Ruokatuotannon kriisien ja niihin liittyvien terveysriskien saama laaja huomio ja aikaansaama huoli eivät suoraan ole verrannollisia niiden aiheuttamaan todelliseen vaaraan. Tämän aivan tavallisella kuluttajajärjellä ymmärretyn ajatuksen esitti Helsingin yliopiston dosentti Jukka Gronov. Hän puhui tämänvuotisilla Elintarvikepäivillä lähes tuhannelle kuulijalle. Asiantuntijayleisö oli mitä ilmeisimmin samaa mieltä Gronovin kanssa.

Miksi sitten miltei säännöllisin väliajoin tiedotusvälineiden pääotsikoiksi nousevat toinen toistaan hurjemmat ruokaskandaalit? Melkein kaikki elintarvikkeet ovat jo saaneet omat kohuotsikkonsa: voi, margariini, maksalaatikko, makkara, liha ja viimeksi jopa viattomana pidetty peruna. Uutisten taustana ovat toki osittain olleet aivan asialliset ja tieteellisen tarkastelunkin kestäneet perusteet. Mutta silloinkin kun näin on ollut, on asia valitettavasti esitetty pelottelevaan ja ihmisiä ahdistavaan sävyyn.

Ravitsemusasiantuntijoiden jo vuosikymmeniä suosittelema monipuolinen kaikkia ravintoaineita kohtuudella käsittävä ruokavalio on ilmeisesti liian tylsä aihe lehtiä myyväksi uutiseksi.

Eri maissa kuluttajien reaktiot ovat vaihdelleet melkoisesti. Esimerkiksi Saksassa, jossa BSE-tapauksia ei ollut merkittävästi Ranskaa enemmän on lihankulutus laskenut paljon voimakkaammin, ei kuitenkaan makkaran eikä einesten. Tämä kuvastaa sitä etteivät kulutuskäyttäytymisen muutokset Saksassa ole kaikilta osin järkiperäisiä. Samanlaista epäjohdonmukaisuutta esiintyy koko Euroopassa.

Gronov tulkitsee asiaa niin, että eri maiden kansalaisten reaktiot ja niiden voimakkuus eivät riipu yksinomaan esiintyneiden elintarvikekriisien tai -uhkien todellisesta määrästä ja vakavuudesta. Yhtä paljon ne johtuvat koko yhteiskunnallista ja valtiollista järjestelmää kohtaan tunnetusta luottamuksesta sekä yhteiskunnallisten ristiriitojen vakavuudesta. Hänen mukaansa Suomessa kansalaisten luottamus valtiovaltaan, viranomaisiin ja asiantuntijoihin on suorastaan pelottavan vahva moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

Tästä syystä suomalaiset kuluttajat eivät juurikaan säikähtäneet vaikka yksi BSE-tapaus löytyikin.

Voi varmasti ajatella myös niin päin, että ruokaa kohtaan tunnettu luottamus auttaa vakaiden yhteiskuntaolojen ylläpitämisessä. Siksi luottamuksen säilyttäminen onkin oleellisen tärkeää. Onneksi meillä on tähän erittäin hyvät edellytykset.