Kodin Pellervo

LOKAKUU, 20.10.2005

Omasta päästä

Tapahtui vuosi sitten. Tuttavani uurasti kahteen kertaan helsinkiläisen tavaratalon runsaasti mainetta ja hermoja niittävässä myyntihulinassa. Ensimmäisellä kierroksella ostoskasseja kertyi kolme.

Yhdessä kassissa oli 7-vuotiaalle tyttärelle talvitakki ja jokasään kengät, toisessa puolisolle samettihousut, kolmannessa villalankaa kerä poikineen. Nainen tunsi iloa ostoksistaan. Aina kotinsa kynnykselle saakka.

Heti kävi ilmi, että tytär ei suostuisi kuunaan pukeutumaan uuteen takkiin: ”Näytän siinä majavalta. Vie pois.”

Mies katsoi uusia housuja kummissaan, mutta sovitti niitä. ”Kauanko on eletty yhdessä? Mitäh? Oletko ikinä nähnyt päälläni mitään vihreää? Mitä ja ketä sinä oikein ajattelit?” mies tuuskutti ja vilkaisi tytön takkia: ”No johan on tylsä, ihan kuin majava.” Naapuri luikahti tupatarkastukselle. ”Ohhoh, ohhoh, kylläpä täällä on euroja myntätty lapsen kenkiin! Näitä on myyty tarjouksessa puolta halvemmalla.”

Tuttavaani tympäisi, ja enemmänkin.

Toisella kierroksella, sillä sellainen oli tehtävä, nainen vaihtoi sekä miehen housut että tyttären takin. Kengät jäivät karvastelemaan; lumen ja jäänkin keskellä ne vielä naukuisivat tappiollisuuttaan. Nainen lohduttautui ostamalla lisää lankoja.

Kaksi viikkoa epäonnisen ostosmatkan jälkeen nainen viimeisteli neulomaansa puseroa. Huomisin hän puki sen ylleen ja meni töihin. Kaksi työtoveria kailotti vaatekappaleesta että se ”on parasta, mitä tänä syksynä on nähty! Meille kans!”

Tuttavani tilasi runsaasti lisää lankoja, hienoja värejä, hienoja laatuja. Hän neuloi puseroita kymmenittäin. Riemun vyyhti kieppui hänen kutreillaan, niin hyvä oli osaavan mieli.

Tyttö ylpeili: ”Meidän äiti tekee omasta päästään, sillä on niin hyvä maku.” Mies nyökkäili: ”Aina minä olen sitä sanonut, että sinulla on silmää ja taitoa?” Naapuri kitkeröi: ”Enpä heti olisi sinua käsityöihmiseksi uskonut. Joskin hintaa tuolle harrastukselle kyllä tulee.” Tuttavani myhäili: ”Lankaa riittää. Silmukka sinne tai tänne, siinä ei naskali katkea!”

Viikko sitten tuttavani vaihtoi alaa. Hän avasi oman neuleliikkeen.

Teksti: Anna-Liisa Huhtala-Fiskars
Sähköposti: nimi@pellervo.fi