Hankintalakityöryhmä jätti ehdotuksensa hankintalainsäädännön kokonaisuudistukseksi 15.11.2004 (www.ktm.fi/julkisethankinnat). Hallituksen esitys (50/2006) jätettiin eduskunnalle kuluvan vuoden huhtikuun lopussa, mutta lain voimaantulo on viivästynyt. Nyt lakia odotellaan tälle syksylle.
Kansallisen hankintalain uudistamisen tavoitteina ovat olleet mm. julkisten varojen käytön tehostuminen, laadukkaiden hankintojen tekeminen ja tasapuolisuus kaikille tarjoajille.

Uudet
kynnysarvot

Uudessa hankintalaissa hankinnat jaetaan kolmelle tasolle. Laissa on määritelty EU:n kynnysarvon ylittävät hankinnat (137.234,00 / 211 129,99 euroa), kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat (15 000 € tavarat ja palvelut, 50 000 € sosiaali- ja terveyspalvelut, 100 000 € rakennusurakat) sekä kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat. Näistä viimeksi mainitut jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle ja hankintapäätöksistä ei ole oikeutta valittaa markkinaoikeuteen. Kuntalain mukainen oikaisuvaatimus on kuitenkin mahdollinen.
Uuden kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat on aina kilpailutettava, ja niistä on aina julkaistava ilmoitus. Pelkästään suora tarjouspyyntö ei siis ole enää mahdollinen. Käytössä on sähköinen ilmoituskanava
www.hankintailmoitukset.fi
, josta tarjoajan on helppo tarkistaa omaan alaan liittyvät tarjouspyynnöt. Hankintailmoituksia kannattaa seurata.

Suorahankinnan
mahdollisuudet

Vanhan hankintalain suorahankinnan perusteet ovat voimassa edelleen uudessa laissa. Niitä ovat mm. äärimmäinen kiire/hätä tai tilanne, että yhtään tarjousta ei ole tullut. Uusi laki tuo mukanaan suorahankinnan mahdollisuuden myös yksittäisissä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen olisi asiakkaan hoidon tai muun vastaavan syyn takia ilmeisen kohtuutonta tai epätarkoituksenmukaista.

Tarkkuutta
tarjouspyyntöihin

Uusi laki määrittelee tarkoin myös tarjouspyynnön sisällön. Lisäksi valintaperusteiden ja arviointiperusteiden tärkeysjärjestys kansallisissa hankinnoissa on ilmoitettava ja EU-hankinnoissa perusteiden keskinäinen painotus. Tarjouksen laatijan on siis näin ollen myös helpompi arvioida omia menestymisen mahdollisuuksiaan tarjouskilpailussa.
Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja päätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Niina Immonen