Kodin Pellervo

TOUKOKUU 19 | 5 | 2004

Hiljaa raittiissa ilmassa

Lukijamatkakaverilta tuli viesti, jossa hän kertoi viimekesäisestä lomanvietostaan. Maatilan töiden lomaan oli mahtunut sukulaisvierailuja, kesäjuhlia ja muuta mukavaa. "Kaikkein ihaninta oli kuitenkin kun sai vain istua laiturin nokassa ja katsella järvelle, olla ihan hiljaa", kirjoitti tämä hyvin seurallinen ja puhelias matkakumppani.

Arvelin silloin, että meitä hiljaisuutta rakastavia täytyy olla aika paljon.

Tunteeni vahvistui, kun ajan merkkejä kartoittanut tutkija eräässä seminaarissa esitteli tämän ajan virtauksia ja ihmisten näkemyksiä hyvästä elämästä. Hiljaisuus ja rauhallinen elämä ovat hyvin monen toivelistalla. On toki iso joukko ihmisiä, jotka haluavat kaikkea, paljon ja heti! Helposti voisi ajatella, että nämä menevät ovat nuoria ja hiljaiset ovat vanhoja. Näin yksioikoisesti ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole. Hiljaisuuden ystäviä on kaiken ikäisiä ja yhä joukko kasvavaa. Jopa niin paljon, että kannattaa järjestää hiljaisuusseminaareja ja retriittejä, joista ollaan valmiita maksamaan. Mutta hiljaisuutta saa myös aivan ilmaiseksi.

Toinen tutkija puolestaan kertoi, että suomalaisten onnellisuustutkimuksessa halutuin asia oli kävely raittiissa ilmassa. Eikä siis esimerkiksi hieno auto tai matka maailman ympäri.

Se, että iso osa suomalaisista arvostaa tällaisia yksinkertaiselta kuulostavia asioita, ei välttämättä välity median kautta. Voisi jopa luulla, että kaikki me haluamme yhä enemmän ja jännittävämpiä elämyksiä ja viihdymme parhaiten silloin kun meteli on kova. Mutta eipä se niin ole.

Tämä tieto on hyvin lohdullinen, sillä elämme yhä maassa, jossa voi kävellä raittiissa ilmassa ja nauttia meluttomuudesta. Jos hiljaisuus ei olisi niin miellyttävää, voisi kannustaa hiljaisuuden ystäviä pitämään meteliä itsestään! Ihan vain siksi, että saisimme vastaisuudessakin asua hiljaisuuden maassa.

Teksti: Kaisu Räsänen
Sähköposti: @pellervo.fi