ViikkoPellervo

aniweek.gif (7039 bytes) 9.6.2000

Palkittu Paraisten Lähivakuutusyhdistys:
Terve kilpailu mittaa omaa kilpailukykyä

Suomen ainoan saaressa sijaitsevan kaupungin Paraisten Lähivakuutusyhdistys nappasi Vuoden Lähivakuutusyhdistyksen tittelin täksi vuodeksi. Yritys on aivan Turun tuntumassa; välissä on vain Kaarinan kaupunki.
   Isot vakuutusyhtiöt ovat tunnettuja ja vahvoja asutuskeskuksissa ja niiden lievealueilla, ja Paraisten Lähivakuutusyhdistyksen toimitusjohtaja Hans Ranta-aho sanookin yhtiöiden tuovan tervettä kilpailua myös vakuutusyhdistykselle.
   "Hyvä, että on kilpailua, se antaa tilaisuuden tarkastella omaa kilpailukykyä ja mahdollisuuksia", Ranta-aho sanoo. Ellei kunnon kilpailusta ole kokemusta, saattaa Ranta-ahon mukaan syntyä se vaaratilanne, että omaa asemaa ei tule testattua ja luotetaan vääriin perusteisiin.
   "Meidän valttimme on paikallistuntemus. Mitä isompi taajama on, sitä vähemmän me toistaiseksi tunnemme asiakkaiden tarpeita, ja sitä suuremmiksi kasvavat riskit."
   Paraisten Lähivakuutusyhdistys lähenee Turkua: se pystytti Kaarinaan Liedon ja Lounais-Suomen yhdistysten kanssa palvelupisteen. Turku on kasvavia väestökeskuksia, talousalueen veturi, jonka vaikutus näkyy Kaarinassa, mutta ei Ranta-ahon mukaan vielä Paraisilla. Kaarinassa on oltu puolitoista vuotta, Ranta-ahon mielestä kuitenkin vaatimattomin tuloksin - yhtäältä siksi, että yleisö ei tunne yritystä, toisaalta siksi, että yritys ei tunne asiakkaita riittävästi.
   Paikallisen vakuuttajan tilaa Ranta-aho pitää Paraisten Lähivakuutusyhdistykselle

Paraisten Lähivakuutus-
yhdistyksen toimitus-
johtaja Hans Ranta-aho.

sopivana. Se pystyy pitämään hyvät yhteydet alueen muihin yrityksiin, sponsoroimaan niitä, nostamaan omaa yritystä näkösälle ja suuntaamaan vahinkojen satuttua työtä lähiyrityksille. Sillä tavalla vahvistuu seudun oma talous.
   Paraisten Lähivakuutusyhdistys lähenee autovakuutuksissa vääjäämättömästi jo markkinajohtaja Sampoa, josta se on enää kolme prosenttia jäljessä. Maatilavakuutuksista yhdistys saa maksutuloistaan vain viisi prosenttia, mutta on hyvä niillä markkinoilla, ja yrityksistä kertyy maksutuloa lähes yhtä paljon. Autovakuutukset tuovat 24 prosenttia vakuutusmaksuista, kotivakuutukset noin puolet.
   Työntekijää kohden Paraisten Lähivakuutusyhdistys yltää noin 1,5 miljoonan markan vakuutusmaksutuloon kun mukaan lasketaan Lähivakuutukselle ja Verdandille välitetyt työt.
   Yritys on huippuvakavarainen: toimintapääoman ja

Lähivakuutusyhdistyksen yhtiökokouksessa muistettiin osaa henkilökunnasta ansiomerkein.

tasoitusmäärän suhde vakuutusmaksujen tuottoihin oli 313 prosenttia vuonna 1999.
"Yrityksemme on 125-vuotias lähivakuutusyhdistys, joka on kasvanut Paraisten kaupungin kasvun myötä. Olemme hieman monia muita yhdistyksiä aikaisemmin aloittaneet sijoitustoiminnan, joka on osaltaan nostanut vakavaraisuutta", Ranta-aho sanoo.
Vakuutusyhdistysten tietoverkkopalvelut asiakkaille lisääntyvät lähikuukausien aikana. Vakuutusten osto Internetissä antaa asiakkaille uuden mahdollisuuden tehdä nopeasti esimerkiksi matkavakuutuksia tai muita pienniä sopimuksia, mikä tuo oman lisänsä tulokseen, mutta Ranta-ahon mukaan oleellista on myös se, että verkkopalvelu saattaa vapauttaa ihmisiä asiakaspalveluun, ja siinähän ihminen on korvaamaton.

Hyviä tulosvuosia
kirjanneet sekä Lähivakuutus että Vakuutusyhdistysten Keskusliitto kokoustivat maanantaina 5.6.2000 Finlandia-talolla Helsingissä. Vieraileva esitelmöitsijä professori Hannu Kuusela tarttui muiden muassa kasvukeskuksissa pärjäämiseen ja yhteistyöhön. Kuusela kehotti oppimaan kasvukeskusmarkkinointiin ja verkkoläsnäoloon, yhteistyötä hän suositti lisää sekä ryhmään että yhteistyökumppaneihin, joiden kanssa voidaan kohdata nykyaikaisen asiakkaan vaatimukset. Verkkopalveluna hänen mielestään voidaan hoitaa osa vakuutusturvan ylläpidosta, sillä lähivakuuttajien arvot ja merkittävä osa kaupunkien vakuutuksenottajista löytävät toisensa.
   Hyvä liiketoiminnan kehitys on jatkunut vuoden 2000 puolella. Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön maksutulo vuoden 2000 ensimmäisellä neljänneksellä on 17 prosenttia parempi kuin vastaavana aikana viime vuonna, vaikka vuosi 1999 oli jo ennätyshyvä.
   Maksutulojen perusteella Lähivakuutus on noussut Suomen viidenneksi suurimmaksi vahinkovakuuttajaksi. Toimitusjohtaja Harri Kainulainen sanoo paikalliseen ja suomalaiseen vakuuttajan luotettavan, ja lähivakuuttajat kehittävät tietotekniikkaa ja puhelinpalveluja niin, että asiakkaat voivat pitää yhteyttä kullekin sopivalla tavalla.
   Toukokuussa Lähivakuutus teki sitä Aktia Säästöpankkiin lähentävän sopimuksen Henkivakuutusyhtiö Sparfondin kanssa. Lähivakuutuksen palvelupisteissä myydään Sparfondin rahastosidonnaisia vakuutuksia. Aiemmin oli sovittu myynti- ja markkinointiyhteistyöstä Aktia Etuasiakas -tuotteissa.

Uuteen hallintokäytäntöön
ryhdytään Lähivakuutus-yhtiön yhtiöjärjestyksen ja ja Keskusliiton sääntöjen muutoksella. Yhtiön hallintoneuvostoon ja keskusliiton valtuuskuntaan valitaan edustajat vast´edes samoin perustein. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2000.
   Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitto ry on Vakuutusyhdistysten Keskusliiton uusi nimi vuoden 2001 alusta lähtien. Keskusliiton liittokokous vahvisti uuden nimen, jonka lyhenteeksi toiminnanjohtaja Taisto Koponen arvioi tulevan LVK.
   Lähivakuutus-yhtiö ja Vakuutusyhdistysten Keskusliitto valitsivat hallintoneuvoston ja valtuuskunnan jäseniksi vuosiksi 2001-2003 seuraavat 21 edustajaa: Pekka Antikainen Porista, Antti Hautala Kauhajoelta, Tapio Heikkilä Raahesta, Pauliina Haijanen Laitilasta, Ilkkka Juusela Äetsästä, Seppo Jääskeläinen Iisalmesta, Jari Laaksoranta Valkealasta, Hannu Larkela Turusta, Pekka lehtinen Huittisista, Veli-Pekka Naumanen Nurmosta, Kyösti Pahkamäki Keuruulta, Petri Pitkänen Orimattilasta, Jarmo Pohjalainen Säkylästä, Tauno Raistakka Posiolta, Hans Ranta-aho Paraisilta, Jorma Somero Karvialta, Lars Solvin Munsalasta, Antti Toivakka Kangasniemeltä, Jaakko Turunen Kiteeltä, Ralf Wickström Sipoosta ja Leo Wistbacka Kaarinasta.
   Vuosittain kolmasosa edustajista vaihtuu. Ensimmäinen vaihtokierros arvotaan seuraavassa kokouksessa. Marraskuussa kummankin elimen edustajat ovat koolla ensimmäistä kertaa yhdessä, virallisina kokousedustajina ensi keväänä.

Kaikilla on kokonaisvastuu
uudessa hallintokäytännössä. Yksittäisen luottamusmiehen asema ja vastuu sekä yhtiön että keskusliiton hallinnossa vahvistuu, kun kukin pääsee seuraamaan ja käsittelemään koko Lähivakuutus-ryhmän asioita. Hallinto ja sen tekemät linjaukset selkiytyvät.
   Vakuutustoimenjohtaja Erkki Alho kertoo hallinnonuudistuksen jountavan alkunsa 1980-luvulle, jolloin Lähivakuutuksen ja Keskusliiton hallinto olivat täysin erillisiä, oli hallintoneuvosto, hallitus, valtuuskunta ja johtokunta, mistä seurasi epätahtisuutta suhteessa vakuutusyhdistyksiin, keskushallinnolta puuttui yhtenäisyyttä.
   Vuonna 1990 otettiin ensimmäinen askel hallintounioniin: silloin hallintoneuvostoon ja valtuuskuntaan yhteisiä jäseniä tuli enemmän kuin puolet, ja yhtä aikaa oli koolla valtuuskunnan tai hallintoneuvoston sekä kummankin edustajia. Alhon mukaan järjestely onkin toiminut varsin hyvin. Kuitenkin hallituksen ja johtokunnan tasolla jäseniä olivat kaikki kummankin jäseniä, mistä oli hyvät kokemukset jo kymmeneltä vuodelta. Puheenjohtaja Tapani Kantolan aloitteesta 1999 johtokunnan ja valtuuskunnan työskentelyä alettiin yhtenäistää.
   Valintojen määräytymisperusteet päätettiin nyt uusia: ennen yhtiön puolella vain jälleenvakuutusmaksu toi paikkoja, nyt otetaan huomioon ensivakuutuksen maksu yhdistyksen osalta ja sen välitysliikkeen maksu, mitä yhdistykset välittävät Lähivakuutus-yhtiöön. Sama perustelu ulotettiin Keskusliittoon: ensivakuutuksen maksutulon lisäksi mukaan laskettiin välitysliike.
   "Tästä lähtien jokainen istuu tukevasti kummankin elimen edustajana. Edelleen tehdään kaksi pöytäkirjaa, koska on asioita, jotka kuuluvat vain toiselle firmalle: asioita ei sotketa, mutta niiden hoitajat ovat yhteiset", Alho sanoo.

Karjaportin investointipäätös vahvistaa henkisestikin maakuntaa
Karjaportti tekee uuden ja tuotannoltaan tulevaan kysyntään kohdistetun lihanjalostuslaitoksen Mikkeliin. Osuusteurastamo Karjaportin hallituksen puheenjohtaja Kyösti Harju Lappeenrannasta pitää investointipäätöstä tärkeänä sekä "kulmakunnan" elinkeinotoiminnalle että tuottajille. Harju sanoo, että fuusioiden ja keskittämisen seurauksista on nähty, että tuotanto poistuu lopetettujen laitosten mukana. Hanke on osa Karjaportin kehitysohjelmaa, jossa on myös keskusteltu toimipisteiden määrästä. Jyväskylä on suljettu, nyt toimitaan Mikkelin, Lappeenrannan teurastamon ja Kouvolan tuotantoyksikön kanssa, jatkossa Harjun mukaan katsotaan, mitä kaikkea Mikkelissä tullaan tekemään.		Kyösti Harju
"Hygieniasyistä ainakaan samalla tontilla ei voi teurastaa ja jalostaa tuotteita, se ei näytä hyvältä", hän sanoo. Karjaportti aikoo pystyttää uuden teollisuuslaitoksen Mikkeliin velkaantumatta nykyistä enemmän. Esimerkiksi viime vuoden aikana yritys lyhensi velkojaan 20 miljoonalla markalla, tähän lyhennystahtiin mahtuu myös uusi hanke. Toimitusjohtaja Pekka Kaikkosen mukaan hanke ei aiheuta oleellisia muutoksia Lappeenrannan ja Kouvolan toimipisteissä. Mikkelin uuteen laitokseen tulee lihavalmisteiden ja valmisruokien tuotantoa, lihanleikkausta ja lähettämö. Kaikkonen sanoo investoinnin suuntaavan tuotannon kysyntää vastaavaksi, lisäävän toimintojen sujuvuutta, parantavan laadullisia vaatimuksia ja synnyttävän kustannussäästöjä. Karjaportti on Mikkelin suurin työnantaja, työntekijöitä on noin 390. Mikkelin kaupunginhallitus esittää viikolla 24 kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaisi Karjaportin nykyisen tuotantolaitoksen sekä tontin 40 miljoonalla markalla, luovuttaa Karjaportille uuden tontin vastiikkeetta sekä osallistuu tarvittavan lainan takaamiseen. Investointiavustusta Karjaportti saa noin 15 miljoonaa markkaa. Rakennusinvestoinnit ovat noin 125 miljoonaa markkaa, uusia työpaikkoja kaupunkiin syntyy noin 50. Laitos on valmis vuonna 2002. Jäsenten ei tarvinne osallistu osuusteurastamon hankkeeseen Harjun mukaan kuin enintään lisätilin kautta, mutta siitä asiasta ei ole tehty vielä päätöksiä. Viime vuonna lisätiliä ei maksettu. "Uskon, että tämä vahvistaa henkisesti myös tuottajan asemaa. Kun huomataan, että täällä säilyy elintarviketeollisuus, se toivottavasti synnyttää lisätuotantoa, laajennuksia ja uusiakin yksiköitä. Kalkkunanjalostuskin on lähtenyt mukavasti alkuun", sanoo Harju. Juvalla on aloittanut vast´ikään Karjaportin osaksi omistaman Järvi-Suomen Kalkkuna Oy:n tuotanto. Yhtiön omistajia on muiden muassa Saarioinen Oy 16 prosentilla. Saarioisten kanssa Karjaportti tekee yhteistyötä myös sairaseläinkuljetuksissa Keski-Suomessa.

Valio pärjännyt viime vuotta paremmin
Vienti on alkanut palautua kohti entisiä lukemia ja tuntui Valion tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen tuloksessa.
   Valio-konsernin liikevaihto kasvoi tammi-huhtikuussa seitsemän prosenttia, siitä prosenttiyksikkö kertyi kotimaasta. Liikevaihto oli 2504 miljoonaa markkaa. Ulkomaan liikevaihdon kasvu oli 22 prosenttia, etenkin juustojen ja jauheiden vienti vilkastui. Vienti Venäjälle ei ole entisellä tasollaan, vaikka onkin lisääntynyt.
   Liikevoitto nousi viime vuoden 28 miljoonasta markasta 58 miljoonaan. Tulos ilman satunnaiseriä ja veroja nousi 187 prosenttia ja oli 46 miljoonaa markkaa.
   Valio pystyi myös lisäämään vastaanottamansa maidon määrää ja nostamaan hankintaosuutensa 68:sta 70:een prosenttiin. Omavaraisuus pysyi samana, mutta sekä lyhyt- että pitkäaikainen vieras pääoma väheni.
   Viennin hyvää tulosta selittää pieneltä osin valuuttaetu: dollarin kurssi on noussut viime vuodesta. Kuntokuuriksi nimetty tehostamisohjelma on vähentänyt Valion henkilöstöä noin 400:lla viime vuoden alusta, mikä näkynee tuloksessa 25-30 miljoonana markkana.
   Toimitusjohtaja Olavi Kuuselan mukaan Valion kannattavuutta tänä vuonna tulee hieman heikentämään se, jos Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin kanssa tehdyt sopimukset toteutuvat. Sopimuksen mukaan näiden yritysten tuotanto ja markkinointi siirtyvät Valiolle. Menetyksiä syntyy talousjohtaja Antero Riihikallion mukaan muun muassa siitä, että raaka-ainetta jouduttaneen jalostamaan nykyistä enemmän heikosti kannattaviin vientituotteisiin.

Brysselin toimiston
johtajaksi Markku Suojanen
Pellervon ja MTK:n Brysselin toimistoa johtaa 15. kesäkuuta 2000 lähtien Markku Suojanen. Suojanen on tähän asti toiminut MTK:n yleissihteerinä. Edellinen toimiston yleisjohdosta vastannut Risto Artjoki siirtyy komission Suomen pysyvään edustustoon ulkoministeriöön.
Suojasen lisäksi Brysselin toimistossa työskentelevät Pekka Pesonen (kotieläin-, maito- ja osuuskunta-asiat), Eija Poutanen (Maaseudun Tulevaisuus), Tiina Rytilä (metsäkoordinaattori) ja Salme Lehmusvaara.

Viikon verkkovihje: Maatalouden tutkimuskeskus ja Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos ovat perustaneet Jokioisiin puiston, jossa esitellään ihmistä luonnonvarojen käyttäjänä. Esittelypuisto Elonkierto havainnoi asioita maatalouden kautta maatalouden kestävyyden kannalta.
Paitsi Jokioisissa Maatalouden tutkimuskeskuksen mailla Loimijoen tuntumassa Elonkierossa voi piipahtaa missä tahansa verkkosivuilla. Kiinnostuneet voivat samastua perunanviljelijään pelaamalla perunapeliä.
Elonkierto on osa kolmevuotista Susagri-hanketta, jossa maatalouden kestävän kehityksen menetelmiä tekijöitä hahmoteltiin. Hankkeen rahoitti EU:n Life-rahasto.

LYHYESTI

- Kodin Pellervon kesäkuun numero ilmestyi torstaina 8. kesäkuuta. Erityisesti on paneuduttu juhannusnumerossa keittiökalusteisiin ja kodinkoneisiin.

- Kodin Pellervon lukijamatkalaiset lennätetään seuraavaksi Kreikkaan.

- Osuustoimintaan liittyviä tapahtumia verkkosivujen Tapahtumakalenterissa.

- Kesän maaseutunäyttely Farmari on 3-6.8.2000 Seinäjoella.

- Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön hallitus on nimittänyt yhtiöön vuodenvaihteessa perustetun myyntilinjan johtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi insinööri Harri Ahokkaan. Ahokas on toiminut aikaisemmin Pohjola-yhtiöissä.

- Nimitysuutisia osuustoimintakentässä ja yrityksissä on luettavissa Osuustoiminta-lehden verkkosivuilla.

ViikkoPellervon alkuun | Yhteydet ja palaute |