KANSAINVÄLINEN OSUUSTOIMINTAPÄIVÄ 1.7.2000
OSUUSKUNNAT LUOVAT TYÖTÄ
Työllisyyden edistäminen on valittu teemaksi tämänvuotiselle kansainväliselle osuustoimintapäivälle, jota vietetään 1. heinäkuuta. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA juhlii päivää nyt 78:nnen kerran ja YK 6:nnen kerran. Työllissyysteeman taustalla on YK:n vuoden 1995 Kööpenhaminan julistus ja toimenpideohjelma, joissa painotettiin osuuskuntien mahdollisuuksia myötävaikuttaa työpaikkojen ylläpitämiseen ja luomiseen niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
YK:n arvion mukaan osuuskuntamuotoiset yritykset takasivat vuonna 1994 kolmelle miljardille ihmiselle toimeentulon. Enemmän kuin 800 miljoonaa ihmistä on jäseninä osuuskunnissa, jotka tarjoavat noin 100 miljoonaa työpaikkaa. Useissa Afrikan maissa maatalouden tuotanto-, markkinointi- ja jalostusosuuskunnista on muodostunut toiseksi suurin työllistäjä heti valtion jälkeen. Euroopassa osuuskunnat antavat työtä yli viidelle miljoonalle ihmiselle; yhtä monta ihmistä on töissä kiinalaisessa All-China Federation markkinointi- ja hankintaosuuskunnassa.
Henkilöstön omistamien osuuskuntien määrä on maailmanlaajuisesti kasvamassa. Jo nyt ne auttavat miljoonia ihmisiä työllistämään itse itsensä eri sektoreilla kuten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, koulutus- ja konsultointipalvelujen tuottajina sekä rakennus-, kuljetus- ja matkailualoilla. Aiemmin julkisella tai yksityisellä sektorilla toimineet asiantuntijat ovat kiinnostuneet henkilöstöomisteisten työosuuskuntien perustamisesta niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Kansainvälinen Osuustoimintaliitto viestittää, että osuuskunnat ansaitsevat myönteisen toimintaympäristön. Valtiovallan pitäisi eri maissa ymmärtää, että osuuskuntia tukeva politiikka tuo mukanaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä, eikä vähiten työllisyyden edistämisessä.
Suomessa uusosuustoimintabuumi jatkuu, mutta yritysneuvonta ontuu
Suomessa 90-luvun alun lamasta alkanut osuustoiminnan uusi nousu näyttää jatkuvan; tuhannen uusosuuskunnan raja meni rikki kevättalvella. Lähes joka arkipäivä rekisteröidään yksi uusi osuuskunta. Joukkoon mahtuu laaja kirjo niin maaseudun tuotteiden yhteismarkkinointia varten perustettuja yrityksiä kuin työosuuskuntiakin. Osa työosuuskunnista on hyvin monitoimialaisia, osa taas yhden tai toisiansa täydentävien alojen erityisosaajien perustamia asiantuntijaosuuskuntia. Viime aikoina erityisesti kulttuurin eri osa-alueiden taitajat ovat löytäneet osuuskunnan omaksi yritysmuodokseen. Yhteistä työosuuskunnille on, että niiden aktiiviset jäsenet etsivät uusia väyliä ja välineitä työllistää itse itsensä muuttuneilla työmarkkinoilla.
Vaikka sata vuotta vanha yritysmuoto on meilläkin onnistunut luomaan nahkansa ja nousemaan uuteen kukoistukseensa, sen mahdollisuuksiin taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä ei vieläkään uskota. Tämä näkyy mm. yritysneuvonnassa ja –koulutuksessa. Osuuskuntaa ei hyväksytä vakavasti otettavaksi yritysmuodoksi, joka edistää työllisyyttä tai joka tarvitsisi neuvontaa liiketoimintansa kehittämiseksi. Osuustoimintaneuvonta onkin jätetty pääosin lyhytaikaisten projektien varaan, mikä merkitsee toiminnan lyhytjänteisyyttä.
Alue- ja paikallistasolla osuuskunnilla on kuitenkin erittäin suuri merkitys. Esimerkiksi suuren työttömyyden Kainuussa lasketaan, että pari vuotta kestäneen uusosuustoiminnan neuvontahankkeen aikana valtiolle kertyi osuuskuntien kautta erilaisina verotuloina ja työttömyyskorvausten säästöinä yli 30 miljoonaa markkaa. Luku on kunnioitettava, sillä joka penni on pois harmaasta taloudesta. Nelisensataa ihmistä on työllistynyt osuuskuntien kautta eripituisiin työsuhteisiin. Henkilötyövuosina kyse on lähes sadasta, mikä kainuulaisen mittapuun mukaan merkitsisi muutamaa keskisuurta yritystä. Kainuun neuvontaprojekti loppui keväällä.
Valtakunnallisesti uusosuustoiminnan neuvontaa antaa Pellervo-Seuran uusosuustoimintaprojekti, jonka resurssit eivät riitä kattamaan koko maata. Alueellisten työvoima- ja elinkeinokeskusten tulisikin huolehtia siitä, että joka puolella Suomea olisi saatavissa asiantuntevaa tietoa osuuskuntamuotoisesta yrittäjyydestä.
Naiset mukaan osuustoimintaan
Valinnat pohjautuvat arvoihin, näkyviin tai näkymättömiin, joten ratkaisevaa on, mitä arvostetaan ja mikä valinnoissa on asioiden tärkeysjärjestys. Mitä on hyvä elämä, mitä on hyvä talouselämä?
Osuustoiminta eroaa muusta liiketoiminnasta siinä, että yhteisöllisyyden lisäksi sen perustana ovat vahvat arvot. Demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus, rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen ovat Kansainvälisen Osuustoimintaliiton osuustoiminnalle määrittelemiä arvoja. Nämä arvot ovat osuustoiminnan liian vähänä käyttämää voimavaraa.
Yltiöyksilöllisen aikakauden vastavoimaksi on alettu peräänkuuluttaa yhteisöllisyyttä. Kokonaisvaltaisen vastuun kysymys on noussut keskusteluun omistuksen irtaannuttua yhä enemmän yritysten toiminnasta. Vahvasti arvopohjaisena yrittämisen muotona osuustoiminta tarjoaakin mahdollisuuden, johon nyt olisi tartuttava.
Naiset ovat olleet miehiä enemmän eettisten arvojen kantajia ja siirtäjiä kasvattajina ja hoivaajina. Heidät pitäisi saada mukaan osuuskuntien hallintoelimiin, missä tehdään kauaskantoisia ja strategisia päätöksiä ja valintoja. Kyse on kumppanuudesta ja vuorovaikutuksesta, jossa naisten ja miesten tieto rakentuvat mahdollisimman hyviksi päätöksiksi. Osuustoiminta tarvitsee naisia, jotka perehtyvät ja sitoutuvat yrityksiinsä ja jotka luottavat intuitiiviseen tietoonsa ja uskaltavat ilmaista ja puolustaa sitä.
Naisten tulee uskaltaa lähteä mukaan, tukea ja kannustaa toisiaan ja uskoa siihen, että heidän tietämyksellään voidaan vaikuttaa. Naisten mukaantulo osuustoiminnan päätöksentekoon antaa mahdollisuuden muuttaa maailmaa yhteisöllisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Globaali markkinatalous reagoi muutoksiin nopeasti.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Hanna-Leena Asunta, Pellervo-Seura / Uusosuustoimintaprojekti, puh. 09-4767 5562, 040-581 7675, hanna-leena.asunta@pellervo.fi
Hedvig-työryhmän *) vetäjä Anne Äyräväinen, puh. (09) 4767 5514, anne.ayravainen@pellervo.fi
Hedvig-työryhmä on Pellervo-Seuran yhteydessä toimiva vapaamuotoinen, osuustoiminnan tasa-arvokysymyksiin keskittynyt työryhmä.