Oikeus olla hiljaa
Kuluneen kevään aikana on pohdittu paljon ihmisten syrjäytymistä. Asia on noussut voimakkaasti esille sekä yleisellä että yksilötasolla. Kansalaisten jakautuminen entistä selvemmin hyvä- ja huonompiosaisiin on korostunut. Yleensä syrjäytymisestä on puhuttu tarkoittaen niitä ihmisiä, joiden elämä on työttömyyden tai yksinäisyyden takia raskasta. Jos ihminen kokee elämänsä sen takia toivottomaksi, että on vastoin omaa tahtoaan syrjäytynyt, on kysymyksessä ongelma, johon kanssaihmisten ja hyvinvointiyhteiskunnan koneiston on syytä puuttua.
Mutta aina ei näin ole. On monia, jotka ovat tietoisesti valinneet yksin olemisen ja hiljaisen elämäntavan. Suomalaisia sanotaan metsäläisiksi kun halutaan korostaa eroa eteläisempien maiden seurallisiin, kaupunkilaiselämään jo vuosisatojen ajan tottuneisiin kansalaisiin. Meitä vaaditaan hallitsemaan kevyt kanssakäyminen tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Meitä syyllistetään moittimalla, että olemme hiljaisia jurnuttajia, että emme osaa hoitaa kaupankäyntiään muun maailman kanssa.
On tietysti ammatteja ja töitä, joissa sosiaalinen luonne ja sujuva esiintyminen ovat hyvin tärkeitä. Mutta näitä ominaisuuksia korostetaan liikaa, sillä ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia. Vanha vitsi suomalaisesta, joka hermostui kuin virta toi mukanaan lastun ja paljasti, että yläjuoksulla on toinen ihminen, pohjautuu suomalaisen luonteen tuntemiseen. Vaikka yhä useammat asuvat taajamissa, tarvitsee moni yhä henkisesti oman reviirinsä. Ja sitä pitäisi muiden kunnioittaa.
Toisin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa on meillä vielä luontoa, tilaa ja hiljaisuutta.
Elämänmenon muuttuessa aina vain kiireisemmäksi ne ovat meidän arvokkainta omaisuuttamme. Juuri näitä asioita tulevat matkailijat muistakin maista täältä hakemaan.
Samanlaista pääomaa kannattaisi pitää arvossa myös henkisellä puolella. Antakaamme niiden, jotka haluavat olla itsekseen ja hiljaa, säilyttää omat arvonsa. Kyllä maailmassa puhetta ja touhua riittää ilmankin. Ei kaikkieni suomalaisten tarvitse olla mukana samassa hälinässä.
Rauhallista juhannusta.
Teksti: Kaisu Räsänen
| Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute
| www.pellervo.fi |