Kodin Pellervon kotisivulle


Lehden referaattisivulle
Juttuarkisto
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

HELMIKUU 19 | 2 | 2004

Inventaario kukkaikkunalla

Hämärässä sinnitelleet kasvit kaipaavat nyt uusia eväitä. Ja uutta halajaa mielikin: jakotaimien ja pistokkaiden lisäksi huonekasveja voi lisätä myös siemenistä.

Talven jälkeen kukkaikkunaa saattaa leimata kärsimys: ruskettuneita ja kuivuneita lehtien kärkiä, ränsistyneitä, lehtensä varistaneita ja jopa kokonaan kuolleita kasveja.

Kuivaan huoneilmaan ja vähään valoon sopeutuneet kasvit, kuten viirivehkat ja laikkuköynnökset, näyttävät sentään selvinneen talven kourista ilman pahempia vaurioita. Viime vuosien uutuus palmusaniainen (Zamioculcas zamiifolia) intoutuu keskellä pimeintä vuodenaikaa kasvattamaan pohjoisikkunalla jopa uusia versoja.

Hangen kanssa kilpaa hohtava aurinko tekee kuitenkin terää kaikille. Talvilepoa viettäneet huonekasvit heräävät ja alkavat kilvan kasvattaa versoja. Valitettavasti kirkas auringonpaiste paljastaa armottomasti kasvien nuhjuisuuden. Nyt onkin aika antaa huonekasveille keväthuolto.

Kasvit viedään suihkuun ja istutetaan uuteen multaan. Ränstyneet kasvit leikataan alas ja kookkaat, ruusukemaiset jaetaan. Leikatuista versoista ja lehden paloista otetaan pistokkaita. Kannattaa myös pistäytyä kukkakaupassa katsastamassa uutuuksia ja kokeilla huonekasvien lisäämistä siemenistä.

Uuden mullan tuoksua

Voimakkaasti kasvaville huonekasveille multa vaihdetaan joka kevät, hitaammille riittää pintamullan uusiminen tai lisääminen. Ennen hoitotöihin ryhtymistä kasvit viedään suihkuun. Samalla multatila kastellaan läpikotaisin ja kasvuston annetaan vetäytyä täyteen nestejännitykseen. Silloin kasvi selviää paremmin käsittelystä.

Vanhaa multaa ravistellaan irti sen verran kuin sitä kevyesti pudistelemalla irtoaa. Ruukun pohjalle kovasti kiertyneitä juuria leikataan uusien, elinvoimaisten juurten toivossa. Ruukku saa olla ympärysmitaltaan pari senttiä entistä suurempi. Esimerkiksi kliivia ja posliinikukka viihtyvät ahtaassa ruukussa. Niille annetaankin kasvurauha eikä mullan vaihdon yhteydessä ruukkukokoa juuri suurenneta.

Ränstyneitä ja kookkaita huonekasveja voi uudistaa ja pienentää leikkaamalla. Lehtensä tiputtanut limoviikuna saadaan tuuhettumaan leikkaamalla reilusti versoja. Myös kiinanruusu innostuu kasvamaan ja kukkimaan versojen typistyksen jälkeen. Viileällä kuistilla talven viettäneet pelargonit ja kellarissa talvehtineet verenpisarat leikataan alas ennen uutta kasvukautta.

Huonekasveja siemenistä

Kotioloissa huonekasveja lisätään jakamalla tai pistokkaista. Eräitä lajeja voi lisätä myös siemenistä, mikä onkin mielenkiintoista. Helppoja ovat vanhanajan palsami (Impatiens balsamina) ja vaahtera-aulio (Abutilon x hybridum) sekä värinokkonen eli kirjopeippi (Coleus blumei). Siemenet itävät parissa viikossa huoneenlämmössä.

Palsami kukkii koko kesän, kun kuihtuneet kukat nypitään pois. Muutama siemenkota kannattaa jättää seuraavan kevään kylvöksiä varten. Värinokkosen lehvistö pysyy puolestaan kauniina ja tuuheana, jos kukkavarret nypitään pois jo nuppuasteella. Kaikki nämä kasvit ovat veden suurkuluttajia, etenkin nopeakasvuinen palsami.

Myös piispankukkia ja ahkeraliisoja voi kasvattaa siemenistä, jotka kylvetään helmi-maaliskuulla. Hieman enemmän kärsivällisyyttä vaatii kärsimyskukan (Passiflora caerulea) ja kolibrikukan (Strelizia regine) lisääminen siemenistä.

Köynnöstävän kärsimyskukan siemenet kylvetään helmi-maaliskuussa huoneenlämpöön. Siementen itäminen kestää peräti 20–40 vuorokautta. Mahtavan kolibrikukan siemenet, joita usein tuodaan tuliaisina kaukomailta, itävät parhaiten tuoreina. Siemeniä kannattaa liottaa pari päivää 30-asteisessa vedessä, ja itämiseenkin ne tarvitsevat lämpöä. Taimet kasvat nopeasti, mutta kukkia saadaan yleensä vasta kolmen tai neljän kasvukauden jälkeen.

Siemenhinnastoista löytyy kokeiltavaksi hauskoja kaktussekoituksia; yhdessä pussissa monta eri lajia. Kivikukat (Lithops) puolestaan ovat erikoisia kasveja, jotka näyttävät aivan kiviltä. Niiden lisääminen siemenistä on helppoa eikä hoitokaan ole kovin vaikeaa. Kuivuuteen sopeutuneita kivikukkia kasvatetaan kaktuksien tapaan ja ne kukkivat parhaiten hieman nälkiintyneinä.

Eksotiikkaa hedelmistä

Eksoottisten hedelmien siemenistä voi kasvattaa viherkasveja, jotka saattavat hyvässä hoidossa kukkia ja jopa tuottaa satoa. Sitrushedelmien siemenet kylvetään heti, kun ne on poistettu hedelmästä. Myös kahvipensaan siemenet kylvetään mahdollisimman tuoreina, sillä ne menettävät nopeasti itävyytensä. Itämiseen menee 3–4 viikkoa noin 25 asteen lämmössä.

Avokadon kova siemen itää 4–5 viikossa joko tikkujen varaan puoliksi vesilasiin upotettuna tai kosteaan hiekkamultaan niin ikään puoliksi istutettuna. Saattaapa itänyt avokado löytyä kompostistakin.

Kookospähkinä vaatii itääkseen paljon kosteutta ja korkean pohjalämmön. Kuorta kannattaa ohentaa itureikien kohdalta esimerkiksi viilalla, jolloin idun puhkeaminen helpottuu. Muita kokeilemisen arvoisia ovat banaani, mango, taateli, guava, granaattiomena, johanneksenleipäpuu, karambola ja kiivi.

 

TekstiLeena Nurmi
Sähköposti


Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |