Kodin Pellervon kotisivulle


Lehden referaattisivulle
Juttuarkisto
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

MAALISKUU 20 | 3 | 2003

Tulisipa kevät pian!

Kevät on jo niin pitkällä, että taimikasvatus kotikonstein onnistuu valoisilla ikkunalaudoilla. Nyt kylvetään vanhoja tuttuja lajeja ja kokeillaan vauhdikkaita, värikkäitä uutuuksia. Kesäkurpitsan, vuoden vihanneksen, kylvöllä ei vielä ole kiire.

Puutarhurin vuosi alkaa heti tammi-helmikuussa, kun postilaatikosta löytyvät kevään ensimmäiset siemenluettelot. Niitä selaillessa unohtuvat viime kesän oikulliset säät, huonot kasvuolosuhteet ja kuivuuden näivettämät purjot ja maissit.

Mitähän sitä tänä vuonna kasvattaisi ja kokeilisi? Yrittäisikö vielä vesimelonin kasvatusta avomaalla vai kokeilisiko minivihannesten viljelyä? Kesäkurpitsaa tietenkin sekä iki-ihania auringonkukkia silmän iloksi ja talvilintujen varalle.

Värikkäitä tulokkaita

Kasvimaan koristeeksi ja myös syötäväksi on viime vuosina ilmestynyt melko railakkaan värisiä vihanneksia. Voimakkaan lila kukkakaalilajike 'Graffiti F1' on näyttävän näköinen. Maultaan se on jonkin verran tavallista kukkakaalia miedompi. 'Orange Bouquet' -lajike on puolestaan väriltään oranssi. Romanesco-tyyppisiä kekomaisia vihreitä kukkakaaleja on näkynyt kauppojenkin vihannestiskeillä useita vuosia. Näistä kukka- ja parsakaalin välimuodoista löytyy myös violetinsininen lajike 'Violet Queen'F1.

Myös lehtikaalista sekä pensas- ja salkopavuista löytyy punaisia lajikkeita. Lehtikaalilajikkeella 'Redbor'F1 on purppuranpunaiset lehdet. Pensaspavut 'Purple Tepee' ja 'Purple King' kasvattavat pitkiä, tummanlilan värisiä palkoja. Salkopavun 'Blauhild' palot ovat violetit, säikeettömät ja hyvin pitkät. Salaateista löytyy hyvinkin voimakkaan punaisia lajikkeita ja muutaman vuoden päästä on luvassa myös kotipuutarhureille violetteja porkkanoita violettien 'Blå Kongo' -perunoiden rinnalle.

On huomioitava, että värillisten vihannesten väriaineet irtoavat keitinveteen. Lila kukkakaali säilyttää osan väriaineistaan keitettynäkin, mutta se haalistuu ja värjää muut vihannekset. Tummanlilan väriset pavut muuttuvat keitettäessä kirkkaanvihreiksi. Raakana värilliset kukka- ja parsakaalit ovat salaattipöydän kaunistus. Papuja ei pidä syödä koskaan raakoina, vaan ne on aina kypsennettävä.

Herkulliset minivihannekset

Minivihannekset ovat suurta muotia muualla Euroopassa. Meillä on kaupoissa näkynyt ainakin minimaissia ja pikkuporkkanoita. Pienikokoiset vihannekset ovat suosittuja itämaisissa ruuissa, erityisesti wokkipannulla. Kotipuutarhaan niiden viljely sopiikin hyvin, sillä ne vievät vähän tilaa eivätkä tarvitse niin paljon lannoitusta kuin suurikokoisiksi kasvavat lajit. Valitettavasti minikokoisten lajien siemenet ovat usein kalliimpia kuin tavallisten ja lisäksi niitä tarvitaan enemmän suuremmasta kasvutiheydestä johtuen. Minivihannekset ovat tuoretuotteita eikä niitä ole tarkoitettu varastoitaviksi, mutta useampi kylvöerä takaa satoa pitkin kesää.

Miniporkkanan viljelyyn sopivat lajikkeet 'Parmex' ja karottiporkkana 'Pariser Torv', joka kasvattaa pienet pyöreät juuret ja 'Royal Chantenay', jolla on maukkaat, rapeat ja lyhyet juuret sekä varsinaiset miniporkkanat 'Amsterdam Forcinf 3-Spring' ja 'Little Finger'.

Sokerimaissin 'Minipop F1' pienet tähkät käytetään kokonaisina. Kesäkurpitsa 'Bambino F1' kasvattaa nopeasti pieniä tummanvihreitä hedelmiä, jotka korjataan jo 8–9-senttisinä. Nauris 'Aramis' ja punajuuri 'Moulin Rouge' eivät tarvitse harvennusta, sillä ne korjataan pienikokoisina. Myös värikkäitä kukkakaaleja voi kasvattaa minivihanneksina, jolloin ne istutetaan tavallista tiheämpään ja korjataan tennispallon kokoisina.

Komeat auringonkukat

Auringonkukat ovat upeita ja sopivat katseenvangitsijoiksi ruukkuihin, maljakoihin leikattaviksi, kukkaryhmiin sekä vihannesmaalle maanparannuskasviksi. Pellollinen auringonkukkia saa ohikulkijat hyvälle tuulelle.

Lajikkeita löytyy niin korkeisiin kuin mataliin istutuksiin värin vaihdellessa vaaleankeltaisesta oranssiin ja melkein punaiseen. 'Gigant'-lajikeen kellanoranssit kukat, joissa on suuri ruskea keskusta, puhkeavat jopa 3,5–4,5 metrin korkeuteen. Keltakukkainen 'Pacino'- lajike kasvaa puolestaan vain 20–30 sentin korkuiseksi ja sopii hyvin ruukkukasviksi. 'Prado Red' on haaroittuva lajike, joka saattaa kasvattaa jopa 15 kukkavartta samaan yksilöön. Sen kukat ovat punaruskeita. Puolen metrin korkuiseksi kasvavalla 'Teddybear'-lajikkeella on pallomaiset, kerrotut ja kullankeltaiset kukat. Matalakasvuinen 'Suvi' on erinomainen maanparannus- ja maisemointikasvi, mutta se sopii myös leikkokukaksi ja siemenet käyvät linnunruuaksi.

Auringonkukat pitävät lämmöstä ja valosta sekä läpäisevästä ja ravinnepitoisesta kasvualustasta. Siemenet voi kylvää suoraan kasvupaikalle tai esikasvattaa, mikä nopeuttaa kukintaa. Avomaalle siemenet kylvetään toukokuussa 1–2 sentin syvyyteen, missä ne itävät 2–3 viikossa. Maanlämpötilan tulisi kuitenkin olla vähintään 10 astetta. Kukintaa voi odotella lajikkeesta riippuen heinä-elokuussa.

Taimikasvatus aloitellaan huhti-toukokuussa. Lämpimässä siemenet itävät nopeammin kuin avomaalla eikä taimikasvatusaikaa kannata pitkittää liikaa, sillä kookkaat taimet toipuvat huonommin ulos istutuksesta kuin pienemmät. Totuttelu ulkoilmaan parantaa kasvuun lähtöä. Talven varalle lintujen ruuaksi tarkoitetut siemenet kannattaa kerätä ajoissa etteivät ne tipu maahan tai linnut napsi niitä jo syksyllä.

Moninainen kesäkurpitsa

Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat tänä vuonna valinneet vuoden vihannekseksi kesäkurpitsan. Suomeen tämä monikäyttöinen vihannes tuli jo 1600-luvulla suvipumpumin nimellä, mutta kaupalliseen viljelyyn se otettiin vasta 1970-luvulla. Kovin paljon ei kesäkurpitsaa vielä tänäkään päivänä popsita, sillä sen kulutus on vain puoli kiloa henkeä kohti vuodessa. Käyttöä olisi syytä lisätä, sillä kesäkurpitsa sisältää mm. C- ja E-vitamiinia sekä A-vitamiinin esiastetta. Lisäksi se edistää ruoansulatusta ja suojaa tärkeitä suoliston limakalvoja. Ja mikä tärkeintä kesäkurpitsa maistuu hyvälle ja se sopii lähes ruokaan kuin ruokaan.

Kesäkurpitsasta käytetään ravinnoksi kukat ja hedelmät. Hedekukat ovat monissa maissa suurta herkkua salaateissa ja friteerattuina. Hedelmät ovat parhaimmillaan noin 15 sentin pituisina. Kiivaimman kasvun aikaan satoa saakin korjata muutaman päivän välein. Suuremmatkin hedelmät ovat käyttökelpoisia, mutta vanhetessaan kesäkurpitsan kuori kovettuu ja siemenet suurenevat.

Kesäkurpitsan viljely aloitetaan taimikasvatuksella. Isokokoiset siemenet kylvetään noin kolmen sentin syvyyteen melko isoihin potteihin. Ne itävät lämpimässä noin viikossa. Taimet kasvat nopeasti istutuskuntoisiksi, joten kasvatusta ei kannata aloittaa liian aikaisin. Kylmänarat kurpitsat istutetaan ulos yöhallojen mentyä, yleensä vasta kesäkuun toisella viikolla. Toukokuun alussa kylvetyt ehtivät kasvaa sopivasti kesäkuuhun mennessä. Nopea- ja voimakaskasvuinen kasvi pitää muhevasta ja ravinteikkaasta maasta, jota on paranneltu kompostilla.

Kesäkurpitsalajikkeet ovat lisääntyneet vuosien varrella. Viljelyyn voi valita vihreä- tai keltahedelmäisen tai jopa pyöreän lajikkeen. Uutuuslajikkeen 'Eight Ball'F1 tummanvihreät pyöreät hedelmät korjataan biljardipallon kokoisina, jolloin ne ovat maukkaimmillaan joko raakana tai kypsennettynä. Vanha tuttu 'Zucchini' kasvattaa pitkänomaisia, tummanvihreitä ja harmaajuovaisia kurpitsoita. 'Gold Rush'F1 -lajikkeen hedelmät ovat puolestaan kauniin keltaiset. 'Black Forest'F1, 'All Green Bush' ja 'Long Green Trailing' ovat köynnöstäviä ja sopivat esimerkiksi parvekkeelle. Ufokurpitsana tunnetun 'Sunburst'F1-lajikkeen keltaiset litteät hedelmät ovat maukkaita raakana tai paistettuna.

Siemenhinnastoja

Exotic Garden: Nämpnsäsvegen 169, 64510 Nämpnäs
puh. (06)225 1363
www.exoticgarden.fi

Habitec Oy: fax. (09)854 0664
www.schetelig.com

Hyötykasviyhdistys: Mechelininkatu 51, 00250 Helsinki
puh. (09)434 2350
www.hyotykasviyhdistys.fi

Isoäidin Kasvit Ky: Kotasuontie 11, 00680 Helsinki
puh. (09)728 7279
www.isoaidinkasvit.fi

Korpikangas Siemen-Frö: 02400 Kirkkonummi
puh. (09)2959 110
www.korpikangassiemen.fi

Maatiainen ry: Pihlajatie 12-14, 00240 Helsinki
puh. (09)477 5331

Puutarhakeskus Kauppila: Kaurakatu 43, 20740 Turku
fax. (02)276 1544
www.kauppila.fi

Puutarhaliike Helle Oy: Brahenkatu 16, 20110 Turku
puh. (02)489 9400
www.puutarhaliikehelle.fi

S.G. Nieminen Oy: Kytömaantie 14, 04200 Kerava
puh. (09)502 811
www.sgn.fi

Siemen Vesa: Yrjönkatu 4, 28100 Pori
puh. (02)633 0100
www.puutarha.net

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha: Ruissalo 25, 20100 Turku
puh. (02)276 1900

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti


Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |