Pellervo

Essin perennat

Perennojen astiataimikasvatukseen erikoistuneen Essin taimiston valikoimiin kuuluu melkoinen määrä erilaisia monivuotisia kukkakasveja. Tavallista suuremmissa ruukuissa viljellyt taimet ovat myyntikuntoisina tuuheita ja reheviä.

Pernajan Gammelbystä peltojen keskeltä on taimisto, jossa on erikoistuttu perennojen astiataimiviljelyyn. Taimiston omistajat Essi ja Bjarne Hilden kasvattavat perennoja noin yhden hehtaarin alalla itäisellä Uudellamaalla sijaitsevalla tilallaan. Innostus oman taimiston perustamiseen sai alkunsa Essin valmistuttua puutarhuriksi Överbyn puutarhurikoulusta ja työskenneltyä koulun jälkeen taimistolla Sveitsissä. Suomeen palattuaan Essi toteutti toiveensa ja oma taimisto perustettiin vuonna 1985 Bjarnen kotitilalle.

Alkuun viljeltiin monenlaisia taimistotuotteita, mutta varsin pian Essi huomasi, että erikoistuminen yhteen tuoteryhmään on järkevämpää. Nykyään viljelyssä olevia perennoja on valikoimassa noin 400 eri lajia ja lajiketta, jotka vaihtuvat jonkin verran vuosittain ko-keilun ja kysynnän mukaan.

Perennat kasvatetaan tavallista isommissa, 1-1,5 litran ruukuissa, minkä takia Essin taimiston tuotteet erottuvat edukseen taimimyymälässä. Taimet ovat reheviä ja säilyvät myymälässäkin hyväkuntoisina pitkään, kun multatila on suurempi. "Joidenkin jälleenmyyjien mielestä taimemme vievät liiaksi tilaa myymälässä", Essi Hilden kuitenkin huomauttaa.

Muoti muuttuu
" Aivan selvästi jotakin lajia kysytään tiettynä vuonna enemmän kuin muulloin, vaikka tiettyjen peruskasvien, kuten vuorenkilpien ja nauhuksien, suosio jatkuu vuodesta toiseen. Viime vuonna hyvin kysytty oli vanhan ajan lehtosinilatva. Nyt muodissa ovat erilaiset kurjenpolvet, joista toiset lajit ovat hyviä peittokasveja, mutta joidenkin lajien talvettamisessa on ollut ongelmia. Tillipionilla olisi myös menekkiä, mutta sen, kuten muidenkin pionien lisäys on hidasta. Viljelijän olisikin oltava ennustaja, jotta osaisi etukäteen kasvattaa tarpeeksi seuraavan kevään suosikkiperennoja", Essi kertoo.

Töitä riittää
Yritys työllistää omistajapariskunnan lisäksi pari henkeä kesällä. Myös perheen 13- ja 15-vuotiaat lapset ovat apuna kiireisimpinä aikoina ja saavat näin työharjoittelua omasta takaa. Koska taimet kuljetetaan itse suoraan asiakkaille, joita ovat Etelä-Suomen alueen taimimyymälät, on autonkuljettajan oltava kiireisimpään aikaan liikkeellä tiuhaan. Taimistotöiden lisäksi isäntä Bjarne on viljellyt tilan peltoja, mutta tänä vuonna hän on siirtynyt kokonaan perennojen viljelyyn ja pellot on annettu vuokralle. Peltoviljelystä luopumiseen vaikuttivat muun muassa päällekkäin osuvat työkiireet ja EU:n tuomat lisätyöt.

Vaikka perennat kasvavat pääosin kesäisin, riittää monenlaisia töitä koko vuodeksi. Lomaa Hildenin perhe ehtii viettää talvella joulun jälkeen, kun kaikki kasvit on vihdoin siistitty ja peitelty kaksinkertaisella harsolla talvilepoa varten. Uusi toimintavuosi aloitetaan hoitamalla paperityöt pois alta ennen kasvukauden alkua.

Kevät ja kesä ovat tietysti kiireisintä aikaa. Keväällä perennojen menekki on suurin ja kaikki tilaukset on yritettävä hoitaa ajallaan ja mahdollisimman nopeasti. Silloin tehdäänkin töitä kelloon katsomatta. Kesällä kitketään rikkaruohoja, otetaan pistokkaita, kylvetään siemeniä ja kastellaan taimia. Ruukuissa kasvatettavat taimet vaativat runsaasti vettä, joka annetaan sadetuksena öiseen aikaan traktorikäyttöisen pumpun avulla läheisestä ojasta. Kuivina kesinä on sadetus laitettava päälle joka ilta, ja noustava sammuttamaan keskellä yötä, etteivät kasvit saa liikaa vettä." Ei taida tänä kesänä vesi ojassa riittää, kun taivaalta ei tule pisaran pisaraa vettä ja aurinko porottaa päivästä toiseen", Essi arvelee.

Lisää taimia
Kotipuutarhuri istuttaa tavallisesti kukkapenkkiin ostotaimia tai tuttavan penkistä otettuja jakotaimia. Myös perennataimistolla käytetään jakamista sellaisten kasvien lisäyksessä, jotka kasvattavat jaettavan juurakon.

Kevättalvella Essin taimistolla jaetaan ja ruukutetaan varastossa olleita perennoja muovihuoneen toisessa päädyssä. Jaetut taimet viedään takaisin varastoon kevättä odotta-maan.

Perennoja voi lisätä myös siemenistä, mikä ei ole ihan yksinkertaista. Toiset lajit vaativat kylmäkäsittelyn itääkseen eli siemenet on pidettävä kylmässä tietyn aikaa, jotta niiden lepokausi murtuu. Kylmäkäsittelyä vaativat siemenet kylvetään taimistolla syksyisin ja kylvökset siirretään ulos talveksi. Jotkut lajit, esimerkiksi arovuokko, on puolestaan kylvettävä mahdollisimman pian siementen kypsyttyä.

Ne perennat, joita ei voi jakaa tai siemenlisäys on vaikeaa, kasvatetaan pistokkaista. Pistokaslisäystä varten Essi ja Bjarne suunnittelevat rakentavansa uuden kasvihuoneen, jossa pistokkaiden sumutus tapahtuu automaattisesti. Säännöllinen lehdistön sumutus on välttämätöntä, jotta pistokkaat juurtuvat kunnolla.

Alan yhteistyö
Essin taimisto on jäsen Taimistoviljelijät ry:ssä, joka viettää tänä vuonna perustamisensa 60-vuotisjuhlia. Yhdistys perustettiin valvomaan tuottajien etua ja alan kehitystä. Tärkeinä asioina kirjattiin perustamisen yhteydessä muun muassa hintojen säännöstely, taimitarkastukset, kauppakelpoisuusvaatimusten määrittely, yhteinen mainonta, tarve- ja tukkutiedotukset, tilastojen keruu ja kaupan tervehdyttäminen. Tavoitteet ovat hintojen säännöstelyä lukuun ottamatta yhä tärkeitä.

Essin taimistossa kasvatettavat perennat ovat lähes kaikki kotimaisia ja ainakin yhden talven talvehtineita. Taimisto käyttääkin Kestävästi kotimainen -tunnusta. Kotimaisuusmerkki myönnetään vain puhtaasti kotimaisille taimille, jotka on kasvatettu yksinomaan Suomen alueella sijaitsevasta lisäyslähteestä kerätystä aineistosta. Perennoilla sallitaan kuitenkin ulkomaisen siemenen käyttö, jos kylvö ja taimien kasvatus tapahtuu Suomessa.

Essin oma piha
Taimiston pihalla, missä sijaitsee myös perheen asuinrakennus, on useampiakin perennaistutuksia. Osa kasveista on samalla emotaimia, joita käytetään lisäykseen. Talon sisäänkäynnin edessä sijaitsee Essin suunnittelema suuri kukkaryhmä, johon hän istuttanut noin kolmisenkymmentä tietenkin itse kasvattamaansa perennaa.

" On tosi vaikea sanoa, mikä perennoista olisi kaikkein mieluisin. Suosikkilaji vaihtuu vuodenajan, vuosien, jopa mielialan mukaan. Perennaryhmään olen tosin kerännyt niitä kasveja, joita mielellään katselen ohi kulkiessani. Olen myös yrittänyt suunnitella värien mukaan yhteen sopivia kasveja, erityisesti sinisen eri sävyjä. Nyt huomaan, että kaikki eivät näytä yhdessä niin sointuvilta, kuin olin ajatellut. Suosikkejani ovat erilaiset pionit, särkynytsydän, akileijat ja erityisesti harmahtava ja sinikukkainen mirrinminttu, joka sopii tausta- ja välikasviksi perennaryhmiin, ryhmäruusuistutuksiin ja havupensaiden seuraksi. Myös alkukesästä kukkiva sinileimu on kaunis kasvi, joka ei kärsi härmästä syysleimujen tapaan. Sinileimu täytyy lisätä pistokkaasta. Istutuksessa kasvaa lisäksi muun muassa sarviorvokkeja, keltakiurunkannuksia, sammalleimuja, japaninhanhikkeja, vuohenjuuria, kesäpikkusydämiä ja kaunokaisia. "

Ammattilaisen vinkit
" Ennen taimien hankkimista olisi hyvä tutustua joko taimimyymälässä tai kirjallisuuden perusteella, mitkä kasvit menestyvät auringossa ja mitkä viihtyvät paremmin varjossa. Myös kukinta-aika ja väri kannattaa selvittää etukäteen sekä tietysti kasvin koko. Myyntihetkellä taimet eivät välttämättä ole kukassa, jos niiden kukinta-aika ei ole juuri silloin. Jotta perennaryhmästä tulee näyttävä, kannattaa samaa kasvia istuttaa aina useampi kappale. Näin loppukesällä ja alkusyksyllä on todella hyvä aika perustaa perennapenkki ja istuttaa kestäviä kotimaisia taimia silmäniloksi vuosiksi eteenpäin", neuvoo Essi.

Teksti: Leena Nurmi