Pihamuureilla voidaan pengertää helposti valuvia rinteitä ja rakentaa jyrkillä kalliotonteilla oleskelulle ja istutuksille sopivia tasanteita. Ihan tasaisella pihalla muurin luonteva liittäminen ympäristöön harvoin onnistuu, sillä tontilla tulisi olla jonkinmoisia korkeuseroja, joita tukimuureilla voitaisiin korostaa.

Muuri muodostaa hyvän taustan monille kasveille ja arat lajit viihtyvät suojaisan ja lämpimän seinustan edustalla. Kivien koloissa kasvavat kivikkokasvit ja reunan yli riippuvat kasvilajit pehmentävät massiivisenkin muurin julkisivua.

Maakivimuuri

Usein taloa rakennettaessa nousee tontilta runsaastikin erikokoisia kiviä, joita kannattaa kerätä ja käyttää pihan istutuksiin koristeeksi tai tukimuurin rakentamiseen. Siisti pihamuuri syntyy lajitelluista yli 20 sentin läpimittaisista kivistä, jotka ovat suurin piirtein saman mallisia ja värisiä.

Perustaminen aloitetaan poistamalla pohja-alueelta pintamaata noin 40 sentin verran. Routivilla alueilla kuopan pohjalle kannattaa laittaa esimerkiksi styrox-levy, jonka päälle levitetään karkeaa soraa. Suurimmat kivet käytetään kulma- ja peruskiviksi. Muuri rakennetaan asentaen kivet limittäin toistensa päälle. Tarvittaessa asennetaan pienempiä kiviä tilkkeiksi. Muurin pitolujuutta lisäämään on hyvä asentaa välillä muurin levyisiä sidekiviä.

Rakennelman leveys määräytyy korkeuden mukaan, joka on noin kolmannes muurin korkeudesta. Jos kivimuurin saumaukseen halutaan käyttää laastia, kannattaa muuri rakentaa betonista valetun alustan päälle halkeilun välttämiseksi.

Luonnonkivimuuri

Työstetystä luonnonkivestä saadaan kaunis perinteinen muuri, joita näkee etenkin Keski-Euroopassa. Siellä pehmeistä hiekka- ja kalkkikivistä on helppo työstää sopivia muurin aineksia. Suomessa ei ole juuri pehmeää kiviainesta, vaan joudumme käyttämään kovempia kivilaatuja, joista graniitti on yleisin. Jyhkeä graniitti sopiikin hyvin suomalaiseen ympäristöön, mutta sen työstäminen on hidasta ja vaatii taitoa.

Luonnonkivimuuri voidaan rakentaa myös vaakatasoon ladotuista liuskekivistä, joista saadaan pihalle erikoisen kaunis rakennelma. Luonnonkivimuuri rakennetaan samoilla ohjeilla kuin maakivimuuri.

Betonimuuri

Pihamuurin voi tehdä myös betonista valamalla tai valmiista elementeistä. Betonimuuri sopii parhaiten rakennettuun ympäristöön esimerkiksi kadun varteen. Valaminen on melkoisen työlästä ja vaatii ammattitaitoa. Perustukset on lisäksi tehtävä kunnolla, sillä maan liikkuessa muuriin tulevat halkeamat eivät katunäkymää juuri kaunista. Betonipinnan yksitoikkoisuutta voidaan vähentää rappaamalla muuri esimerkiksi sorakerroksella.

Muurikivimuuri

Kaunis pihamuuri syntyy nopeasti ja helposti muurikivistä, jotka muistuttavat ulkonäöltään ja asennustavaltaan tiiliä. Muurikivien asennuksessa ei kuitenkaan tarvita laastia, vaan kivet voidaan latoa päällekkäin ilman sideainetta. Muurin kaunis rosoinen pinta syntyy, kun tehtaan valmistamat kivet lohkaistaan pihalla asennusvaiheessa kahteen osaan. Kulmia varten on olemassa omat kulmakivikappaleet.

Muurikivimuuria varten ei tarvita välttämättä erillistä perustusta, jos muurin korkeus jää alle yhden metrin, vaan kivet ladotaan suoraan vaakatasoon tiivistetyn ja tasatun sorakerroksen päälle. Helposti routivalla paikalla kannattaa muurin alle laittaa eristelevy, joka saa olla 50 senttiä muuria leveämpi. Matalia muurikivireunuksia voi käyttää myös kasvialtaina tai kiveyksenä istutusten ja pihatien välissä.

Kukkiva muuri

Muuripintaa voidaan elävöittää istuttamalla siihen kivikkokasveja. Varsinkin maakivimuuriin jää tavallisesti rakoja ja koloja, jotka täytetään jo rakentamisvaiheessa mullalla kasveja varten. Parhaiten kivien välissä pysyy savipitoinen multa. Kun muuri on valmis, istutetaan pienet taimet muurin saumoihin ja koloihin.

Kivikkokasveista parhaiten muurin raoissa viihtyvät erilaiset maksaruohot (Sedum), sammalleimu (Phlox subulata), rauniokilkka (Cymbalaria muralis), kaukasianpitkäpalko (Arabis caucasica) ja tarharistikki (Aubrieta x cultorum).

Muurilta riippuvat kasvit

Muurin vihreyttämiseen sopivat niin ikään rento-oksaiset koristepensaat ja maanmyötäisesti kasvavat havukasvit kuin köynnökset ja maanpeiteperennat, joiden annetaan kasvaa alas muurilta. Rentoa, nivelistä juurtuvaa peittokasvia seppelvarpua (Stephanandra incisa Crispa) käytetään paljon muurikasvina. Seppelvarpu menestyy niin auringossa kuin varjossa. Kaarevaoksaiset koristepensaat, esimerkiksi norjan-angervo (Spiraea Grefsheim) ja kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus), ovat kauniita muurikasveja. Maanmyötäisesti kasvavat lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa) ja lamoherukka (Ribes procumbens) sopivat hyvin muuri-istutuksiin. Matalakasvuiset tuivio (Microbiota decussata) ja kääpiökataja (Juniperis communis Repanda) ovat näyttäviä talvellakin versojen kaareutuessa muurikiveyksen yli.