Kodin Pellervon kotisivulle


Lehden referaattisivulle
Juttuarkisto
Pellervon matkat
Tilaajapalvelu
Mediatiedot
Toimitus
Palaute

Uutiset
Maatilan Pellervon kotisivulle
www.pellervo.fi
Osuustoiminta-lehti

SYYSKUU 18 | 9 | 2003

Itkeäkin saa

Nauru tekee ihmiselle hyvää. Oikein konkreettisesti sen huomasi muun muassa Ilomantsin Möhkön kesäteatterin esityksessä. Vaikka rankka ukkossade kasteli niin näyttelijät kuin yleisönkin, ulvoi katsomon väki naurusta niin, ettei meinannut penkillä pysyä. Varmasti kaikilla oli näytelmän päätyttyäkin hyvä mieli vielä pitkään.

Mutta myös itku tekee hyvää, ja se tunnetusti puhdistaa. Savonlinnassa oopperan traagisen tunnelman ja ennen kaikkea kauniin musiikin liikuttamana oli täysi työ pyyhkiä kyynelistä kasvonsa edes jonkinlaiseen normaalikuntoon.

Molemmat taidetapahtumat tarjosivat yleisöilleen mahdollisuuden näyttää tunteensa. Samoin tekivät tuhannet muut teatteri-, musiikki- ja taide-esitykset kesäisessä Suomessa.

Jos kesällä iloitaan ja liikututaan taivasalla, talvella tunteiden purkamiseen tarjoavat kanavan vaikkapa mieluisa kirja tai vaikuttava televisio-ohjelma. Nauru ja itku ovat ihmiselle todella hyvää terapiaa, mikä on jopa monin tieteellisin tutkimuksin todistettu.

Oman elämän konkreettiset tapahtumat – ilot ja murheet – ovat pakoon pääsemättömän todellisia. Niihin nähden taide ja viihde ovat kenties vain välikappaleita suuriin tuntemuksiin, mutta silti nämäkin kuohut ovat kokemuksina kiistämättömän aitoja. Niin, ja kukapa surua itselleen toivoisi, sitä saa pyytämättäkin. Ilon tietysti jokainen ottaa vastaan mielellään.

Paljon on puhuttu siitä, että synkät suomalaiset eivät näytä tunteitaan ja siksi lopulta jopa sairastuvat tukahduttamaansa mielenmutaan. Kysymys ei taida olla pelkästään suomalaisesta yksitotisesta geeniperimästä; jostakin syystä kulttuurimme vain arvostaa eräänlaista ilmeettömyyttä, melkeinpä kivikasvoisuutta. Sananpartemmekin kannustavat tähän: Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta. Itkevistä miehistä ei tietysti edes puhuta.

Ei väkipakolla, mutta aina silloin tällöin sopivan tilanteen tullen tekee hyvää vähän purkaa tunteitaan. Kohtaus vain kerran elämässä saattaa olla liian rankka, suorastaan ylivoimainen.

Teksti: Kaisu Räsänen
Sähköposti: kaisu.rasanen@pellervo.fi


Sivun alkuun | Sisältö | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |