Raha muuttuu yhä sähköisemmäksi Tuleeko matkapuhelimesta jokamiehen maksuväline? Risto Linturi lentää pian autolla 500 km tunnissa. Osuuspankkiryhmän Tutkimussäätiön teemapäivä veti pankki- ja muuta väkeä Osuuspankkiopiston ison salin täydeltä, puhuttiinhan tiedon vallankumouksesta ja koko rahaliikenteen muuttumisesta. Monet elämäntapammekin joutuvat koko ajan mukautumaan rahamaailman ilmiöihin.    Pääjohtaja Antti Tanskanen kuvaakin, että meneillään olevaa yhteiskunnan tuotannollista murrosvaihetta voi perustellusti kutsua tietotekniikan vallankumoukseksi.    Tänä vuonna pankkien tiedonsiirto- ja päätesopimuksissa ylittyy kahden miljoonan raja.    Internet-pankkipalveluita käytti Euroopassa viime vuonna noin neljä miljoonaa ihmistä - suomalaisia siitä oli kolmasosa.    Kasvuun varaudutaan edelleen, ja osuuspankit luovat kahden muun tahon kanssa Internetiin Virtuaalinen Suomi -nimistä palveluporttiyritystä. Digitaalinen televisio tuo aikanaan omat uudet mahdollisuutensa.   Kymmenen vuotta sitten suomalaispankit olivat Tanskasen mukaan kustannusvertailussa tehottomia		Futurologi Risto Linturi
ja yliorganisoituja. Konttoreita riitti. Kuitenkin pankit paransivat palveluitaan ja lisäsivät tietotekniikkaa tuotannossaan, ja osin siitä syystä suomalaiset pankit pääsivät tekniikassa aloittamaan aikaisin.    Helsinkiläinen yrittäjä ja futuristi Risto Linturi luottaa tekniikan kehitykseen, mutta markkinavoimiin niin, että mitä tahansa tekniikkaa tai palveluja ei voi tyrkyttää ihmiselle, vaan nämä itse valitsevat sopivimmat, jotka sitten valtaavat markkinat.    Linturin silmissä siintävät tukkukaupat, jotka ovat vain pyörillä kulkevia bittejä tietokoneohjelmassa, tavarat ylittävät pian rajat yhtä vaivatta kuin tieto nyt ja siirtyvät tehtaalta suoraan asiakkaalle yhtä edullisesti kuin tukkuun,   ja taloushallinnon ammatit hoitavat koneet ja ohjelmat.    Vuorokausi ei enää kahlehdi työntekoa: päivän työtä jatkavat toisella puolella maapalloa ne, joilla on päivä, ja palauttavat valmiin työn seuraavana aamuna takaisin. Näin siis Linturi, joka sanoo tilanneensa lentävän auton. Sillä pääsee Linturin mukaan 500 km/h, ja se on sarjatuotannossa viiden vuoden kuluttua. Sitä ennen kuitenkin kännykkä muuttuu avaimeksi, kaukosäätimeksi, lompakoksi, valvontapaneeliksi,	Pääjohtaja Antti Tanskanen
opastimeksi ja ties miksi. Tuskin Linturin tulevaisuudenmaalailusta on ehtinyt toipua, kun hän sanoo:    "Maailman on muuttunut sellaiseksi, että ihmistä tarvitaan yhä enemmän ajattelevana ja tuntevana olentona." Koneet siis tekevät työn, nautiskelu ja ohjailu jäävät ihmiselle.    Sähköistä kaupankäyntiä suomalaiset eivät vielä paljon harrasta, vaikka heillä tekniset edellytykset siihen onkin. Osuuspankin tilaisuudessa asiaa pohti muiden muassa liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen. Hän katsoo, että sähköisessä kaupankäynnissä ei ole pystytty luomaan asiakkaille riittävää luottamusta. Ihmiset siis epäilevät henkilökohtaisten tietojen tai rahojen käyttöä verkossa.    Paneeliin osallistuneiden kannanottojen mukaan suomalaiset ovat asennoituneet sähköiseen kaupankäyntiin kuten pitää: paneeliväki suositti varovaisuutta. Esimerkiksi Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Juha Härkönen sanoi, ettei itse laittaisi kovin suuria summia Internetissä ostoon.    Heinonen sanoo Internetin ja tietotekniikan sulautuvan hiljalleen osaksi kaikkea, siksi alasta ei tehdä esimerkiksi omaa lainsäädäntöä, vaan sen säädökset sisältyvät muihin toimintoihin liittyviin lakeihin. Sulautumista tapahtuu myös niin, että tietotekniikan hyödyntämisessä tekniikan osuus jää taka-alalle, ja käyttötarkoitus nousee keskeiseksi. Heinonen kaipaa tietotekniikalta tasapuolista alueellista kehittymistä tukevia ratkaisuja, toisaalta ala on keskittynyt, ja osaaminen vetää puoleensa keskittymiin lisää osaamista.    Heinosen mukaan organisaatiot joutuvat mukautumaan uuden teknologian myötä.		Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
Talouden pelisäännöt kaikenkaikkiaan ovat muuttumassa. Esimerkiksi professori Kalle Heinonen Jyväskylän yliopiostosta katsoo talouden uusien pelisääntöjen merkitsevän, että tietoyhteiskunnan esiinmarssin myötä rajoitteena ei ole enää raha, vaan osaaminen. Eikö se ole ollut keskeinen menestystekijä tähänkin asti?    Linturin hahmottelema kännykän monitoimisuus näyttää olevan laajemminkin omaksuttu käsitys. Suomen Akatemian tutkija Mika Pantzar näkee samoin. Hewlett-Packardin kehityspäällikkö Peter Vesterbacka on varma, että ensimmäisenä ratkaisu syntyy Suomessa. -MN