Kodin Pellervon kotisivulle


Lehden referaattisivulle
Juttuarkisto
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

KESÄKUU, 2.6.2005

Oopperaa ja kökkää kansalle


Oopperan kuorot aloittivat harjoitukset jo
tammikuussa. Viimeisinä viikkoina ennen ensi-iltaa tahti tiivistyy. 
Kuva Jarmo Vainionpää

Pohjalaisia-ooppera sykähdyttää Ilmajoen Musiikkijuhlilla harvinaisen suurissa kulisseissa. Atso Almilan johtamalla esityksellä on myös komeat taustavoimat: noin tuhat talkoolaista. Jo 30. kerran juhlat pannaan pystyyn vapaaehtoisten vankalla tuella.

Toukokuun alkupuolella toistakymmentä miestä naulaa lautaa ja kasaa kulisseja Kyrönjoen rantaan. Leevi Madetojan säveltämä Pohjalaisia saa miljöökseen 700 neliötä esiintymislavaa ja taustakseen jokimaiseman. Lavan ja lavasteiden rakentamiseen on kulunut yli 20 kilometriä lautaa sekä lukemattomia iltapuhteita noin 60 mieheltä.

”Meillä oli talvella halli vuokralla. Lavasteet tehtiin sen kokoisiksi elementeiksi, että ne saatiin mahtumaan hallin ovesta ulos”, Harri Rinne kertoo.

Lakeuden ooppera-areenan pohjatyöt tehtiin jo viime keväänä. EU:lta tuli noin 240 000 euroa esiintymislavan, katsomon ja katoksen pystyttämiseen. Maata on pitänyt myllätä, että on saatu paikat 1 100 katsojalle joenrinteeseen.

”Tähän on mennyt paljon rahaa, joka ei näy päälle päin. Maan alla perustuksissa on 1 270 metriä teräspaalua ja 70 kuutiota betonia”, laskevat Rinne sekä Ari Hakoniemi, jotka ovat liittyneet Musiikkijuhlien kenttätoimikuntaan joskus viime vuosikymmenellä.

Kenttätoimikunta perustettiin vuonna 1975 Ilmajoen ensimmäisten musiikkijuhlien tueksi. Miehillä on ollut vaihtelevia koitoksia. Muuan mittelö käytiin pari vuotta sitten, kun ankara yösade nosti Kyrönjoessa tulvan pari päivää ennen ensi-iltaa.

”Aamulla kuudelta meille ilmoitettiin, että vedenpinta nousee sentti sentiltä. Kahdeksan aikoihin kaikki kynnelle kykenevät kuskasivat veneillä soittimia orkesterilavalta. Sukeltajat yrittivät pelastaa lavasterakenteita, joista osa jo ui pitkin Kyrönjokea. Ja ensi-illan piti olla ylihuomenna”, juhlien toiminnasta vastaava Sari Mäkinen muistelee kriittisiä hetkiä.

Pohjanmaan kautta -oopperan ohjannut Neil Hardwick onnistui kääntämään tapahtuneen voitoksi viemällä ensimmäiset esitykset Ilmajoki-halliin.

”Apuun ilmoittautui vapaaehtoisia työmiehiä. Yötä päivää miehet hääräsivät ja rakensivat lavasteita uusiksi, joten kolme viimeistä esitystä voitiin pitää Ilkanrannassa”, Mäkinen kehuu.

Miehet toivat naiset

”Pakastimiin on leivottu kolmetuhatta pikkupullaa ja seitsemäntoista näin pitkää nisukyrsää”, Mirkku Kuukari levittää kämmenensä metrin päähän toisistaan ilmajokisia pullapitkoja kuvaillen.

Naisväki tuli aikoinaan Musiikkijuhlien talkoisiin mukaan ikään kuin luonnostaan, talkoomiesten kahvittajiksi. Sittemmin perustettu MusAkat on noin 60 monitoiminaisen joukko, joka paitsi keittää kahvit talkoisiin, harjoituksiin ja kutsuvieraille, myös huolehtii monet muut käytännön järjestelyt napinompelusta lipunmyyntiin.

Joukon veteraani Aila Kiskola on antanut panoksensa juhliin joka ikinen vuosi, aluksi työn kautta kunnantalon alakerran krouvissa ja myöhemmin talkoolaisena. ”En varmaan muuten osaisi kesää viettääkään”, Kiskola toteaa.

”Me MusAkat pidämme yhteyttä ympäri vuoden. Olemme tietyllä tavalla samanhenkisiä, meitä yhdistää huumorintaju, sisu ja pikkuinen ripaus hulluutta.”

Paula Yli-Lahti, aikoinaan muualta Ilmajoelle muuttanut, kertoo tutustuneensa paikkakunnan naisiin juuri MusAkkojen toimintaan mukaan tultuaan.

”Yksi MusAkkojen tehtävistä onkin ottaa paikkakunnalle muuttavat naiset pikku koulutukseen”, Kiskola vihjaa ja kollegat myöntelevät.

Tuhat talkoolaista

Koululaiset Noora Ala-Huikku ja Veera Joensuu esiintyvät oopperan lapsikuorossa kolmatta vuotta ja Reetta Laine toista vuotta.

”Viime vuonna laulettiin välillä lällätyslauluja ja välillä mummojen itketyslauluja, nyt on enemmän kansanlauluja”, tytöt kertovat.

Tytöt ovat musikaalisia muutenkin, opiskelevat pianon ja saksofonin soittoa. Kunnianhimoisia tavoitteita on ainakin Veeralla: ”Olen sanonut äidille, että aikuisena tulen tänne laulamaan jonkin soolon.”

Lasten ja aikuisten amatööripohjaiset kuorot, yhteensä noin 100 laulajaa, ovat aloittaneet tammikuussa harjoitukset, jotka tihenevät juhlien alusviikkoina jokailtaisiksi.

Musiikkijuhlat yhdistää ilmajokelaisia sekä perhetasolla että kuntalaisina, mutta onpa talkoolaisissa väkeä naapurikunnistakin ja jopa Helsingistä asti. Kaikkiaan vapaaehtoisia musiikkijuhlien hyväksi hyörii tänäkin vuonna noin 1 000 henkeä, mikä on ihailtava luku alle 12 000 asukkaan kunnassa.

Työntäyteinen vuosi

”Tällaista kökkähenkisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ei muualta löydy. Ilman vahvaa talkooporukkaa Ilmajoen musiikkijuhlia ei pystyttäisi järjestämään. Tammikuusta alkaen olemme olleet yhtä isoa perhettä”, Sari Mäkinen kuvaa talkoomeininkiä.

Mäkisen hektisimmät hetket ovat vuosittain toukokuussa, kun sukkulointi lankapuhelimen ja kännykän välillä alkaa. Mutta siihen mennessä Mäkinen ja kumppanit ovat tehneet jo paljon.

”Olen talkooporukan kanssa yhteistyössä ympäri vuoden. Juhlien valmistelut käynnistyvät aina elokuun puolivälissä. Siinä vaiheessa on jo konserttiohjelmisto ja ooppera valittu ja solistisopimukset tehty, joten esitteiden ja materiaalien valmistelu voi alkaa.”

Pohjalaisia-oopperaa varten on ommeltu noin 150 pukua, jotka suunnitteli Leena Rintala ja toteutti Armi Ahovaara. Mukana ompelemassa on ollut mukana myös Ilmajoella toimiva Taidon ja kulttuurin oppilaitos.

”Tähän asti puvut ovat olleet suurelta osin lainattuja, mutta 1850-luvulle sopivaa vaatetusta ei löytynyt mistään, joten ne tehtiin varta vasten.”

Juoksulikan tehtävässä aloittaneella Mäkisellä on kokemusta Ilmajoen Musiikkijuhlien järjestelyistä jo kymmeneltä vuodelta. Juhlavuoteen valmistautuminen on kuitenkin vaatinut poikkeukselliset ponnistelut. 

”Jos tähän rumbaan olisi pitänyt uutena tulla, olisin varmasti lähtenyt kahdessa päivässä pois.”

Pohjalaisen kansan elämää

Ilmajoen Musiikkijuhlat sai alkunsa 30 vuotta sitten Kansallisoopperan tuodessa Pohjalaisia-oopperan Ilmajoelle. Idean takana oli kaksi pohjalaiskuoroa: ilmajokelainen Marit ja Mikot sekä jalasjärveläinen Peliitat. Pohjalaisia nähtiin Ilmajoella kolmena vuotena peräkkäin.

”Ilmajokiset olivat sitä mieltä, että tällaisia juhlia pitää jatkaa, joten he tilasivat oopperan johtaneelta Jorma Panulalta sävellyksen Jaakko Ilkkaan”, Sari Mäkinen kertoo.

Edvin Laineen ohjaamasta nuijasotaspektaakkelista tuli jättimenestys, jota esitettiin täysille katsomoille neljänä kesänä.

Alusta lähtien ilmajokelaista oopperaa lähdettiin tekemään kansalle.
”Kriteerinä laulajia valittaessa on ollut, että jokaisesta lauletusta sanasta saa selvän”, Mäkinen toteaa.

Ilmajoella on tähän mennessä nähty seitsemän kotimaisen tilausoopperan kantaesitystä, joista neljä on täysin omaa tuotantoa. Aihepiirit kuvaavat enimmäkseen Suomen historiaa Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta. Osa oopperoista on tehty yhteistyössä Kansallisoopperan ja Vaasan oopperan kanssa.

Monet Suomen oopperalaulajat ovat pongahtaneet pinnalle Ilmajoen kautta, tunnetuimpia heistä ovat Karita Mattila, Juha Uusitalo ja Pentti Hietanen.

Vuosien saatossa Musiikkijuhlat on tarjonnut areenan noin tuhannelle lapsiesiintyjälle. ”Juhlilla on tärkeä kasvatuksellinen rooli. Aina kun tilataan ooppera, painotetaan, että libretossa on oltava osia myös lapsille.”

Prikulleen murteella

Kun Ilmajoen Musiikkijuhlat sai alkunsa Pohjalaisia-oopperasta, teos on myös luonteva valinta juhlistamaan 30-vuotistaivalta. Esityksen johtaa Musiikkijuhlien vanha tuttu, kapellimestari Atso Almila. Almila näki Pohjalaisia ensi kerran vuonna 1975, ei kuitenkaan Ilmajoella, vaan Helsingissä.

”Istuimme ranskalaisen opiskelijakaverini kanssa eturivissä ja luimme kapellimestari Jorma Panulan nuotteja hänen niskansa takaa. Kun kamera näytti Panulaa kuorolle, me olimme näkyneet siinä taustalla ja vaikuttaneet kuulemma innokkailta”, Almila kertoo.
Elämää Etelä-Pohjanmaalla 150 vuotta sitten

Leevi Madetojan säveltämä Pohjalaisia pohjautuu Artturi Järviluoman näytelmään. Tapahtumapaikkana on 1850-luvun Etelä-Pohjanmaa. Suomessa elettiin sanamukaisesti idän ja lännen välissä: valtaa piti venäläinen hallinto- ja sotakoneisto, mutta myös ruotsinvallan aikainen virkamiehistö oli vielä monin paikoin toiminnassa.
Näihin historiallisiin kehyksiin sijoittuu kaksi rakkaustarinaa: Liisan ja Jussin sekä Maijan ja Antin tarinat. Jännitystä ja dramatiikkaa tuovat jännitteet kyläyhteisössä sekä kylässä vierailevat hurjat häjyt. 
Kertomus on alkusoittoa niille tapahtumille, jotka johtivat Suomen itsenäistymiseen 60 vuotta myöhemmin.
Kuuteen oopperannäytökseen 14.–19.6. sekä oheiskonsertteihin odotetaan 13 000–20 000 vierasta. Oheisohjelma alkaa jo 9.6. Tangofinalistien konsertilla. Lauantai-iltoina 11.6. ja 18.6. Ilkanrannan piknik-konsertissa esiintyvät Lauri Tähkä ja Elonkerjuu, Jani Wickholm sekä Pentti Hietanen rockbändeineen.
”Pentti Hietanen piti juhlien yhteydessä rock-konsertin vuonna 2002 ja sen jälkeen tätä rennompaa oheisohjelmaa on haluttu jatkaa. Yleisö voi ottaa eväät mukaan ja halutessaan vaikka syöttää oopperan solisteja”, Sari Mäkinen vinkkaa. – AS
Almila on nyt ensimmäistä kertaa Pohjalaisten puikoissa. Hän on säveltänyt Ilmajoen musiikkijuhlille peräti neljä oopperaa, jotka hän on myös johtanut.

Almila on jo talven mittaan ollut Helsingin päässä yhteistyössä ohjaaja Keijo Kupiaisen kanssa.

”Libretto lauletaan niin Ilmajoen murteella kuin vain voidaan tehdä. Tämä on kellontarkkaa työtä: murre vaihtuu heti, kun mennään toisen paikkakunnan puolelle, joten apuna on ollut paikallisia asiantuntijoita”, Kupiainen kertoo.

Kohtauksessa, jossa häjyt kauhistuttavat kyläläisiä, tulee olemaan vähintään yli sata henkeä. ”Esiintymishaluisia lapsia ilmestyy varmasti vielä viime metreillä ja lapsillehan on vaikea sanoa ei.”

Pojan roolista isän rooliin

Seinäjoen ja Vaasan kaupunginorkesterista koostuva oopperaorkesteri on tänä kesänä vahvuudeltaan 44 eli soittajia on lähes 20 enemmän kuin ennen.

Oopperan rooleja vetävät ammattisolistit. Jo monet soolot Ilmajoella on tehnyt baritoni Heikki Keinonen, jonka 30. taiteilijavuosi osuu sopivasti tälle vuodelle.

”Aloitin urani Lahden oopperassa Pohjalaisten Jussina. Nyt Ilmajoella olen Jussin isän eli Erkin roolissa. Tämä on vähän niin kuin vanhan kertausta, opiskelin nimittäin 70-luvulla kaikki kyseisen oopperan roolit”, Keinonen kertoo.

Keinosen ehkä merkittävin soolo Ilmajoella on ollut herännäisjohtaja Malmivaara Atso Almilan sävellyksessä Kolmekymmentä hopearahaa. Viime vuosina Keinonen on ollut taiteellisena neuvonantajana, kun Ilmajoelle on valittu teoksia ja solisteja. ”Olen koettanut pitää sen linjan, että pääroolit menisivät uusille solisteille.”

Keinoselle kuten monelle muullekin mieleenpainuvin tapaus Ilmajoella on ollut Kyrönjoen tulva, joka runteli lavasteet.

”Silloin nähtiin, että kun luonnonvoimat vähän hellittävät, pohjalainen on vähintään tasaväkinen ilmojen haltijan kanssa”, Keinonen kuvailee.

Ilmajoen Musiikkijuhlat 14.–19.6.2005.

TekstiAnne Savela
Sähköposti


Sivun alkuun | Tekstit 6/05 | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |