|
||||||||||||||||||
|
Maito on urheilujuoman veroista Vähärasvainen maito on tehokas ja turvallinen harjoituksenjälkeinen juoma urheilijoille. Se näyttää olevan yhtä tehokas tai tehokkaampi palautumisjuoma kuin perinteiset urheilujuomat sekä kestävyys- että voimaharjoittelijalle. Näin viestittää Maito ja Terveys ry. Voimaharjoittelun jälkeen nautittu maito voi lisätä proteiinien synteesiä lihaksissa, mikä johtaa parantuneeseen proteiinitasapainoon. Kestävyysharjoittelun jälkeen maidon juominen näyttää palauttavan nestetasapainoa tehokkaammin kuin urheilujuoma tai vesi. Lisäksi maito voi olla tehokas juoma lihasten glykogeenivarastojen palauttamisessa. Maidon käyttö urheilujuomana on kasvavan kiinnostuksen kohteena. Tieteellistä tutkimusta aiheesta on vielä vähän, mutta se on lupaavaa, kertoo Maito ja Terveys. Tämänhetkinen tieteellinen näyttö puhuu maidon käytön puolesta urheilujuomana. Oras Tynkkynen PTT katsauksessa:
Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen kirjoittaa PTT-katsauksessa, että Suomessa kannattaa lähteä siitä, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavan kestävän teknologian markkinat tarjoavat huikeat mahdollisuudet. Tynkkysen mukaan pienenkin siivun saaminen näistä vastavista ja nopeasti kasvavista markkinoista voi tuottaa Suomelle merkittävää hyötyä. PTT-katsauksen 4/2008 aiheena on päästökaupan kustannukset. Julkaisussa ilmaston lämpeneminen otetaan tosiasiana ja tämän seurauksia arvioidaan globaalisti, painotetusti EU:ssa ja meillä Suomessa. Ilmastopolitiikan vaikutukset jakautuvat eri lailla alueellisesti, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Raija Volk. Volk viittaa mm. biopolttoaineiden markkinoiden kansainvälistymiseen ja kuljetettavissa oleviin tuotteisiin kuten pelletteihin. Hän toteaa, että alueiden näkökulmasta kilpailun nostama hinta on hyvä asia, mutta koko kansantalouden ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta ei ole järkevää tukea toisten maiden ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamista, koska ilmasto-politiikkaan liittyy kustannuksia. Metsäteollisuuden vuotuiset kustannukset suhteessa liikevaihtoon nousevat päästökaupan seurauksena 2,6-5,5 prosenttia ja esim. rakennusteollisuuden 2,8-4,9 prosenttia. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm kirjoittaa, että kustannusten nousu uhkaa muuttaa metsäteollisuuden ja rakennusteollisuuden tappiolliseksi, elleivät yritykset pysty siirtämään kustannusten nousua lopputuotteidensa hintoihin. Paperi-, sellu- ja lannoiteteollisuudessa PTT:n laskelmien mukaan tämä tuskin onnistuu ilman markkinaosuuden pienentymistä. Saattaa myös tapahtua hiilivuotoa: tuotantoa siirtyy Euroopasta maihin, jotka eivät noudata ilmastovelvoitteita, ja päästöt kokonaisuudessaan voivat kasvaa. Ilmatieteen laitos viestitti julkaisun juuri ilmestyttyä, että ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet saavuttivat viime vuonna jälleen uuden ennätystason. Asiakastyytyväisyys alan parasta jälleen Lähivakuutuksella Lähivakuutus arvioitiin Kansainvälisen EPSI Ratingin asiakastyytyväisyystutkimuksessa parhaaksi yksityisasiakkaiden keskuudessa kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tutkimusta varten haastateltiin 2500 suomalaista. Asiakastyytyväisyyden lisäksi tutkimuksessa mitattiin imagoa, teknistä ja palvelun laatua, hinta- ja laatusuhdetta sekä asiakasuskollisuutta. Lähivakuutuksen asiakkaat olivat siten vakuutusalan tyytyväisimpiä kolmannen kerran peräkkäin. Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtaja Erkki Moisander toteaa, että Lähivakuutuksen asiakkaiden tyytyväisyys parani entisestään, vaikka alalla suuntaus oli alaspäin. ”Lähivakuutus haluaa tarjota vastaisuudessakin henkilökohtaista ja paikallista palvelua. Motivoitunut henkilökunta uudistaa jatkuvasti palvelujamme asiakkaittemme toiveitten mukaisesti. Tämä vahvistaa asiakasuskollisuutta, mikä näkyy myös tutkimustuloksissa”, Moisander sanoo. Apurahan saajien sosiaaliturvaan parannus Apurahan turvin työskentelevien tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturva paranee vuoden 2009 alusta lähtien. Apurahan saajat pääsevät maatalousyrittäjäin eläkelain MYELin mukaisen lakisääteisen työeläketurvan piiriin sekä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Tapaturmavakuutuksen ehdot ovat samat kuin maatalousyrittäjien MATA-vakuutuksissa. Apurahan saajien eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta huolehti Mela. Apurahan saajan on vakuutettava itsensä Melassa, jos hänelle on myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Eduskunta hyväksyi apurahan saajia koskevat lainmuutokset marraskuussa. Apurahan suuruuden tulee olla vuotuiseksi MYEL-työtuloksi muutettuna vähintään 3300 euroa. Tiina Linnainmaa jatkaa varapuheenjohtajana Aarno Puttonen MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajaksi MTK:n valtuuskunta on saanut uuden puheenjohtajan. Vantaalla kokoontunut valtuuskunta valitsi uuden puheenjohtajan alueelta, jolta oli myös
Uusi puheenjohtaja on MTK:n Etelä-Savon puheenjohtajana toimiva Aarno Puttonen (50). Puttonen on kotoisin Puumalasta ja tuottaa tilallaan naudanlihaa. Valtuuskunta äänesti puheenjohtajasta. Puttosen vastaehdokkaana oli valtuuskunnan varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä. Linnainmaa sai 19 ääntä, Puttonen 29. Linnainmaa jatkaa MTK:n varapuheenjohtajana. OP-Pohjolan pääekonomisti Suomen Yrittäjiin OP-Pohjolan pääekonomisti, VTM Timo Lindholm on nimitetty Suomen Yrittäjät ry:n pääekonomistiksi. Lindholmin tehtävänä SY:n pääekonomistina on osallistua talouspoliittiseen keskusteluun ja SY:n edustajana talouspolitiikan suunnittelua koskevaan valmistelutyöhön. Lindholmin vastuualueeseen kuuluu myös järjestön tutkimustoiminta. Metsäliiton hallitukseen Antti Tukeva ja Juha Parpala Metsäliitto Osuuskunnan hallitukseen tulee kaksi uutta jäsentä vuoden 2009 alusta lukien. Uusina jäseninä kolmevuotisen hallituskauden aloittavat maanviljelijä, agrologi Juha Parpala (41) Simosta ja Osuuskunta Maitosuomen ja Osuuskunta Normilkin toimitusjohtaja, agronomi Antti Tukeva (55) Jalasjärveltä. Parpala on kuulunut Metsäliiton hallintoneuvostoon. Erovuorossa ollut rahoitusneuvos Eino Halonen valittiin uudelleen hallituksen jäseneksi. Metsätalousneuvos Heikki Asunmaa ja metsätalousneuvos Unto Kotipalo jättävät sääntöjen mukaisesti hallituksen täytettyään 65 vuotta. Tiina Linnainmaa Melan valtuuskunnan puheenjohtajaksi Pellervo-Seuran valtuuskunnan varapuheenjohtaja, maatalousyrittäjä Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä on valittu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan paikka oli vapautunut kesken kauden Juha Saikkosen menehdyttyä tapahturmaisesti syksyllä. Saikkonen oli MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja. Tiina Linnainmaa on myös MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Suomi sai erityisjärjestelyn tuotantoon sidottujen tukien maksamisesta EU:n maatalousministerit ovat päättäneet EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta vuoteen 2013 asti. Suomi saa muista maista poiketen myöntää 10 prosenttia tuotantoon sidottua tukea. Samalla sopimus sisältää myös monia muutoksia tukiasioihin. Suomen EU-tukien kokonaismäärä pysyy nykyisellä tasolla eli 565-570 miljoonassa eurossa.
Maidon kiintiöjärjestelmä päättyy vuonna 2015. Anttila mainitsee Suomen eduksi sen, että nyt sovittiin maitomarkkinoiden tilanteen arvioimisesta erikseen vuosina 2010 ja 2013. Anttila korosti myös tiedotustilaisuudessa, että kiintiöpäätöksestä syntyvät heijastukset maitoalalle eivät ole välittömiä, vaan tulevat vähitellen pitkän ajan kuluessa. Mihinkään uhkakuviin ei hänestä ole näillä näkymin syytä. Maailman maitomarkkinoilla tapahtuvat muutokset voivat myös alaan vaikuttaa. Anttila oli ratkaisusta hyvillään myös siksi, että se on tuottajien lisäksi merkittävä sekä kotimaisille kuluttajille että kotimaista raaka-ainetta käyttävälle elintarviketeollisuudelle. Tärkkelysperunan osalta Suomi ei saavuttanut neuvottelutavoitettaan. Anttila korostaa, että tärkkelysperunan viljely jatkuu ja että hoitamiseen on aikaa hakea ratkaisua. Asia hoidetaan kotimaisin järjestelyin. Tärkkelysperunan EU-tuki siirretään tilatukeen vuonna 2012. Neuvottelutuloksen soveltamisesta aletaan nyt neuvotella kotimaassa. Anttilan mukaan toimenpiteet sovitaan tuottajien kanssa ensi heinäkuun loppuun mennessä. Elintarviketeollisuus ilmaisi huolensa Elintarviketeollisuus kommentoi EU:n maatalouspäätöksiä. Liiton mukaan suuntaus irrottaa tukia maataloustuotannosta heikentää pitkällä aikavälillä elintarviketeollisuuden kotimaisen raaka-aineen saantia ja elintarvikeketjun kilpailukykyä. Erityisen hankalalta tilanne ETL:n mukaan näyttää perunatärkkelyksen tuotannossa, ja maito- ja lihasektorin kohtuullisen hyvästä ratkaisusta huolimatta liitossa kysytään, riittääkö sidotun tuen erityisjärjestely turvaamaan raaka-ainesaannin. Kai Seikku jatkaa ETL:n puheenjohtajana HKScanin toimitusjohtaja Kai Seikku on valittu Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtajaksi toiseksikin kaudeksi, vuodeksi 2009. Hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Elintarviketeollisuuden liittokokouksessa valittiin toimitusjohtaja Matti Karppinen Lännen Tehtaista ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi konsernijohtaja Karsten Slotte Oy Karl Fazer Ab:stä. Seitsemän yhdistystä fuusioituu Pohjois-Pohjanmaalle syntyy uusi lähivakuutusyhdistys Jokilaaksojen, Jokiseudun, Kiiminkien, Oulun Seudun, Pudasjärven, Raahentienoon ja Siikajokilaakson lähivakuutusyhdistykset ovat sopineet fuusiosta. Lopulliset päätökset tehdään ensi kevään yhdistyskokouksissa. Sulautumisessa perustetaan uusi lähivakuutusyhdistys, jonka nimeksi tulee Lähivakuutusyhdistys Pohjois-Pohjanmaa. Sen kokonaismaksutulo nousee noin 17 miljoonaan euroon. Yritys toimii 40 kunnan alueella. Konttoreita on 11 ja palvelupisteitä 7. Tavoitteena on edelleen kehittää asiakaspalvelua, joka tutkimusten mukaan on jo vakuutusalan parasta. Sulautumisen yhteydessä asiakkaan vakuutusturva säilyy ennallaan. Henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä uuteen Lähivakuutukseen. Voimavarat aiotaan kohdistaa asiakaspalveluun ja myyntiin. Lähivakuutusyhdistys Pohjois-Pohjanmaa on osa keskinäistä vakuutustoimintaa, jossa asiakkaat ovat omistajia ja valitsevat myös tulevan hallinnon. Toimialueelta valitaan 31 jäsentä hallintoneuvostoon ja se valitsee Lähivakuutukselle seitsemän henkilön hallituksen. Putin ilmoitti pääministeritapaamisessa Venäjä lykkää puutullien käyttöönottoa Venäjän ja Suomen pääministerien tapaamisessa on saatu uutta tietoa Venäjän puutulliaikeista. Venäjän pääministeri Vladimir Putin ilmoitti mm. Suomen Tietotoimiston välittämän uutisen mukaan pääministerien tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Moskovassa, että Venäjä lykkää puutullien käyttöönottoa 9-12 kuukaudella. Aiemmin Venäjä on ilmoittanut ottavansa uudet puutullimaksut käyttöön ensi vuodenvaihteessa. PTT vertasi työkykyä kantaväestöön Maahanmuuttajissa on noin 20 000 henkilön työvoimareservi Työllisten maahanmuuttajien työkyky on muiden palkansaajien tasolla ja työttömien maahanmuuttajien työkyky on muuta väestöä parempi. Maahanmuuttajista työllistyneistä 91 prosentilla ja työttömistä 76 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky. Maahanmuuttajien työkykyä selvittivät Pasi Holm, Anneli Hopponen ja Markus Lahtinen Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta PTT:stä. Suomessa arvioidaan olevan noin 130 000 maahanmuuttajaa, joista 105 000 kuuluu työikäiseen väestöön. Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 20 prosenttia. Maahanmuuttajissa on arviolta 20 000 henkilön työvoimareservi. Vähintäänkin kantaväestöön vertailukelpoisen työkyvyn maassa jo olevat maahanmuuttajat tarjoavat tutkijoiden mielestä merkittävän rekrytointipohjan. Hyvä kielitaito edesauttaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Työllistymistä voidaan helpottaa uuden teknologian ja hyvän suunnittelun avulla. Maahanmuuttajalle tärkeää on ensimmäinen työpaikka, koska se avaa ovia työmarkkinoilla. Työhön perehdyttämistä maahanmuuttaja tarvitsee enemmän kuin kantaväestöön kuuluva. Tutkijat ehdottavat harkittavaksi keinoja, joilla työnantajaa voitaisiin nykyistä enemmän tukea maahanmuuttajaan liittyvissä alkuvaiheen kustannuksissa. Lisäksi epävarmuutta maahanmuuttajan tarvitseman ohjauksen määrästä tulisi pyrkiä vähentämään. Maahanmuuttajien työkykyä selvitettiin nyt Työterveyslaitoksen kehittämän työkykyindeksin avulla ensimmäisen kerran. Faba Jalostuksen Anna Lappalainen 110-vuotisjuhlassa: Pärjääminen karjanjalostuksessa vaatii yhteistyötä Lypsykarjanjalostuksen 110-vuotisjuhlaa on vietetty kahden päivän juhlaseminaarissa Tampereella.
"Vahva näkemykseni on, että vain yhteistyöllä voimme pärjätä tulevaisuudessa", hän sanoi. "Organisaatioden rakenteiden suhteen meidän pitää löytää ratkaisut, joilla voimme kustannustehokkaasti tarjota palveluita omistajillemme myös tilamäärän vähentyessä. Kansainvälinen kilpailu tulee asettamaan lisää haasteita, jalostusmenetelmät muuttuvat entistä vaativimmiksi ja kalliimmiksi, toisaalta uudet menetelmät luovat aivan uusia mahdollisuuksia jalostustyön eteenpäin viemiseksi." Jalostus osk. on koko maan kattava jalostus- ja neuvontapalveluita tuottava yritys, joka vastaa nautojen ja sikojen jalostusohjelmista, jalostusarvosteluista sekä kotieläinyrityksille tarjottavista jalostusneuvonnan palveluista. Faba Jalostus toimii läheisessä yhteistyössä kotimaisten keinosiemennysosuuskuntien, FABA Palvelun, Pohjanmaan Jalostuskeskuksen sekä Keski-Pohjan Jalostuksen kanssa. Pohjoismainen yhteistyö on kiinteää Ruotsin ja Tanskan jalostusorganisaatioiden kanssa. Ensimmäinen jalostusorganisaatio, Itä-Suomen karjanjalostusyhdistys, perustettiin Suomeen syksyllä 1898. Myöhemmin perustettiin omat jalostusyhdistykset myös suomenkarjan läntiselle ja pohjoiselle muodolle sekä ayrshire-rodulle. Nämä järjestöt yhdistyivät 1969 Suomen Kotieläinjalostusyhdistykseksi, jossa oli mukana myös 1908 perustettu Suomen Sianjalostusyhdistys ja viimein vuonna 1972 Suomen Lihakarjayhdistys liittyi mukaan. Vuonna 1992 SKJY muuttui osuuskunnaksi ja vuodesta 2005 lähtien se on toiminut nimellä Faba Jalostus. Parantunut toimitusvarmuus tukee kilpailukykyä HKScanin Kai Seikku: Finanssikriisi ei merkittävästi vaikuta ruoan kysyntään HKScan-konserni kasvatti tulostaan heinä-syyskuussa 12,8 prosenttia, mutta voitto ennen veroja pieneni 5,4 miljoonaan euroon viime vuoden kolmannen vuosineljänneksen 13,3 miljoonasta eurosta.
HKScanin toimitusjohtaja Kai Seikku katsoo, että finanssimarkkinoista reaalitalouteen leviävä kriisi ei todennäköisesti vaikutus markittävästi ruoan kysyntään, joskin kulutustottumukset ja tuoteryhmien väliset painotukset saattavat elää. Suomessa HK-Ruokataloa rasitti edelleen mm. heikentynyt toimituskyky, mutta nyt Vantaan uusi logistiikkakeskus alkaa taata toimitusvarmuuden. Markkina-asemia on kuitenkin ehditty menettää. Myyntihintojen korotuksia HK-Ruokatalo pitää edelleen välttämättöminä. Lihan vientihinnat ovat alkaneet nousta heinä-syyskuun aikana. Ruotsissa Scan petrasi alkuvuoteen nähden ja on pystynyt lokakuussa tarkastelujakson jälkeen nostamaan hintoja, mutta menetti välillä viikkojen myynnin eräälle tärkeistä asiakkaistaan neuvottelujen aikana. Baltiassa HKScan on tukevassa markkina-asemassa ja nostikin liikevaihtoaan selkeästi, mutta Baltian heikentynyt talouskehitys painoi liikevoiton edelliskautista pienemmäksi. Baltiassa liikevoittoprosentti pysyi hyvällä tasolla. Sokolów Puolassa etenee kaavaillusti ja lisäsi liikevoittoaan. Tällä jaksolla vielä miinukselle jääneen tytäryhtiö Pozmeatin arvioidaan myös pääsevän plussalle loppuvuodesta. Alkutuotantoyhtiö Agro-Sokolów kannatti heikosti. HKScan ilmoittanut jo heinäkuussa suhdannearvioiden muututtua, että koko vuoden liikevoitto ja tuloskehitys kaikilla markkina-alueilla jää alle vuoden 2007 tason. Heikki Suutala kiittää vakavaraisuusstrategiaa POP-ryhmä lähes ennätysvuoden tulostahdissa Paikallisosuuspankkien noudattama linjaus varjella vakavaraisuutta reilusti yli lakisääteisten rajojen on Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtajan Heikki Suutalan mukaan osoittautunut erinomaiseksi strategiaksi näinä aikoina. POP-ryhmä ei rajoita luontonantoaan. Vaikeina aikoina Suutala sanoo Paikallisosuuspankkien olevankin erittäin vahvoja. "Asemaamme vahvistaa myös nykysuuntaus, jonka mukaan yhä useammat asiakkaat haluavat valitan kotimaisen pankin niiden turvallisuuden ja vakauden vuoksi", Suutala sanoo. Suutala toteaa myös, etteivät paikallisosuuspankit ole riippuvaisia pankkien välisistä tukkumarkkinoista, koska niillä on hyvä maksuvalmius: talletuksia on luottoja enemmän. Ryhmä on rahoituksellisesti ylijäämäinen ja siten pankkien välisillä markkinoilla nettosijoittaja. Paikallisosuuspankkiryhmän yhteenlaskettu liikevoitto tammi-syyskuussa oli 44,4 miljoonaa euroa. Ryhmän ennätystulos 46,1 miljoonaa euroa on juuri viime vuodelta. Ryhmän kulut kasvoivat 2,9 prosenttia viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna ja olivat 56,8 miljoonaa euroa. Liiketoimintaympäristön muutoksista ja laskevasta korkotasosta johtuen paikallisosuuspankkien loppuvuoden tuloksen ennakoidaan jäävän viimevuotista pienemmäksi. Koko vuoden 2008 tuloksen ennakoidaan kuitenkin säilyvän hyvällä tasolla. "Lisäpuskuria toimintaamme tuo vielä paikallisosuuspankkien liiketoiminnan tulos, joka lukuunottamatta pankkien omaa sijoitustoimintaa parani viime vuodesta, toimitusjohtaja Heikki Suutala sanoo. Eliisa Troberg Osuustoimintatutkimuksen Päivässä: Osuuskunta sopiva yritysmuoto yrittäjyyskasvatukseen Oppilasosuuskunnat ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksessa on koettu ennen kaikkea innovatiivisiksi oppimisympäristöiksi, toteaa asiaa selvittänyt vanhempi tutkija Eliisa Troberg Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista Mikkelistä. Osuustoiminnallista yrittäjyyttä opetetaan yli 20 ammattikorkeakoulussa tai niitä alemmilla koulutustasoilla. Opiskelijat kuitenkin perustavat harvoin osuuskuntia valmistuttuaan. Troberg raportoi tutkimustaan Osuustoimintatutkimuksen Päivässä » Kuopiossa ja sanoi keskeistä osuuskunnissa olevan, että opiskelijat tekevät työtä oikeissa yrityksissä ja oppivat sekä yrittäjyys- että tiimityötaitoja. Osuuskunnan on koettu olevan sopivampi yritysmuoto oppimistarkoituksiin kuin osakeyhtiö, koska se on “ihmisyhteisö” eikä pääomayhteisö. Ammattikorkeakouluissa osuustoiminnallista yrittämistä ei Trobergin mukaan kuitenkaan tunneta hyvin, sitä kohtaan on ennakkoluuloja eikä sillä ole yrittäjyysperinteitä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalalla tai taiteissa. Edelleen Troberg totesi, että osuustoiminnallista yrittäjyyttä ei ole integroitu hyvin muihin ammattikorkeakoulun opintoihin ja taloudelliset resurssit sen pitkäjänteiseen kehittämiseen ovat vähäiset. Eliisa Troberg pitää tärkeänä, että opiskelijat ja opettajat ammattikorkeakoulumaailmassa verkostoituisivat keskenään oppilasosuuskuntien toiminnan edistämiseksi. Raisiolla vahva tulosparannus Raisio jatkaa lannoitteiden tuontia ja aikoo vahvistua rehukilpailussa
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on ollut vuoden alusta lähtien yli 10 prosenttia ja omavaraisuusaste 77 prosenttia. Toimitusjohtaja Matti Rihko kuvaa, että vuosi 2007 oli Raisiolle vaikeampi kuin tämä vuosi, mutta ensi vuosi tulee olemaan vielä parempi kuin mitä tämä vuosi on. Rihko sanoo yhtiössä täikammalla mietityn tulevia riskejä, mutta päätelmä on, että jos ajat muuttuvat, ne muuttuvat Raision kannalta parempaan suuntaan. Rehumarkkinoilla Rihko sanoo Raision ottaneen vuoden sisällä kymmenen prosenttia lisää markkinaosuutta. Koko tehollaan vuoden lopussa käyttöön tulevaa uutta rehutehdasta Ylivieskassa hän kuvaa alan tehokkaimmaksi. Koko Rehu & Mallas -yksikön liikevaihto tammi-syyskuussa on ollut 211 miljoonaa euroa ja lisäystä tuli kolmannes heinä-syyskuussa viimevuotisesta. Eniten siihen vaikutti viljan hinnan nousu. Rihko toteaa, että rehuteollisuus ei kannata hyvin, mutta ei ole tappiollista. Raisio on tuonut ulkomailta lannoitteita laivalla. Rihkon mukaan tämä on ollut vielä harjoittelua eikä Raisio ole haastamassa Yaraa, mutta lannoitetuonti jatkunee, koska monet osapuolet sitä toivovat. Rihko sanoo Raision pyrkivän saamaan ammattitaitoisimmat viljelijät asiakkaikseen. Tilalta viljaa hakiessaan rekka voi samalla viedä lannoitteita. Rihko ei paljasta, mistä maasta lannoitteita on tuotu. Seminaarissa kysytään: Mitä on osuuskunnan menestys? Osuuskunnan menestystä analysoidaan seminaarissa 13. marraskuuta Helsingissä. Seminaari on tarkoitettu osuuskuntayrittäjyydestä kiinnostuneille, osuuskuntien toimintaa opettaville ja neuvoville, osuuskuntien jäsenille, vastuuhenkilöille. Seminaarin on järjestänyt Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry. Seminaarin ohjelma ja yhteystiedot » Juha Korkeaoja neuvonnan 110-vuotisjuhlassa: Yksi neuvontaportaali riittää ProAgria Maaseutukeskusten Liiton puheenjohtajan Juha Korkeaojan mielestä on asetettava tavoitteeksi, että Suomeen luodaan yksi korkeatasoinen neuvontaportaali. Korkeaoja puhui ProAgria Maaseutukeskusten Liiton 110-vuotisjuhlassa Helsingissä. Ensi vuoden alusta keskusjärjestön nimi on ProAgria Keskusten Liitto. Korkeaojan mielestä tietoverkkojen hyödyntäminen neuvonnassa on keskeinen kehittämisen alue ja siinä pitäisi keskittyä sisältöjen parantamiseen ja tarjotun tiedon syventämiseen. Lisäksi Korkeaojan mukaan tarvitaan tiivistyvää yhteistyötä ja ennakkoluulottomia ratkaisuja myös tuottajajärjestöjen ja neuvontajärjestöjen välillä. "Meillä on yhteinen, mutta koko ajan vähenevä jäsenkunta. Toiminnan yhdistämismahdollisuus paikallistasolla, voimavarojen optimaalinen käyttö maakuntien ja valtakunnan tasolla on syytä huolellisesti ja viipymättä selvittää." Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä laskee liiton työn lisääntyvän: "Näemme oman roolimme kasvavan, sillä toimialan kehittyminen tulee olemaan seuraavana vuosikymmenenä huimaa", Setälä arvioi. Tilakokonaisuuden johtaminen ja kilpailukyky korostuvat edelleen palvelujen kehityksessä ja asiantuntijoiden osaamisessa. Kansainvälisyys ja uudet teknologiat ovat jo tulleet ja niitä sovelletaan uusiin toimintamalleihin, jotka tulevat muuttamaan myös asiantuntijoiden työtä. Ensi vuoden alussa ProAgria Maaseutukeskusten Liiton nimi vaihtuu ProAgria Keskusten Liitoksi. Muutos on osa koko verkoston tahtotilaa muuttaa nimensä kuvaamaan nykyistä toimintaa ja ProAgriaan verkottumista. Liiton 110-vuotisjuhlassa julkistetaan muotokuva Liiton pitkäaikaisimmasta puheenjohtajasta, hämeenkyröläisestä kansanedustajasta Klaus Pentistä. Pentti toimi puheenjohtajana vuosina 1991-2007 ja hallituksen jäsenenä 1988-1990. Muotokuvan on maalannut vihtiläinen taidemaalari Jukka Nopsanen. Metsäntutkimuslaitos: Työllisyyden lasku jatkuu metsäteollisuudessa Metsäteollisuuden kannattavuus heikkenee, puun käyttö teollisuudessa vähenee, kantohinnat ja kantorahatulot laskevat ja hakkuut vähenevät. Metsäntutkimuslaitos julkisti laatimansa metsäsektorin suhdannekatsauksen vuosille 2008 ja 2009.
Vanhempi tutkija Riitta Hänninen Metlasta toteaa raakapuun tuonnin tyrehtymisen Venäjältä aiheuttavan suuria muutoksia teollisuuden puunhankintaan Suomessa. Tuonti Venäjältä nousee nyt, mutta putoaa ensi vuonna noin 40 prosenttia. Metlan mukaan siitä voi aiheutua lisää tuotannon leikkauksia. Kiina ja Japanikaan eivät saa entiseen tapaan havutukkia, mistä syystä sahatavara saattaa saada hintakiriä markkinoilla. Elokuiden 2007 ja 2008 tilaston mukaan yksikköhinnat sahatavaran viennissä laskivat Metlan mukaan noin neljänneksen. Rakentaminen on vähentynyt. Kasvuvauhti hidastuu jopa Kiinassa, Afrikassa talouksien kasvu on ripeämpää kuin muualla. Kantorahatulot vähenevät viime vuodesta - jolloin ne olivat ennätystasolla - noin 25 prosenttia ja päätyvät alle 1,6 miljardiin euroon. Lasku jatkuu 2009. Yksityismetsätalouden liiketulo jää noin 94 euroon hehtaarilta. Havutukin kuutiohinta laskee tänä vuonna 12-15 prosenttia ja eräitä prosentteja edelleen 2009. Koivukuitupuun hinta nousee ensi vuonna. Alavireinen metsäteollisuus työllistää tänä vuonna noin 6000 henkeä vähemmän kuin 2007 ja väheneminen jatkuu 2009. Metsätaloudessa työvoima ei vähene, koska hankinta kotimaasta lisääntyy ja puuaineksen käyttö eri tarkoituksiin lisääntyy. Verohallinto oli jättänyt Portista konkurssihakemuksen Portti ja verohallinto sopivat täsmennetystä velkojen maksuohjelmasta Verohallinnon Uudenmaan perintäyksikkö on jättänyt Järvi-Suomen Porttia koskevan konkurssihakemuksen Mikkelin käräjäoikeuteen 27. lokakuuta.
Järvi-Suomen Portin toiminta jatkuu normaalisti. Rönkkö toteaa Portin tiedotteessa, että Portti on aiemminkin viestinyt koko saneerausohjelman toteuttamisen ajan vallinneesta käyttöpääomavajeesta, mutta on suorittanut saneerausohjelman mukaiset velvoitteet ohjelman mukaisesti täysimääräisinä ajallaan. Syksyn aikana käynnistetyissä rahoitusneuvotteluissa Portin maksuvalmius ja toiminnan jatkaminen turvataan ja verottaja on omalta osaltaan ilmoittanut tukevansa Portin rahoitusjärjestelyn toteutumista. Mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi ja ajan tasalla olevan tiedonkulun varmistamiseksi Verohallinnon edustaja kutsutaan jatkossa Järvi-Suomen Portin velkojatoimikunnan jäseneksi. "Toukokuusta lähtien Portin liiketoiminta on ollut tuloksellista käyttökatteella mitattuna ja on saavuttanut sen tason, jolla tämä Osuuskunta pystytään saattamaan toimintakykyiseksi", Rönkkö sanoo. Tuloksen arvioidaan kehittyvän myönteiseen suuntaan myös vuonna 2009. "Järvi-Suomen Portilla on edelleen omistuksessaan kiinteistöjä, osakeomistuksia ja muuta omaisuutta, joka varovaisestikin arvotettuna ylittää velkojen yhteismäärän", Rönkkö muistuttaa. "Portin liiketoiminnan tervehdyttäminen ja jäljellä olevien omaisuuserien hallittu realisointi mahdollistaa saneerausohjelman toteuttamisen." Loppukesän tulos tyydyttää Atriaa Atrian liikevaihto konsernitasolla lisääntyi heinä-syyskuussa reippaat 14 prosenttia viime vuoden samaan jaksoon verrattuna, mutta kannattavuus ei ollut yhtä hyvä. Alkuvuoteen nähden tulos on kuitenkin parantunut ja konsernin johto pitää sitä tyydyttävänä. Operatiivinen liikevoitto pieneni pari miljoonaa euroa ja voittoa ennen veroja Q3:lta jäi 14 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa oli 357,7 miljoonaa euroa. Myynnin määrä on kasvanut erityisesti Suomessa ja Venäjällä. Lihamarkkinatilanne on helpottunut loppukesästä ja kysyntä on voimistunut. Suomessa Atria teki kolmannella vuosineljänneksellä hieman viimevuotista paremman tuloksen ja paransi Atria-brändillä myytyjen tuotteidensa markkina-asemaa; tämä tapahtui erityisesti leivänpäällisten, lihan ja makkaroiden myynnissä. Myyntihinnat kaupalle nousivat 6-7 prosenttia joulun ajan hinnoista. Myös vientihinnat paranivat. Myyntihintojen korotus alkuvuonna ei ole ollut Atrian mukaan riittävä korvaamaan raaka-aineiden ja valmistuksen kohonneita kustannuksia. Atria-konsernin liikevaihdon vuonna 2008 toimitusjohtaja Matti Tikkakoski arvioi olevan suurempi kuin mitä se oli viime vuonna, operatiivinen liikevoitto jäänee kuitenkin selvästi pienemmäksi. "Maailmanlaajuinen talouden heikentymä voi jonkin verran vaikuttaa elintarvikkeiden kulutukseen ja kulutusrakenteesee", Tikkakoski arvioi. Konsernin omavaraisuusaste tammi-syyskuussa oli 43,2 prosenttia, pienentynyt hieman viimevuotisesta, tase on vahvistunut 1081,4:ään miljoonaan euroon. Lähivakuutus vaikuttaa lentopallokentillä Lähivakuutus on tehnyt yhteistyösopimuksen Suomen Lentopalloliiton kanssa. Lähivakuutuksen markkinointijohtajan Petri Pitkäsen mukaan Lähivakuutus haluaa ennen kaikkea tukea lasten ja nuorten liikuntaharrastusta sekä tuoda Lähivakuutusta esille liikunnan ja urheilun tärkeänä taustavoimana. Lähivakuutus on myös lentopallon miesten maajoukkueen sekä Power Cup -nuortenturnauksen virallinen yhteistyökumppani. Lähivakuutus on samalla solminut yhteistyösopimuksen myös Lentopallon SM-liigan kanssa. Lähivakuutus on yksi liigan pääyhteistyökumppaneista. SM-liigassa pelaa 9 naisten ja 12 miesten joukkuetta ympäri maata. Kahvinjuonnin ME Suomeen Suomessa tehtiin tiistaina 21.10. kahvinjuonnin maailmanennätys, kun Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tempaukseen otti osaa peräti 51 754 henkilöä. Ennätysyritykseen osallistuvia kahvitaukoja järjestettiin 1155 kappaletta yli 200 paikkakunnalla. Reilun kaupan edistämisyhdistys arvioi, tapahtumassa kului kahvia yhteensä noin 6400 litraa. Aikaisempi maailmanennätys tehtiin viime keväänä Yhdysvalloissa, missä ennätysyrityksen järjestämisestä vastasivat paikallinen Reilun kaupan kaupunki -kampanja sekä Fair Trade Resource Network -järjestö. Voimassa oleva maailmanennätys ylittyi yli nelinkertaisesti, ja se ylitti myös alkuperäisen 50 000 osallistujan tavoitteen. "Saavutuksen merkittävyyttä lisää se, että edellinen 12 158 kahvitaukoilijan ennätys tehtiin yli 300 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa", iloitsi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen. Hammaslääkäri Savonlinnasta yrittäjien puheenjohtajaksi Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi on valittu toimitusjohtaja, hammaslääkäri Jarkko Wuorinen Savonlinnasta liittokokouksessa Rovaniemellä. Wuorinen voitti toisella äänestyskierroksella vastaehdokkaansa Antti Rantalaisen äänin 986-928. Wuorisella on Wiisaudenhammas-Yhtiöihin kuuluvat vastaanotot Helsingissä, Savonlinnassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Hänellä on myös koulutus- ja julkaisualan yritys. Henkilökuntaa yrityksissä on kaikkiaan viitisenkymmentä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Mauri Kivistö Tampereelta, Jorma Kortesoja Oulaisista, Simo Räihä Lahdesta ja Kirsi Åkerlund Espoosta.
|
