Kodin Pellervon kotisivulle


Uusin lehti
Uuden lehden sisältö
Juttuarkisto
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

KESÄKUU, 1.6.2006

Kukkea naisten sauna


Saimi Talvivaara näyttää lemmennostatuksen mallia tuskin minkään kohennuksen tarpeessa olevalle Taina Pirhoselle: "Tästä kasvaa kaunis neito."

Juhannuksen seutu on otollista aikaa uudistavalle saunomiselle. Kukka- tai katajavastoin voi kutsua lempeä tai karkottaa kipuja – sen mukaan, mikä itse kullekin tarpeellisinta on.

Ilomantsin Mekrijärven rantamilla asui runonlaulaja Simana Sissonen 1800-luvun alkupuolella. Sissolan pirtti pihapiireineen on edelleen käytössä. Perinteentutkija Laura Jetsu työskentelee Joensuun Yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla, joka hoitaa Museoviraston omistamaa Sissolaa. Kesän kukkeimpaan aikaan hän kutsui joukon ilomantsilaisia naisia Sissolan savusaunan löylyihin.

Saunottajana toimii Saimi Talvivaara, joka taitaa loitsutkin. ”Loitsut ovat omalla tavallaan hauskoja, vaikka ei niihin uskoa tarvitse”, nauraa Saimi Sissolan portailla. Hänelle loitsut ovat tulleet tutuiksi muun kansanrunouden mukana. ”Olen esittänyt niitä samalla tavalla kuin muitakin kalevalaisia. Mutta tietäjäthän ovat pitäneet sanansa salassa. Loitsut on mutistu tai jupistu epäselvästi.”

Sanoja vanhalla kansalla on ollut joka tilanteeseen, Saimi sanoo. ”Oma loitsunsa on karvan kurkusta ottamisellekin. Kaikkiin tauteihin löytyy loitsu: hammasmatoon, reumaan, veren seisotukseen – vammoille parantehiksi, kipeille voitehiksi. Ja sitten ovat vielä lemmenloitsut.”

Pian polkua pitkin astelee nauravaisten naisten jono. Liisa Kontturi, Anja Kangas, Taina Pirhonen ja Maija-Liisa Jeskanen saapuvat tähän tilaisuuteen, jota akkojen praasniekaksikin voisi kutsua, vaikka entisaikojen akkojen praasniekat, ystävättärien ja sukulaisnaisten kylättelyt, on vietetty joutoaikana loppusyksyllä ja talvella. Halauksia vaihdetaan.

Lempeen lehdeksiä, kipuun katajaista

On aika taittaa vastat. Lempeä toivova poimii vastaansa niin monta lehtipuun lajia kuin suinkin löytää ja höystää koko komeuden kukkasin. Ja saapa vastantekijä sanoakin: Nytpä taitan taikavastan, lempivastan lekahutan, justihin juhannusyönä, pienen pietarin välillä.

Kukkavastoilla kylvetetään tuoreeksi, houkuttelevaksi, kauniiksi ja tuoksuvaksi. Kaikki, mikä on parhaassa kasvussaan, sopii hedelmällisyysriitteihin. Entiseen aikaan on ajateltu käytännöllisesti: kukoistavasta vastasta siirtyy hyviä ominaisuuksia vastottavaan, etenkin kun vaikutusta on terästetty oikeilla sanoilla.

Kipeitä paikkojaan hyvittelevä taittaa vastansa sekaan katajan oksia. ”Se ei muuten tunnu yhtään pahalta, ei pistele sen kummemmin kuin tavallinen vastakaan. Minua on Karjalassa kylvetetty ihan pelkällä katajaisella”, Laura opastaa.

Kun sopivat vastat on tehty, taitellaan vielä lehdeksiä lauteille. Savusaunan tuoksu yhdistyy vahvan metsäiseen lehvien aromiin. Tästä ei sauna parane.
Saimi näyttää lemmennostatuksen mallia joukon nuorimmaiselle, Tainalle, vaikka tämä ei taida olla loitsujen tarpeessa. Hennosti Saimi ripsuttelee kahden vastan voimin ja sanoo: ”Tästä kasvaapi kananen, tästä kasvaa kaunis neito, monen miehen mielitietty, monen miehen mieli tekköö, yheksän syväntä syttyy.”

Salatut sanat

Moni lemmennostatusloitsu alkaa sanoin: Nouse lempi liehumahan, kunnia kupajamahan. Lempi ei ole ennen tarkoittanut samaa kuin rakkaus.

”Lempi on perinteessämme jännä käsite”, Laura kertoo. ”Se on tarkoittanut naisen luontoa, luonnetta, olemusta ja kaikkea hyvää joka liittyy naiseuteen ylipäätään. Myös kunnia tarkoittaa loitsuissa samaa.”

Lemmennostatus on ollut selkeästi seksuaalisväritteistä. ”Osa loitsuista on sellaisia, että suurten runonkeräysaaltojen aikaan miehet eivät ole ilenneet kirjoittaa niitä muistiin. Tai jos ovat ilenneetkin, niitä ei ole julkaistu kuin vasta myöhemmin. Niissä on asiat sanottu justiinsa kansanomaisilla nimillä eikä sinne päin. Mutta sitten on näitä yleisempiä, joissa ei ole niin yksityiskohtaisesti kuvattu”, Laura juttelee.

Paras lemmennostattaja on ollut tietäjä. ”Tietäjyyteen liittyy oikeat sanat, siksihän he eivät sano niitä toisille, edes parannettavan ei tarvitse kuulla niitä. Hänen tarvitsee vain olla asian vaikutuspiirissä. Tietäjyys on siirtynyt vasta sitten, kun tietäjä on tuntenut, että elinaikaa ei ole pitkästi enää jäljellä. Silloin hänen velvollisuutensa on ollut siirtää sanat jollekin toiselle, mutta vain yhdelle – muuten niiden voima väljähtyy ja häviää.”

Naimisiin pääsemisen velvoite

Itäinen ja läntinen perinne eroaa lemmenasioissakin. Karjalaisilla ja savolaisilla alueilla on naisen henkilökohtaista naiseutta, houkuttelevuutta ja viehätysvoimaa korostettu, ja sitä on koetettu lisätä. Tämä on johtunut elintapojen eroista.

Idässä elettiin kaskikulttuuria vielä silloin, kun lännessä viljeltiin peltoja ties kuinka monetta sukupolvea. Kaskikulttuuriin liittyi aina myös metsällä kulkeminen, kalastus ynnä muu keräilyelinkeino. Miehet kulkivat välillä pitkäänkin reissuillaan.

”Lännessä avioliitot solmittiin taloudellisten näkökohtien perusteella, siellä naitettiin enempi taloja ja sukuja keskenään. Avioliitto ei ollut välttämättä ollenkaan samanlaista kahden kauppaa kuten idässä”, Laura kertoo.

Kaskikulttuurissa miehetön talo oli elinkelvoton. ”Sieltä se naimisiin pääsemisen velvoite tulee! Jos naisihminen alkoi olla päälle kahdenkymmenen eikä hänellä ollut kosijoita, muu suvun naisväki huolestui. Joskus lemmennostatussauna lämmitettiin nuoren naisen omasta pyynnöstäkin, sillä vanhaksipiiaksi jääminen oli paitsi häpeällistä, myös onnetonta: toisten nurkissa nuhajat.”

Houkutellen tai karkottaen

Lemmentaikojen saloja pohdittaessa Anjalla on järkeenkäypä selitys lemmennostosaunan vaikutusmekanismista: ”Kun nuorta naista kehutaan, itsetunto nousee. Siitä kun lähtee saunan jälkeen salaperäisenä ja itsevarmana tansseihin, hetihän hänet huomataan, kun silmät loistaa!”

Sissolan kiuas kihahtaa hiljaa, mutta ison kiukaan lämpö leviää lauteille paksuna. Vilvoittelutauolla Maija-Liisa tarjoaa itse tekemäänsä kaljaa, jonka leveä maku saavuttaa suun lempeän löylyn lailla.

Mäkärät ajavat naiset melko sukkelasti takaisin saunan hämärään. Vastomisen välissä Maija-Liisa, Anja ja Saimi kertovat lastenlasten tuoreimmat kuulumiset.

Saunassa on lemmen houkuttelun lisäksi myös karkotettu pahaa. Kivut on toivotettu muihin maisemiin, samoin ulkopuolisten pahat puheet ja ajatukset, jotka ovat saattaneet saada aikaan sen, että neidolle ei ala sulhasia ilmaantua.

Kipujen karkotukseen on voitu käyttää vettä. Sitä on valeltu kauhalla kipeän paikan päälle. Sanoiksi käy vaikka: Vesi on vanhin voitehista, kosken kuohu katsojista, Jumala puhelijoista, Luoja itse itse loitsijoista.

Kipeää kohtaa on saatettu myös voidella löylyissä. Sissolan saunan kipuvoiteiksi Laura on varannut paikkakuntalaista pihka- ja tervavoidetta.
Saunan päälle Maija-Liisalla on varattuna varsinaista eliksiiriä: nuppuviinaa joko kuusenkerkistä tai hiirenkorvista. Kauniin vihreä pieni ryyppy elähdyttää myös sisäisesti.

Sopii myös miehille

Saunakahveilla ja -teellä Iivanan pirtissä juttu kääntyy vielä lemmentaikoihin. Pirtin pöydän ääressä Maija-Liisa, Ilomantsiin naitu savolainen, kertoo kokeneensa kukkakylvyn nuorena. ”Mieheni mummo vei minut saunaan ja teki kukkavastan. En osannut silloin aavistaa, kuinka paljon siihen on sisältynyt.”

Onko lemmensaunat olleet vain nuorille naisille varattuja? Kyllä kai vanhempikin kukkakylvyssä kaunistuisi? ”Naidullekin naiselle on voitu lempeä nostattaa”, tietää Laura. ”Yksinkin tai yhden uskotun kanssa vaimo on saattanut saunaan mennä, jos puoliso on käynyt vieraissa. Katsottiin, että omaa lempeä on nostettava, jotta itse olisi houkuttelevampi. Naisella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hallita tilanne, sillä miehen uskottomuutta pidettiin vaimon syynä.”

”Tässä näkyy taas entisaikaiset olot: siedettiin mitä tahansa, kunhan vain saatiin pidettyä mies talossa”, puuskahtaa Laura. Mutta on mieseläjäkin saattanut tietäjän pakeille saunaan saapua, erektio-ongelmiinkin löytyy loitsut Suomen kansan vanhoista runoista.

Nykynaisten kukkasauna saa olla leikkisä kaunistautumisen ja rentoutumisen muoto, johon voi varata vaikka kauneusnaamiot sun muut ihanuudet samaan syssyyn. ”Ei sen tarvitse olla kuolemanvakavaa tai tiettyä perinnettä tarkasti noudattavaa. Riittää, jos on hauskaa yhdessä”, rohkaisee Laura.

Tämä naisjoukko pohti kukkasaunan päälle vakavasti oman saunaseuran perustamista.

TekstiJohanna Westersund
Sähköposti


Sivun alkuun | Tekstit 6/06 | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |