18. | 6. | 2003  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
   Teemu Pakarinen


Tekaistu asiakirja Metsäliiton
Venäjän-puukauppajutun pohjana
Metsäliitto-Yhtymä on selvittänyt Helsingin Sanomien julkaiseman Venäjän-puukauppaa käsitelleen uutisen taustoja. Jutun lähteeksi on Metsäliiton mukaan paljastunut tekaistu asiakirja, jota ei ole laadittu, päivätty eikä lähetetty Pietarin syyttäjänvirastosta.
   HS kertoi 13. kesäkuuta, että Venäjän syyttäjäviranomaiset epäilevät Metsäliittoa puun salakuljetuksesta ja tullilain rikkomisesta. Jutussa epäiltiin myös, että osa laskuista olisi maksettu venäläisten puutavarayhtiöiden johtajien henkilökohtaisille tileille ulkomaille. Metsäliitto kiisti kaikki syytökset jyrkästi heti tuoreeltaan.
   Metsäliiton kertoo uusimmat tiedot kotisivuillaan ja ne perustuvat Venäjän duuman Suomi-ryhmän neuvoksen Aleksandr Belovin ja apulaissyyttäjä Aleksandr Viktorovitsh Zaitsevin keskusteluun. Zaitsevin mukaan hän ei ole koskaan tutkinut tai käsitellyt metsäasioihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi HS:n käyttämässä asiakirjassa oli virheelliset syyttäjälaitoksen tunnukset ja Zaitseville väärät yhteystiedot. Kirjeen kirjoittaja ei myöskään ollut kyennyt tekemään eroa Metsäteollisuus ry:n ja Metsäliitto-Yhtymän välille.
   Zaitsevin mukaan Pietarin syyttäjälaitos tutkii, mistä tekaistu kirje on päässyt Suomeen ja ketkä ovat operaation takana.

Valion toimitusjohtaja Kuusela eroaa
Valio Oy:n toimitusjohtaja Olavi Kuusela eroaa tehtävästään. Ero astuu voimaan tänään 17. kesäkuuta, ja Valion vt. toimitusjohtajaksi on valittu hallintojohtaja Heikki Halkilahti.
   Kuuselan irtisanoutumisen syynä ovat näkemyserot Valion hallituksen kanssa yhtiön strategian toteuttamisesta ja siitä johtuva luottamuspula toimitusjohtajan, hallituksen ja hallintoneuvoston välillä. Kauppalehden mukaan erimielisyyden taustalla on omistajien ja toimitusjohtajan välinen kiista Valion oman jakelun järjestämisestä. Kuusela olisi halunnut luopua omasta jakelusta.
   Kuusela siirtyi Valioon SOK:sta vajaat neljä vuotta sitten. Valion hallintoneuvosto kokoontuu juhannuksen jälkeen, jolloin se vapauttaa virallisesti Kuuselan tehtävästään ja päättää jatkotoimista.

Opas kotieläinten terveydenhoitoon
Nauta- ja sikatilojen terveydenhuoltotyön avuksi on ilmestynyt opas. Sen tarkoituksena on edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä maatiloilla tehtävää terveydenhuollon kehittämistyötä. Opas ilmestyy ProAgria Maaseutukeskusten liiton ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n julkaisemassa Tieto tuottamaan -sarjassa.
   Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvä eläintautitilanne. "Hyvä tilanne ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, vaan sen eteen on jatkuvasti tehtävä töitä. Hyvinvoivat ja terveet eläimet ovat perusta tuotannon kannattavuudelle", sanoo kehityspäällikkö Kyllikki Lampinen ProAgria Maaseutukeskusten liitosta.
   Opas tarjoaa työkaluja tämän työn tekemiseen. Tavoitteena on päästä sairaanhoidosta terveydenhuoltoon ja sen aktiiviseen kehittämiseen. Opas auttaa myös tilakohtaisen terveydenhuoltosuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmaa tehtäessä käydään läpi eläinten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, terveyden nykytila, tilan terveydenhuoltotyön tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset.
   Kirjaan on lisäksi koottu Kansallisen Eläinten Terveydenhuolto -ohjausryhmän toukokuussa hyväksymät kansalliset tavoitteet ja tasot nautojen ja sikojen terveydenhuollolle.
   Nauta- ja sikatilan terveydenhuolto-opasta voi ostaa kirjakaupoista ja ProAgria Maaseutukeskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Maaseutukeskusten liitosta, puh. (09) 4174 0441 tai faksilla (09) 4174 0400 tai sähköpostilla myynti@maaseutukeskus.fi.

Agrimarket ja MTT yhteistyöhön
Agrimarket-ketju ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla pyritään parantamaan tiedonkulkua käytännön viljelijöiden ja tutkimuksen välillä.
   Sopimuksen tarkoituksena on parantaa maatiloilla tapahtuvaa tutkimustulosten hyödyntämistä sekä kanavoida viljelijöiden palaute tutkimuksen käyttöön. MTT:n tutkijoita osallistuu vastedes Agrimarket-ketjun valmennuksiin ja asiakastilaisuuksiin. Agrimarketin asiakkaille ja myyntihenkilöstölle järjestetään puolestaan tutustumiskäyntejä MTK:n tutkimuskohteissa. Tiedonvälitystä maatiloille vahvistetaan julkaisuyhteistyöllä.
   MTT pitää tärkeänä tutkimustulosten hyödyntämistä nykyistä laajemmin. Se pystyy tarjoamaan tutkimustietoa tilan tuotannon järjestämiseen ja ohjaamiseen, teknologisiin ratkaisuihin ja talouden suunnitteluun.
   Agrimarket-ketju puolestaan työskentelee lähellä viljelijää ja voi toimillaan vaikuttaa heidän ammatilliseen menestymiseensä. Maatalouskaupan kautta Agrimarket-ketju tarjoaa väylän tiedon ja teknologian siirtoon maatiloille, toisaalta se pystyy välittämään viljelijöiltä saamansa palautteen tutkimuksen käyttöön.

EU vauhdittaa jo maatalous-
kauppaa Baltiassa

Suomenkin maatalouskaupan markkinoita monet vuodet tasapäisesti jakaneet Hankkija-Maatalous Oy ja Keskon maatalous- ja konetoiminnot ovat rynnistämässä kilpaa myös Virossa ja Latviassa. Kesko meni normaalia reittiä Viron kautta Latviaan, kun Hankkija-Maatalous on koukannut Latvian kautta Viroon. Sen Viron parhaiden viljelymaiden keskellä sijaitseva Paiden toimipiste täyttää näinä aikoina vuoden. Molempien päämääränä on rakentaa hyvin toimiva myynti-, huolto- ja välitysverkosto, ennen kuin saksalaiset ja tanskalaiset kilpailijat heräävät kunnolla. Töitä on tehty paitsi toimipisteverkoston rakentamisessa myös Suomen edustuksia mahdollisimman pitkälle vastaavien merkkiedustusten haalimisessa. Ne kun olivat jo suureksi osin muiden varaamia.
   Virosta ja Latviasta tulee EU:n jäseniä ensi vappuna, mikäli kansa äänestää syksyllä ratkaisun puolesta. Maiden hallitukset tekevät kaikkensa myönteisille päätöksille. EU on antanut jo molemmille maille huomattavaa sapard-tukea, jolla maatalouden rakenteita on kohennettu. Keskeisistä koneista ja laitteista EU maksaa puolet. EU-taivas on siten jo avattu viljelijöille, raekuurot tulevat myöhemmin jäsenyyden myötä, kun tilojen valvonta ja varsinaisten EU-tukien edellyttämä paperisota on omaksuttava normaalein jäsenyysmenettelyin.
   -Sapard-raha on pannut vauhtia konekannan uusimiseen. Täällä Virossa viimeksi kuivureiden hyväksyminen tuen piiriin teki heti piikin kysyntään, kertoo johtaja Jouko Nuolivirta Hankkija-Maatalouden Baltian tytäryhtiöstä Agribalt Oy:stä.
   Tuen myötä viljelijät ovat innostuneet ostamaan koneita välillä niin paljon, että toimituksia on jouduttu odottamaan. Koko maatalouskaupan kasvu on noin 30 % vuositasolla, ja vauhdin ennakoidaan jatkuvan EU-jäsenyyksien alkaessa. Investoitavaa riittää ja tukien lisäksi oman rahoituksen saannin helpottuminen pitää kaupankäynnin lähivuodet vireässä kasvussa.

"Oikeita" osuuskuntia maaseudulle
Baltian maiden asukkaat saivat neuvostotyyppisistä osuuskunnista eli kolhooseista tarpeekseen. Uutta, länsimaisin periaattein toimivaa osuustoimintaa on kuitenkin tullut maaseudulle. Esim. Latviassa maatalouden neuvontakeskuksessa neuvotaan myös uusien osuuskuntien perustamisessa.
   "Peltopotentiaalia täällä riittää. Hehtaareita on kolmessa Baltian maassa yhteensä kolminkertaisesti Suomeen verrattuna. Maakiintiöt tulevat rajoittamaan elintarviketuotantoa enemmän tai vähemmän tuotantosuunnasta riippuen, mutta esim. öljykasvien viljelyä teknisiin tarkoituksiin ei rajoita kuin markkinoiden veto", toteavat suomalaisen maatalouskaupan edustajat.
   Baltian paras peltoalue, tasainen lakeus, on sekä pituudeltaan että leveydeltään noin 150 km, pääosin Latviassa mutta ulottuu myös Liettuan puolelle. Se odottaa vain uusia mahdollisuuksia.
   Myös Pietari on tulossa uudelleen kannattavaksi markkinaksi. Venäläiset ovat rankaisseet itsenäistymisestä kaksinkertaisilla tulleilla, mutta EU-jäsenyyksien myötä niiden on poistuttava.

Antti Mustonen

M-real uudisti organisaatiotaan
M-real uudistaa organisaatiotaan. Yhtiön hallitus päätti muutoksista torstaina, ja ne astuivat voimaan heti perjantaina. Uusi organisaatio koostuu Markkinoinnista ja myynnistä sekä Tuotannosta ja resurssitoiminnoista sekä näitä tukevista konsernitoiminnoista.
   Markkinoinnin ja myynnin johtoon nimitettiin varatoimitusjohtaja Veli-Matti Mynttinen. Tuotanto ja resurssitoimintojen johdossa jatkaa varatoimitusjohtaja Aarre Metsävirta. Hänet nimitettiin myös toimitusjohtajan sijaiseksi.
   Talous- ja rahoitusjohtajaksi nimitettiin Heikki Saarinen. Hän on aikaisemmin toiminut Metsä Financen toimitusjohtajana. Konsernistrategia-toimintoa johtaa oman toimensa ohella liiketoiminnan kehitysjohtaja Matti Mörsky. Henkilöstöjohtaja Ari Himma nimitettiin Konsernipalvelut-toiminnon johtajaksi. Seppo Tuomola ja Nina Kuulusa jatkavat lakiasioiden johtajina.

LSO-osuuskunta 90 vuotta
Tehokas lihaketju pysyy markkinoilla

EU:n maatalousuudistus, syksyllä jatkuvat WTO-neuvottelut sekä kaupan kiristyvä kilpailu puhuttivat LSO-osuuskunnan 90-vuotisjuhlassa tiistaina Turussa.
   Vuosikymmenten saatossa uhkia on voitettu ja niitä on yhä näkyvissä, mutta osuuskunnan perusajatus on pysynyt. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Pekka Laurila totesi, että osuuskuntaa perustettaessa tavoitteena oli organisoida jäsenten tuottaman lihan markkinointi kilpailukykyiseen hintaan ja kehittää tuottajien tieto-taitoa.
   "Tämä toiminta-ajatus on edelleen toimiva ja kestävä. Menestyminen edellyttää, että kehitämme LSO/HK:laisen lihaketjun tehokkaaksi ja toimivaksi."
   Laurilan mielestä ketjun toimintaa on tarkasteltava myös niiden osalta, jotka tuottavat tuotantopanoksia lihantuottajille. Esimerkiksi rehukustannus ei ole Suomessa kilpailukykyinen verrattuna Tanskaan, Ruotsiin tai Baltian maihin.
   Laurilan mukaan lihan hankinnassa ja jalostuksessa tulee yhä enemmän näkyviin ketjujen välinen kilpailu. "Kauppa on jo ketjuuntunut ja tiivistää toimintaansa edelleen. Vastavuoroisesti tarvitaan lihantuotanto- ja jalostusketju, joka pystyy kauppaa palvelemaan. Vahvistamalla edelleen tuotannosta kauppaan ulottuvaa ketjua voimme saada kilpailuedun, jota muilla ei vielä ole."
   LSO-osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto sanoi, että suomalainen lihanjalostusketju on sopeutunut EU-aikaan esimerkiksi ruotsalaista paremmin. Suomalaisten lihatalouden etuna on, ettei lihaa myydä eteenpäin ensi sijassa ruhoina vaan se jalostetaan kuluttajatuotteiksi.
   "Olemme asettaneet tavoitteeksi, että tuotantoketjumme on Euroopan paras ja hyvä ketjuohjaus antaa LSO/HK:laiselle lihanjalostusketjulle mahdollisuuden menestyä myös tulevaisuudessa. Edellytyksenä ovat kilpailukykyiset tuotteet ja tunnetut tuotemerkit sekä suomalaisen kuluttajan luottamuslihanjalostusketjun turvallisuuteen ja eettisyyteen", Aalto sanoi.
   HK Ruokatalo Oy:n hallituksen ja Pellervo-Seuran johtokunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström muistutti EU:n maatalousuudistuksen ja kansainvälistä kauppaa koskevien WTO-neuvottelujen mahdollisesti tuomista uhkista eurooppalaisille osuuskunnille. Pahimmillaan ne vähentäisivät lihantuotantoa ja lisäisivät halvalla tuotetun raaka-aineen ja jalosteiden tuontia.
   "Muodostamalla yhä suurempia, monikansallisia osuuskuntia pystymme kilpailemaan suurten monikansallisten yritysten kanssa. Toinen tie on puhutella kuluttajia vahvoilla tuotemerkeillä. Tämäkään ei ole helppoa, mutta se on ainoa tapa pakottaa keskittyvä kauppa käyttämään osuuskuntien tuotteita."

Hiltusesta HOK-Elannon toimitusjohtaja
Vuoden 2004 alussa toimintansa aloittavan Helsingin Osuuskauppa Elannon toimitusjohtajaksi on nimitetty odotetusti HOK:n nykyinen toimitusjohtaja, ekonomi Arto Hiltunen, 45 (kuva).
   HOK-Elannon hallintoneuvosto valitsi osuuskunnalle toimitusjohtajan ensimmäisessä kokouksessaan keskiviikkona. Nimityksen myötä Hiltunen valittiin myös HOK-Elannon hallituksen varapuheenjohtajaksi. Hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtaja Veijo Lehto ja muita jäseniä ovat sijoitusjohtaja Tuula Entelä, kauppaneuvos Tapio Kiiskinen, toimitusjohtaja Kimmo Manni, valt. tri. Jukka Pekkarinen ja talousjohtaja Leena Pelkonen.
   Elannon ja HOK:n sulautuminen vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Lupahakemus jätettiin Kilpailuvirastolle 4. kesäkuuta ja päätöstä odotetaan aikaisintaan heinäkuussa.
   Helsingin Osuuskauppa Elannon edustajiston vaalit järjestetään postiäänestyksenä ensi syksynä. Ehdokasasettelu päättyy syyskuun alussa ja varsinaiset vaalit ovat 1.-14. marraskuuta.

 

Viikko-Pellervon alkuun
Kaikki uutiset