Kodin Pellervo

Siivoamisen syvempi merkitys

Tässä lehdessä puhutaan siivoamisesta. Kuulostaa aika tylsältä jutun aiheelta. Kyllähän jokainen osaa nurkkansa kuurata jos vain haluaa. Siivoaminen on useimpien ihmisten mielestä kaikkein vähiten arvostettua työtä. Työllisyystilanteen parannuttua tuli ensimmäiseksi pula siivoojista. Ja kun kuluja halutaan säästää työpaikoilla, tingitään usein ensin juuri siivouksesta. Valitettavasti siivoojan poissaolon huomaa paljon nopeammin kuin johtajan.

Ihmisten käsitykset siisteydestä ja puhtaudesta vaihtelevat melkoisesti. Kansakoulun maantiedon kirjassa kerrottiin aikoinaan Hollannista puhtauden esikuvana. Siellähän ihmiset pesevät kadutkin päivittäin! Ne, jotka ovat Hollannissa käyneet tietävät, ettei se Suomeen verrattuna mitenkään erityisemmin siisti maa ole, jos ei likainenkaan. Mutta maantiedon kirjan tekstin ansiosta monta suomalaista sukupolvea on uskonut hollantilaisten olevan erityisen siistejä.

Mitähän nykyisissä maantiedon kirjoissa kerrottaisiin Suomen siisteydestä. Ainakin joidenkin juhlapäivien jälkeen on vaikea uskoa, että olemme kuitenkin niinkin siisti kansakunta kuin itse asiassa olemme. Suomalaisethan ovat järjestystä ja puhtautta rakastavia ihmisiä. Sillä vaikka juhlakansa kuinka sotkee, saadaan jäljet yleensä korjattua kiitettävän nopeasti, joko talkoilla tai yhteisillä verorahoilla. Tietysti voidaan kysyä miksi alun alkaenkaan paikat eivät pysy siisteinä. Miksi ihmiset sotkevat?

Siisteydellä ja järjestyksellä on ihmiselle psyykkinen merkitys. Jos työpöytä on kaoottisessa tilassa on vaikea tarttua mihinkään. Usein uusi työ pääsee alkuun vasta kun vanhan jäljet on selvitetty ja pöydällä vallitsee järjestys. Asiaa voi ajatella laajemminkin. Jos koti on kaoottisessa sekasotkussa, on mieleenkään vaikea saada järjestystä.

Siis jos inhoaa siivoamista, voi asiaa lähestyä ajattelemalla, että myös oma mielentila selkiää ja päänsisäinen järjestys paranee, kun tarttuu rättiin ja alkaa siivota.

Teksti: Kaisu Räsänen
Sähköposti: kaisu.rasanen@pellervo.fi