Yrteistä nautitaan nyt, tuoreena, mutta ihania makuja ja tuoksuja kannattaa kerätä myös talven varalle. Suomen valoisa suvi antaa upeat aromit.

Mausteyrtit on paras korjata poudalla, kun kasvustossa ei ole kastetta. Useimpien lajien aromiaineet ovat korkeimmillaan aamupäivällä. Kasvit, joista käytetään kukat, kuten kehäkukka, kamomilla ja laventeli, korjataan heti kukkien auettua. Lehti- ja versosatoa antavat yrtit korjataan ennen kasvin kukintaa tai juuri sen alkaessa. Esimerkiksi basilikan, meiramin ja mäkimeiramin ensimmäiset kukat ovat yleensä jo auenneet, kun sato on korjuukypsää.

Sinappien, kuminan ja korianterin siemensato otetaan talteen kasvuston tuleennuttua ja siementen kypsyttyä. Juurten takia viljeltävät maustekasvit kuten väinönputki, liperi ja piparjuuri korjataan kasvukauden lopussa. Niiden paras korjuuaika on aamulla, sillä rohdosaineet kulkeutuvat yöllä kasvin vihreistä osista juuriin.

Kuivaus

Vanhastaan tuttu kuivaaminen on edelleen hyvä säilöntäkeino, sillä se on helppoa ja säilyttäminen tulee halvaksi. Kasvien täytyy olla puhtaita, koska niitä ei yleensä pestä eikä ryöpätä. Epäpuhtaudet poistetaan ja jos yrtit ovat kovin pölyisiä tai multaisia, ne huuhdotaan nopeasti ja valutetaan hyvin. Sen sijaan juurimausteet pestään perusteellisesti ja paloitellaan ennen kuivausta.

Maustekasvit kuivataan alhaisessa lämpötilassa, pimeässä paikassa mahdollisimman nopeasti, jotta niiden aromi ja väri säilyvät hyvin. Hidas kuivuminen antaa yrteille heinämäistä makua ja hajua. Yrttimausteilla lämpötila ei saa kohota yli + 40 asteen, juurimausteilla riittävä on vajaa + 50 astetta.

Maustevihannekset voi ripustaa nipuina ilmavaan ja lämpimään ulkovarastoon tai keittiön leivinuunin ja puulieden läheisyyteen. Jääkaapin päällinenkin käy pienen lehtimäärän kuivaamiseen. Pieniä eriä yrttejä voi kuivata myös mikroaaltouunissa. Silppu levitetään laakealle vadille, jonka keskelle laitetaan kylmällä vedellä täytetty lasi. Uuni asetetaan täydelle teholle 2–3 minuutiksi. Maustevihanneksia pöyhitään välillä ja tarvittaessa vaihdetaan lasiin kylmä vesi.

Parhain tulos saadaan kuivurissa, jossa on ilmankiertojärjestelmä. Kasvikset kuivuvat nopeasti alhaisessakin lämpötilassa. Hyötykasvikuivuri on erinomainen laite myös marjojen, hedelmien ja vihannesten säilöntään. Kuivattavat tuotteet levitetään ritilöille tasaiseksi, ohueksi kerrokseksi.

Eri kasvilajit on hyvä kuivata eri aikaan, jotta haju ja maku säilyvät kullekin luontaisena. Työ on valmis, kun kasvit katkeavat risahtaen. Varastoitavat yrtit on kuivattava todella huolellisesti, sillä kosteiksi jääneet homehtuvat ja pilaantuvat pakattuina.

Pakastus

Pakastettavat yrtit voi tarvittaessa huuhdella. Ne valutetaan kuiviksi ja hienonnetaan veitsellä tai saksilla. Esimerkiksi tilli, persilja ja sitruunamelissa säilyvät hyvin pakastettuina. Ne kannattaa pakastaa jääkuutiorasioissa tai muissa pienissä annospusseissa, joista saadaan käteviä kerta-annoksia.

Piparjuuren voi pakastaa joko valmiina raasteena tai paloina, jotka on jäisinä helppo raastaa mausteeksi. Pakastetut yrtit sopivat lähinnä vain kypsennettäviin ruokiin.

Säilytys

Yrtit voi säilyttää isoinakin kappaleina, jotka hienonnetaan vasta käytettäessä. Aromi säilyy parhaiten ehjissä kasvinosissa. Kuivatut yrtit pakataan tiiviisiin lasi-, muovi- tai peltitölkkeihin, joissa ne eivät ime itseensä kosteutta ja säilyvät raikkaina pitkän aikaa. Rasiat saavat kernaasti olla myös valoa läpäisemättömiä, siksi lasipurkit kannattaa päällystää peittävällä etiketillä tai kankaanpalasella.

Jos ei ole varma yrttien kuivuudesta, ne kannattaa säilöä paperi- tai kangaspusseihin, jotka sijoitetaan viileään ja kuivaan paikkaan, sopiva lämpötila on 10–20 astetta.

Mausteyrtit on hyvä käyttää vuoden kuluessa. Pakkauksiin merkitty kuivauspäivämäärä helpottaa muistamista. Oikein säilytettyinä useimmat yrtit tosin pysyvät hyvinä parikin vuotta.