Kodin Pellervon kotisivulle


Lehden referaattisivulle
Juttuarkisto
Kuvapalvelu
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

tammik.gif (3117 bytes)

Masennus altistaa sairauksille

Ihmisen toivottomuus voi olla yhtä paha terveysriski kuin tupakointi, sanoo dosentti Jussi Kauhanen. Toivottomuus saa myös kehon antamaan periksi. Niin murtuu ihmisruumiin puolustusjärjestelmä.

Jussi Kauhanen on kansanterveystieteen ja epidemiologian dosentti Kuopion yliopistossa. Laajasti ottaen Kauhasen aiheena on ihmisten murhe, mutta sikäli hän on onnekas tutkija, että tekee työtä varsin ainutlaatuisen aineiston äärellä. 1980-luvun puolivälissä kerättiin 2 683 tavallista suomalaista miestä Kuopion seudulta laajaan tutkimukseen. Miehet olivat tuolloin 42–60-vuotiaita. Heidän terveydentilansa tarkistettiin ja he vastasivat satoihin kysymyksiin aiemmasta elämästään, töistään, perheestään. kysymyksiin oli ujutettu myös psykologisia mittareita, joilla haarukoitiin miesten persoonallisuutta.

Sen jälkeen tutkijat ovat seuranneet tätä miesjoukkoa. Joka vuosi joku miehistä on sairastunut, joku kuollut, ja tiedot ovat tulleet rekistereiden kautta tutkijoille. Osa on käynyt seurantatutkimuksissa. Puolet tutkittiin alun perin erityisen tarkkaan, ja he kävivät neljän vuoden kuluttua uudelleen tutkimuksissa. Nyt on menossa 11-vuotisseuranta.

Tätä operaatiota on kutsuttu sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimukseksi, mutta Kauhanen ei pidä nimeä osuvana; "tässähän katsotaan kaikenlaisia sairastumisia, ennenaikaisia kuolemia, toimintakyvyn heikkenemistä, ennenaikaista eläkkeelle jäämistä, ei vain sepelvaltimotautia."

Yksi kiinnostuksen kohde on ollut, miten sosiaaliset erot näkyvät terveyseroina, sillä "kyllä se on selvästi nähtävissä, että terveysongelmat kasautuvat ihmisille, jotka ovat vähän heikommassa asemassa yhteiskunnassa. Sama havainto on tehty melkein missä tahansa ympäri maailmaa."

Vähän isompi uutinen saattaa olla, että sieluntila voi tehdä sairaaksi ja lopulta viedä hengen. Kauhanen listaa persoonallisuuden piirteitä, joiden merkityksestä on tutkimustuloksia.

"Vihamielisyys tai kyyninen elämänasenne on aika pysyvää joillakin miehillä. Ollaan niin kuin kulmat kurtussa koko ajan. Meillä on pari tutkimusraporttia siitä, että se kiihdyttää epäsuotuisia prosesseja elimistössä. Verisuonten kalkkeutuminen nopeutuu, ja myös sydänsairauksia on näillä miehillä enemmän kuin muilla."

"Toinen tekijä on toivottomuus. Se on sukua masentuneisuudelle. On mennyt toivo tulevaisuudesta. Se voi johtua monestakin asiasta, emmekä me ole sitä tarkkaan päässeet kunkin kohdalla selittämään, mutta niillä, joilla oli toivoton mieliala, on myös kuolleisuus näihin sairauksiin ollut suurempaa kuin muilla."

"Kolmas selvä löydös on aleksitymia, tunteiden ilmaisun vaikeus. Parikymmentä vuotta sitten syntyi Yhdysvalloissa teoria, että joillekin on hankalaa käsitellä tunteitaan ja ilmaista niitä. He eivät ehkä edes kunnolla ymmärrä omia tunteitaan."

"Tältä pohjalta kehitettiin Kanadassa kyselyyn pohjautuvia mittareita, joita mekin olemme käyttäneet. Nyt on osoitettu, että niillä miehillä, joilla oli eniten vaikeuksia tuoda ilmi tunteitaan tai edes ymmärtää tuntemuksiaan, olivat väkivaltaiset kuolemat, tapaturmat ja itsemurhat kymmenen vuoden seurannassa yleisempiä kuin muilla."

"Toivottoman fysiikka antaa periksi"

Kauhanen korostaa tämän selityksen itsenäisyyttä. Se tarkoittaa sitä, että näitä miehiä eivät tässä suhteessa erottaneet elintavat, ei koulutus, ei varakkuus. Rikas ja toivoton oli samalla viivalla köyhän ja toivottoman kanssa, karkeasti sanoen. Tupakointi saattaa vahvistaa toivottomuuden vaikutusta, ja sosiaalisella asemalla on merkityksensä, mutta se merkitys tulee näiden persoonallisuuden piirteiden lisäksi.

Kauhasella on tälle ilmiölle aivan maallinen selitys: "En usko, että tässä on mitään mystistä. Voi olla niin, että toivottomuus muuttaa elimistön immunologisia puolustusmekanismeja. Toivottoman fysiikka antaa lopulta periksi ja niin saattaa päästä esiin syöpä, jonka elimistö muutoin olisi nujertanut. Mutta nämä ovat sellaisia mekanismeja, joita parinkymmenen vuoden päästä ymmärretään paremmin kuin nyt."

Ihminen on kokonaisuus, ja ihmisen viipalointi on väkivaltaa. Se tiedetään, että kuolleisuuseroihin, kuolleitten eriarvoisuuteen, vaikuttavat perintötekijät, yhteiskunnallinen asema, elämäntapa, ravinto ja psykososiaaliset tekijät eli sielun tila. Kauhasen näkemyksissä on tärkeää, että toivottomuus on itsenäinen tekijä, mutta se ei ole irrallaan ympäristöstä.

"Ihmisillä joilla on mielenterveysongelmia tai jäykkä persoonallisuus, on ehkä keskimäärin myös ongelmallinen sosiaalinen ympäristö. On köyhyyttä ja työttömyyttä ja ympäristökin vaikuttaa sairastumiseen, mutta ei näitäkään tekijöitä vielä kaikkia tunneta."

Jossakin määrin kaikki on siis arvailua, mutta tältä se näyttää. Jos ihminen on toivoton tai kyvytön ilmaisemaan tunteitaan ja jos hän vielä elää ikävässä ympäristössä ja jatkuvasti törmää vaikeuksiin, kaikki tämä vaikuttaa verenpaineeseen, veren hyytymistekijöihin ja stressihormonien erittymiseen. Stressihormonit piiskaavat elimistöä tarpeettomasti, veri kiertää liian ärhäkkäästi, verisuoniin syntyy sisäisiä vaurioita, niihin keräytyy kalkkeutumia, suonet tukkeutuvat, veren hyytymät aiheuttavat tukoksia…

…ja niin se mikä alkoi toivottomuutena ja elämänuskon katoamisena on lopulta syönyt ihmisen kirjaimellisesti sisältäpäin. Diagnoosiksi kuitenkin kirjataan sydän- ja verisuonisairaudet, ei toivottomuus.

Kuopiossa tehtävän tutkimuksen suuri haaste on yhdistää biologiset riskit, elintavat, sosiaaliset ja psykososiaaliset tekijät. Sellaisten tutkimusmallien rakentaminen ei ole helppoa eikä sitä juuri ole yritetty: ihmiset ovat tehneet omaa, kapeaa tutkimustaan, "jumiutuneet yksille raiteille", kuten Kauhanen sanoo. Kauhasen unelma on nähdä tilanne laidasta laitaan, perintötekijöistä yhteiskunnalliseen asemaan.

Se on suuri haave, sillä eri tekijät vaikuttavat monimutkaisessa kuviossa, ja kylmyys ja kyynisyys voivat olla myös eräänlainen etu. "Kyyninen ihminen jolla on vihamielisiä piirteitä tai kyvyttömyyttä ilmaista tunteitaan, saattaa suotuisassa ympäristössä pärjätä hyvin. On jopa ajateltu, että monet ihmiset ovat päässeet urallaan eteenpäin, koska heillä on noita piirteitä."

Yllättävää on, että psyykkisten tekijöiden merkitys saattaa olla yhtä suuri kuin perinteisten ristitekijöitten, esimerkiksi tupakoinnin. Kyynisyydellä ei varmaan ole samanlaista yhteyttä keuhkosyöpään kuin tupakoinnilla, mutta sillä on voimakas yhteytensä sydänsairauksiin.

Psyykkisten tekijöitten merkitys hämmentää, mutta yhtä hämmentävää on sosiaalisten tekijöitten merkitys. Kyse ei välttämättä ole kurjuudesta vaan suhteellisesta puutteesta. Karkeasti sanoen ihminen, jolla ei ole varaa matkustaa lomalla Kanarialle, kun kaikki muut matkustavat, saattaa olla alttiimpi sairastumaan. Lomamatka sinänsä ei vaikuta terveyteen, mutta kyvyttömyys elää muiden mukana vaikuttaa.

*Teksti: Jarmo Uusi-Rintakoski
*Sähköposti:


| Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |