Korvissa soi
Kun olin oikein pieni poika, luin usein sellaisia kirjoja kuin Pikku Jättiläinen ja Antero Vipunen. Ne olivat pikku tiiliskiviä, täynnä hyödyllisiä tietoa, tietokilpailuja, järkeilytehtäviä ja niinsanotusti vanhan kansan kompakysymyksiä.
Ne vanhan kansan kompakysymykset olivat hyvin osuvia ja tulivat mieleeni eräänä päivänä, kun luin muuan ajankohtaisesta lääketieteellisestä aiheesta. Silloin keksin ihan uuden, suorastaan postmodernin vanhan kansan kompakysymyksen. Mikä se on, joka kuuluu sitä paremmin ja paremmin, mitä huolellisemmin korvansa sulkee?
Se on tinnitus.
Tinnitus on korvien soimista, pään sisäistä ääntä, jonka lähde on pään sisällä. Jos se ääni olisi puhetta, musiikkia tai muuta järkevää, sinua vaivaisi psykoosi, mutta kun se muuttuu sietämättömäksi ininäksi tai muuksi vastaavaksi, onkin diagnoosina tinnitus.
Useimmat kuvaavat äänen vinkumiseksi, sellaiseksi, joka muistuttaa vaikkapa näyttöpäätteen taustaääntä. On kuvattu muunlaisiakin ääniä, joista moottorisaha lienee erikoisemmasta päästä. Joillakin tuo ääni kulkee sykkeen tahdissa kohisevana. Yli puolella ääni kuuluu molemmissa korvissa, lopuilla se on toispuolista tai pään sisältä aistittavaa.
Melkein puolessa tapauksia syytä ei osata arvioida. Muille syinä ovat altistuminen impulssimelulle. Tällaisia ääniä tuottavat vaikkapa aseet, diskomusa, rakennustyömaa tai ruohonleikkuri. Myös moderni magneettikuvalaite voi tuottaa tutkittavalle tällaista haittaa. Korvatulpat auttavat.
Korviin kehittyvää vahaa, vaikkua, tuota ihanaa materiaalia, on hauska pyörittää sormenpäissä, varsinkin, kun se on omaa. Korvakäytävässä se voi olla tinnituksen aiheuttaja, etenkin kun se tyypillisesti suihkun jälkeen liiskautuu mönjäksi, joka tukkii korvakäytävän. Olen kokenut. Tällainen on paras poistattaa ammatti-ihmisellä, sillä topsylla se painuu yhä tiukemmaksi palloksi ja kiinnittyy tärykalvoon.
Kuulohermon hyvänlaatuiset kasvaimet, akustikusneurinomat, voivat olla tinnituksen syy. Tällöin oire on tyypillisesti toispuoleinen. Uskallan arvioida kuitenkin yleislääkärin näkökulmasta, että se on lähes harvinainen. Itse olen törmännyt siihen 90 000 potilaskäynnin aikana vain muutaman kerran.
Jos ottaa tinnitusoireen sananmukaisesti, niin myös niinsanottuun Menierin tautiin, sisäkorvaperäiseen huimausta aiheuttavaan sairauteen, liittyy sama oire. Samoin otoskleroosi, välikorvan kuuloluiden luutumissairaus, voi aiheuttaa saman ongelman.
Ennen vanhaan oli antibiootteja, jotka saattoivat vaurioittaa sisäkorvaa, nykyään näitä lääkkeitä käytetään harvoin.
Vaikea korvatulehdus voi johtaa tähän oireeseen, samoin korkea kolesteroli. Jälkimmäinen aiheuttaa sisäkorvan kuuloelimen verenkierron heikkenemisen ja siten tämän elimen vaurion ja oireilun. Joskus verisuonen synnynnäinen epämuodostuma aiheuttaa kuulohermoa painaessaan saman asian.
Leukanivelen kuluma ja toimintahäiriöt voivat monien muiden seuraustensa ohessa aiheuttaa tinnitusta. Samoin pään alueen vamma tai korvan alueen leikkaus, jopa kuuloa parantava laite, implantti, voivat olla syyllisiä.
Tinnitusta voivat pahentaa stressi, alkoholi ja liika suolan syönti. Samoin sen voivat laukaista muun muassa punaviini, juusto ja suklaakin. Samoin muut ruoka-aineet, joiden tiedetään liittyvän migreeniin, voivat laukaista oireen. Ilmeisesti tämä liittyy niiden pieniä verisuonia supistavaan vaikutukseen.
Myös tämä on erityisen tärkeää, teille lukijani: marihuana voi pahentaa oiretta. Pysykää siis kohtuudessa myös tämän kulutustavaran käytössä. Samoin punkin levittämä tauti, borrelioosi, voi joskus tuottaa tinnitusoireen.
Tinnituksen hoitomahdollisuudet ovat vähäiset. Vain harvoissa tapauksissa, kuten otoskleroosissa ja akustikusneurinomassa kirurgiasta on hyötyä. Joskus joku muu kuuloelimen ulkopuolinen syy, kuten leukanivelongelma, on hoidettavissa, vahasta puhumattakaan. Samoin Menierin tautiin käytettävät lääkkeet voivat tuoda avun myös tinnitukseen. On kokeiltu myös kuulohermon katkaisua tai sisäkorvan kuuloelimen tuhoamista, mutta tulokset ovat pikemminkin olleet ojasta allikkoon joutumista.
Tinnituksen hoito perustuukin kuntoutukseen, josta huolehtivat yleensä keskussairaalapiirit ja esimerkiksi Kuulonhuoltoliitto. Alue on niin laaja käsiteltäväksi (lue: minulla ei ole siitä juurikaan käsitystä), etten ala sitä tässä enempää käsitellä jo tilanpuutteenkin takia.
Ai niin, te jäitte vastausta vaille. Tinnitus kuuluu paremmin korvat sulkemalla siksi, että taustaäänet eivät pääse peittämään enää kiusallista oiretta. Toivon kaikille tinnituksetonta loppuelämää.
Teksti: Leif Lindberg
| Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute
| www.pellervo.fi |