Kodin Pellervo

Sakkaako koneesi?

Mikä on syynä, kun astiat pesun jälkeen ovat harmaita ja naarmuuntuneita sekä tuntuvat karheilta. Astioissa saattaa pesun jälkeen olla jopa pahempia tahroja kuin ennen koneeseen laittoa. Onko kone jo hajoamaisillaan vai onko jotain tehtävissä?

Edellä kuvatut ongelmat ovat todennäköisesti seurausta kalkkisaostumien kertymisestä koneeseen. Jo vuoden käytön jälkeen astianpesukoneeseen voi kertyä kovia kalkkisaostumia, jotka huonontavat pesutulosta ja saattavat jopa rikkoa koneen.

Kalkkia kertyy koneen sisävaippaan, suihkuputkiin, lämmitysvastuksiin ja jätesiivilän alla olevaan vedenpoistumistilaan. Mutta miten sitten saadaan paras mahdollinen pesutuloa ja miten kalkkisaostumia ehkäistään?

Käyttöohjeet kunniaan
Astianpesukoneiden pesukyvyssä ei olla tutkimuksissa havaittu suuriakaan eroja. Myös rakenteelliset käyttöominaisuudet (ohjelmien valinta, korien ratkaisut, koneen puhdistettavuus) ovat suurimmalla osalla koneista hyvät.

Huomio kiinnittyykin lähinnä siihen, mitä pesuainetta ja pesuohjelmaa käytetään, kuinka paljon pesuainetta annostellaan, miten kone täytetään ja puhdistetaan eli lyhyesti sanottuna miten konetta käytetään ja hoidetaan. Tällä on suuri merkitys koneen kestävyyteen ja pesutulokseen. Käyttöohjetta ei tulekaan unohtaa koneen oston jälkeen vaan sen tulee kulkea koneen mukana, sillä vasta yhdessä ne muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Suihkuvarret tehokkaaseen käyttöön
Hyvän pesutuloksen ja koneen toiminnan kannalta on tärkeää, että koneen jätesiivilä ja suihkuvarret puhdistetaan säännöllisesti. Siksi niiden tulee olla nopeasti irrotettavia ja kiinnitettäviä.

Karkeasiivilä on yleensä helppo irrottaa, mutta hienosiivilä saattaa olla joskus mutterikiinnityksellä, joka on vaikeimmin pois otettavissa. Korkeasiivilään kertyvät suurimmat ruoantähteet, joten se on puhdistettava useammin. Siivilät puhdistetaan säännöllisin väliajoin harjaamalla ne juoksevan veden alla.

Suihkuvarsiin saattaa kertyä siemeniä, kalanruotoja, pippureita ja muuta töhnää, joka heikentää veden esteetöntä kulkua ja jopa tukkeuttaa varret. Ne irrotetaan ja puhdistetaan ajoittain.

Luukun reunat ja tiivisteet pyyhitään neutraalilla pesuaineliuoksella.

Pesuaineen annosteluun tarkkuutta
Pesuaineen määrästä on vaikea antaa yhtäpitävää ohjetta. Annosteluun vaikuttavat koneen koko, astioiden likaisuus, veden laatu sekä pesuaineen koostumus. Pakkauksessa olevaa annosteluohjetta on syytä noudattaa ja käyttää mittalusikkaa apuna. Pesuaineen määrää voi kokeilla vähentää ja seurata, jos pärjäisikin vähemmällä annostuksella pesutuloksen siitä huononematta. Liika-annostus on epätaloudellista sekä turhaan ympäristöä kuormittavaa.

Huuhteluaineen tarkoituksena on nopeuttaa kuivumista. Se alentaa veden pintajännitystä ja saa veden valumaan nopeasti astioiden pinnoilta, jolloin kalkkijälkiä eli pisarajälkiä ei pitäisi jäädä. Sen käyttö ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Astiat kuivuvat pesun aikana varaamansa lämmön avulla, vaikka kuivuminen onkin hitaampaa kuin huuhteluainetta käytettäessä.

Huuhteluainetta voi käyttää ainakin silloin, kun koneessa on harvemmin käytettävä vierasastiasto laseineen, jotta vältytään pyyhkeellä viimeistelemiseltä. Jokapäiväisessä käytössä olevassa astiastossa sallittaneen muutama kalkkijälki.

Liian suuren huuhteluaineannostuksen merkkinä näkyy juovia astioiden pinnassa.

Jos astiat eivät puhdistu, tarkista seuraavat asiat:: *estävätkö liian korkeat astiat, korin läpi puoliksi pudonneet ruokailuvälineet tai muut huonosti asetetut astiat suihkuvarsien pyörimisen tai hidastavat sitä
*ovatko suihkuvarsien reiät puhtaat
*ovatko siivilät puhtaat ja oikein kiinnitettyinä
*onko käytetty koneastianpesuainetta ja onko annostus oikea
*onko pesuohjelma oikein valittu

Saostumisesta monenlaista haittaa
Vaikka astianpesukonetta hoidetaan ja puhdistetaan asianmukaisesti, saattavat lasit harmaantua ja naarmuuntua, lautasten päälle voi muodostua ohut kalvo ja kahvikupit tuntua karheilta. Koneen sisävaippakin voi olla harmahtavan läikikäs.

Ongelmista voi päästä vaihtamalla pesuainetta. Mutta useinkaan tilanne ei ole niin yksinkertainen. Harmaus on merkkinä siitä, että koneeseen on jäänyt saostumia, jotka vaikuttavat pesutulokseen ja pahimmassa tapauksessa koneen rikkoontumiseen. Sakkaa esiintyy kaikkialla koneen sisätiloissa, kumiosissa ja koneen pohjalla. Sakkaa kerääntyy myös kuumennusvastuksen ympärille "eristeeksi", jolloin veden kuumennusaika pitenee ja sähkönkulutus kasvaa. Sakka voi vaikuttaa myös vedenottoon; kone ottaa liikaa vettä tai ei saa sitä ollenkaan.

Jos epäillään, ettei kone saa riittävästi vettä, se voidaan tarkistaa avaamalla koneen luukku vedenottojakson päätyttyä. Vedenpinnan tulee ulottua koneen pohjalla oleviin lämmitysvastuksiin saakka.

Mistä sakka on peräisin?
Yhtenä syynä sakkaan pidetään energiaa säästäviä pesukoneita ja ohjelmia, joiden käyttämä vesimäärä on pieni.

Toisaalta on todettu, että fosfaatittomista pesuaineista jää enemmän sakkaa kuin fosfaattia sisältävistä. Fosfaatittomissa pesuaineissa käytetään usein zeoliittia fosfaatin sijasta. Nykyisin kuitenkin vedenpuhdistamoilla voidaan fosfaattien osalta toimia niin, etteivät ne joudu vesistöihin. Zeoliitin haittavaikutuksia ei vielä edes tiedetä. Aivan viimeaikoina pesuainevalmistajat ovatkin pääosin siirtyneet takaisin fosfaattipitoisiin pesuaineisiin.

Veden kovuudella on suora yhteys sakan runsauteen; pehmeän veden alueilla esiintyy vähemmän sakkaa kuin kovan veden alueilla. Pienten kalkkisaostumien syntymistä ehkäistään lisäämällä pesuaineannostusta, mikä alentaa veden kovuutta. Pesuaineiden vedenpehmennyskyvyssä on myös eroja eri pesuaineiden välillä.

Sakkaumien esiintymiseen vaikuttavat myös väärät käyttötavat, kuten siivilöiden ja suihkuvarsien puhdistuksen laiminlyönti sekä astioiden väärä sijoittelu koreihin. Usein syynä on myös astioille väärien pesuohjelmien käyttö. Jos ohjelmaa muutetaan 65:stä 55:een asteeseen, oikean pesuaineen käyttö korostuu tyydyttävän tuloksen aikaansaamiseksi.

Sitruunahappo kirkastaa
Sakkaumien poistoon voidaan käyttää apteekista saatavaa sitruunahappoa. Ensin kannattaa kokeilla 2-3 rkl:n annostusta (20-30 g). Aine annostellaan pesuainelokeroon ja konetta käytetään 60-65-asteisella pesuohjelmalla. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa katkaista ennen kuivausohjelmaa, sillä kuivaus saattaa kiinnittää koneeseen jääneen sakan uudelleen. Koneen sisäosissa todennäköisesti on vielä saostumia, mikä näkyy harmaana "verhona" pinnalla. Sitä voi hankaamalla saada jonkin verran puhdistumaan. Puhdistusaine on tällöin onnistunut irrottamaan saostumia, muttei vielä pystynyt sitomaan ainetta poistoveteen. Tämän jälkeen kannattaa vielä kerran ajaa pesuohjelmaa läpi koneen ollessa tyhjänä ja käyttää samanaikaisesti fosfaattipitoista koneastianpesuainetta.

Jos ensimmäinen sitruunahappokäsittely ei tunnu riittävän, annostusta voi lisätä 50 grammaan. Kaupoista on saatavana erityisiä kalkinpoistoaineita, joita voi myös käyttää. Ne ovat voimakkaita happoja, joiden käyttöohjeita on noudatettava. Ympäristöä säästävää ja edullista sitruunahappoa kannattaa kuitenkin kokeilla ensin.

Joissakin astianpesukoneissa on vedenpehmennin, jonka tarkoituksena on poistaa veden kovuutta. Pehmentimessä käytetään karkeaa suolaa, joka ei saa sisältää paakkuuntumisestoainetta. Aikaisemmin käytettiin tavallista merisuolaa, mutta aivan äskettäin kodinkonehuoltoliikkeisiin on tullut tarkoitukseen sopivaa erityissuolaa.

(Lähteenä on käytetty Työtehoseuran tutkimustuloksia ja kotitaloustiedotteita.)

Teksti: Hannele Eerola-Jämsen
Sähköposti: