Suomen väkiluku kerrotaan Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla ihmisen tarkkuudella. Pakko oli lähteä tarkistamaan, miten nopeasti uusi ihminen tulee rekisteriin ja miten pian maallisen vaelluksensa päättävä rekisteristä poistuu.

Poikavauva Sorvanto syntyi Tammisaaren sairaalassa 21.5. illan hämärissä. Aamulla Väestörekisterikeskus ilmoitti Suomen väkiluvuksi 5 210 540. Nuori herra piti ensihetkinään, ikäistensä tapaan, melkoista meteliä, jotta rekisterin pitäjä havahtuisi ja huomaisi vaihtaa ykkösen nollan tilalle.

Mitä vielä, nolla tökötti paikallaan. Uusi, entistä raivokkaampi yrityskään kylvetyksen yhteydessä ei saanut numeroa muuttumaan. Niinpä nuori herra päätti luovuttaa. "Minäkö muka nolla, ykkönen minä olen", pikkukaveri tuhisi ja puraisi varmuuden vuoksi koko voimallaan äidin nänniä.

No, parkaisun äänekkyydestä päätellen ainakin äidille kävi heti selväksi, että nolla on ehdoton vääryys, joka on korjattava ensi tilassa. Tämän erävoiton jälkeen pikkuherra päätti huoahtaa, sulki silmänsä ja vaipui uneen.

Tilastoon vasta ensi kuussa

Jos pikku herra Sorvanto olisi arvannut, miten pitkään hän joutuu odottamaan tilastoihin pääsyä, hän olisi varmaan potkinut kapalonsa rikki saman tien ja näyttänyt muutenkin, miten hän suhtautuu tällaiseen kohteluun. Kunnon unien jälkeen hänellä oli kuitenkin hirmuinen nälkä, eikä hän enää muistanut koko asiaa.

Raaseporin maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja Anna Maria Grönqvist kertoo, että vauva lisää Suomen väkilukua muutaman päivän kuluttua syntymästään. "Parin kolmen päivän kuluttua maistraatti rekisteröi uuden ihmisen väestötietojärjestelmään, ja silloin hän on tilastossa mukana."

Grönqvist kuitenkin muistuttaa, että väkilukutilasto tehdään kerran kuussa, eli luku 5 210 540 oli tilanne huhtikuun lopussa. Päivän tarkkaa tilastoa ei voi pitää, koska ilmoitukset syntymistä, kuolemista tai muutoista kulkevat muutaman päivän viiveellä.

"Suurimmat sairaalat ilmoittavat vastasyntyneet suoraan tietokoneella väestötietojärjestelmään, Tammisaaren sairaalasta tieto tulee paperilla ja maistraatissa sitten rekisteröimme heidät järjestelmään. Samalla lapsi saa henkilötunnuksen", Grönqvist kertoo.

Ikioma henkilötunnus

Henkilötunnus on siis jo parin päivän ikäisellä olemassa. Lapsen äidille se ilmoitetaan noin kahden viikon kuluttua. Jos tunnusta tarvitsee aiemmin, sitä voi tiedustella maistraatista.

Henkilötunnus on viranomaisten rattaissa se numerosarja, joka yksilöi ihmiset tarkasti. Täysin samannimisiä kaimoja voi olla, muttei löydy kahta, jolla olisi sama henkilötunnus. Nimihän voi myös muuttua, mutta henkilötunnus ei.

"Aiemmin puhuttiin sosiaaliturvatunnuksesta. Vuoteen 1975 asti tunnus oli lähinnä Kelan tarpeita varten. Sen jälkeen tunnusta on käytetty muuallakin, ja virallinen termi muuttui henkilötunnukseksi", Grönqvist toteaa.

Vauva Sorvannon henkilötunnuksen etuosaksi tulee hänen syntymäpäivänsä, 210503. Sen jälkeen tuleva merkki kertoo syntymävuosisadan. 1800-luvulla syntyneillä merkki on +, 1900-luvulla -, ja 2000-luvulla syntyneillä A.

Henkilötunnuksen loppuosa on jokaisella yksilöllinen. Seuraavat kolme numeroa kertovat, monentenako samana päivänä syntyneistä henkilö on rekisteröity. Naisilla tämä yksilönumero on parillinen, miehillä pariton. Esimerkiksi numero 068 kertoo, että kyseinen ihminen on rekisteröity väestötietojärjestelmään samana päivänä syntyneistä naisista 34:ntenä.

"Yleensä samana päivänä ei synny yli tuhatta lasta, eli kaikille riittää oma järjestysnumero. Pieniä ongelmia on tullut maahanmuuttajista. Heidän kotimaassaan ihmisiä on ehkä rekisteröity vain kaksi kertaa vuodessa, joten aika monen syntymäpäiväksi ilmoitetaan 1.7. tai 1.1.", Grönqvist kertoilee.

Henkilötunnuksen viimeinen merkki on tarkistusmerkki. Se lasketaan tietyllä kaavalla syntymäajasta. "Jos yrittää käyttää keksittyä henkilötunnusta, aika moni tietojärjestelmä huomaa sen heti, kun tarkistusmerkki ei pidä yhtä syntymäajan kanssa."

Kukaan ei ole pelkkä numero

Vaikka henkilötunnusta käytetään monissa virallisissa asioissa, ihminen ei Grönqvistin mielestä saa muuttua vain numerosarjaksi. Henkilötunnus helpottaa virallisissa yhteyksissä, mutta kukaan ei ole pelkkä numero.

Grönqvist kehottaa miettimään tarkasti, missä kaikissa yhteyksissä henkilötunnustaan käyttää. "Jokaisen kyläkaupan ei sitä tarvitse saada omiin asiakasrekistereihinsä. Henkilötunnustaan ei kannata levitellä kovin huolettomasti."

Samalla kun lapsen henkilötunnus ilmoitetaan hänen äidilleen, äiti saa lomakkeen, jolla hän ilmoittaa lapsen nimen väestötietojärjestelmään. Kirkkoon kuuluvilla lomakkeen palauttaa usein pappi, samalla kun hän ilmoittaa kasteesta.

Sorvannon vauvan vanhemmat olivat miettineet lapselleen nimen jo ennen syntymää. "Meillä oli nimi valmiina sekä tytölle että pojalle, koska emme tienneet tulevan lapsen sukupuolta", Katariina Sorvanto kertoo. Koska vauva kastetaan vasta heinäkuussa, hän ei paljasta isänsä näköisen pojan nimeä.

Kaiken kattava tietojärjestelmä

Elämänkaaren toisessa päässä tieto kulkee samoja polkuja. Sairaalat ilmoittavat kuolemasta väestötietojärjestelmään, ja Suomen väkiluku päivittyy korkeintaan parin päivän viiveellä.

Mikä oikeastaan on väestötietojärjestelmä, mitä tietoja siellä on?

"Se sisältää perustiedot väestöstä sekä rakennuksista. Sieltä löytyvät meidän jokaisen nimen ja henkilötunnuksen lisäksi esimerkiksi osoitetiedot, siviilisääty, perhesuhteet, nimenmuutokset, äidinkieli ja kerran sinne merkitään myös meidän kuolinpäivämme", Grönqvist sanoo.

Väestötietojärjestelmästä tietoja annetaan muun muassa viranomaisille ja tuomioistuimille. Tietojen pohjalta saamme ilmoituksen äänioikeudesta vaaleissa. Verotus pohjautuu väestötietojärjestelmään. Poliisi- ja pelastusviranomaiset osaavat mitoittaa pelastussuunnitelmat oikein, kun tietävät, kuinka paljon ihmisiä asuu missäkin.

Nuori herra Sorvanto saa seitsemän vuoden kuluttua kutsun koulun ensimmäiselle luokalle kotikunnastaan, joka saa tiedot kouluikäisistä asukkaistaan väestötietojärjestelmästä.

"Väestötietojen ylläpito kuuluu maistraateille. Aiemmin seurakunnissa oli kirkkoon kuuluvista väestökirjanpito, ja maistraatissa niistä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Nykyään maistraatti hoitaa koko väestötietojärjestelmän. Virkatodistuksen voi hakea joko kirkkoherran virastosta tai maistraatista", Grönqvist sanoo.