäädännön muuttuessa nykyisin vinhaa vauhtia, osa kirjassa olevista säännöksistä on saattanut muuttua.
Teoksen sisältö on hyvin ajantasaistettu. Siinä on huomioitu kaikki arvonlisäverolakiin syyskuun 2005 loppuun mennessä tehdyt muutokset (kirjan esipuhe on merkitty allekirjoitetuksi 23.10.05).

Tarkka
asiahakemisto

Hyvää teoksessa on myös sen laaja asiahakemisto, jossa esiintyvillä hakusanoilla on hyvä osumatarkkuus. Esimerkkinä mainittakoon hakusana lasku. Sillä löytyy yhdeksän eri liitäntää teoksen sivuille: energiavähennys, käännetty verovelvollisuus, laskunantovelvollisuus, marginaaliverotusmenettely, matkatoimistopalvelu, siirto vähennyskelpoiseen käyttöön, tietosisältö, vähennysoikeus, yhteisömyynti.
Hakusanaa osuuskunta, osuustoiminta tai osuustoiminnallinen teoksesta ei kuitenkaan löydy. Osuuskuntamuotoon tuskin liittyykään mitään arvonlisäverotuksen kannalta ainutlaatuista ja erityispiirteistä.
Sana liittymismaksu hakusanoissa sen sijaan on. Sen viittaamasta kohdasta löytyy tulkinta siitä, että vain palautuskelpoiset liittymismaksut ovat arvonlisäverottomia. Tätä sääntöähän on valitettavasti sovellettu myös esimerkiksi vesiosuuskuntien liittymismaksuihin (ks. OT 2/04 ja 3/04).

Verottomuuden
alaraja ylittyy helposti

Kirjasta löytyy myös välttämätöntä tietoa alkavalle tai muutoin vähäistä toimintaa harjoittavalle, siis esimerkiksi pienelle osuuskunnalle. Sieltä löytyy vaikkapa tieto siitä, että vähäisen eli liikevaihtoverottoman liikevaihdon alaraja, 8.500 euroa, lasketaan nykyisin tilikauden liikevaihdon perusteella. Se lasketaan kuitenkin aina 12 kuukauden mittaisen kauden perusteella.
Kirjan esimerkkiä mukaillen: Liiketoiminta ja ensimmäinen tilikausi ovat alkaneet 18.3.2005 ja ensimmäinen tilikausi päättyy 31.1.2006. Ensimmäisen tilikauden liikevaihto oli 8.000 euroa. Liikevaihto jaettuna tilikauden täysien kuukausien määrällä eli 10:llä, on 800 euroa. Se kerrottuna täyden tilikauden kuukausilla eli 12:lla tekee yhteensä 9.600 euroa. Siispä 8.500 euron raja ylittyi ja toiminta olikin arvonlisäverollista.
Käsiteltävää teosta voin lämpimästi suositella arvonlisäverotuksen tietämyksen lisäämisen lähteeksi sekä itselleni että Teille, hyvät lukijat.

Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi