aniweek.gif (7039 bytes)18.8.2000

 
Osuuspankit kovassa vedossa
Osuuspankit ovat kasvattaneet liikevoittoaan melkein 70 prosenttia kun verrataan viime ja tämän vuoden tammi-kesäkuun
oplogo.gif (3760 bytes)
jaksoa. Samalla osuuspankit ovat parantaneet asemiaan pankkien markkinakilpailussa. Kertaluontoisista eristä oikaistu liikevoitto kasvoi 36 prosenttia; Pohjolasta ryhmä sai 98 miljoonan euron tuotot. Ryhmä omistaa Pohjolasta nyt 9,4 prosenttia ja äänistä 13,7 prosenttia.
   Pääjohtaja Antti Tanskasen mukaan Osuuspankkiryhmän loppuvuodenkin tulos on samaa tasoa kuin alkuvuosi ja kasvaa selvästi viimevuotisesta.
   Tulosta nosti lähinnä se, että osuuspankkien rahoituskate, palkkiotuotot ja osinkotuotot kasvoivat, ja luottotappiot vähenivät.
   Omistajajäsenten määrä OPK-osuuspankeissa kasvoi 5,2 prosenttia ja oli 840000 kesäkuun lopussa. Juuri ennen tarkastelukauden loppua Osuuspankkiryhmä otti käyttöön sähköisen tunnisteen , jonka avulla asiakkaat voivat asioida verkkopalveluissa. Verkkopalvelusopimuksia ryhmällä oli 511000 kesäkuun lopussa, määrä nousi 15 prosenttia puolessa vuodessa. Samalla konttori- ja maksuautomaattien käyttö on vähentynyt.
Sama suunta Parikkalassakin
Osuuspankkiryhmällä oli 244 jäsenosuuspankkia ja konttoreita 712 kesäkuun lopussa.
   Hyvin on myös menestynyt ryhmään kuuluva Parikkalan Osuuspankki: liiketulos tammi-kesäkuussa oli noin 2,5 miljoonaa markkaa, lähes sama kuin koko vuonna 1999. Toimitusjohtaja Matti Martikainen lukee tulosta niin, että osuustoimintapohjaisella pankilla on hyvä kaiku asiakkaiden keskuudessa. Tulosta ovat tukeneet myös arvopaperikaupan kertaluontoiset 0,9 miljoonan markan tuotot, rahoituskate parani huomattavasti, ja Saaren Osuuspankin liittämisestä Parikkalan Osuuspankkiin koituvat kustannusedut ovat alkaneet purra. Molemmat konttorit ylittivät tavoitteensa kaikilla mittareilla, mutta uusia asiakkaitakin pankki sai alkuvuoden aikana parisataa kaikista muista pankeista.
- Omistajien ja jäsenten päätökset näyttävät olleen oikeansuuntaisia.

marttin.jpg (16852 bytes)
Parikkalan Osuuspankin toimitusjohtaja Matti Martikainen. Kuva Markku Nummi

 Fuusio antoi Martikaisen mukaan osaltaan potkua toimintaan, nyt osataan ja pystytään paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Liiketuloksesta Parikkalan OP maksaa vielä Osuuspankkien vakuusrahaston purkumaksuja.
Okopankille runsaasti uusia asiakkaita
Pääkaupunkiseudulla toimiva Okopankki Oyj kirjasi 42 prosentin liikevaihdon nousun vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Liikevoitto yli 89 miljoonaa markkaa. Uusia luottoja asikkaat nostivat 10 prosenttia viimevuotista enemmän. Pankin luottokanta on 7,8 miljardia.
   Toimitusjohtaja Hannu Tonterin mukaan tulosparannus johtuu erityisesti arvopaperivälityksestä saatavien palkkioiden kasvusta. Loppuvuoden Tonteri olettaa menevän alkuvuoden tapaan.
   Kesäkuun puolivälissä käynnistyi Okopankin ja Opstock Oy:n yhdessä perustama yksityishenkilöiden varallisuudenhoitoon keskittyvä yksikkö. Puolessa vuodessa Okopankki sai 10838 uutta asiakasta.
   Okopankin oman pääoman tuotto oli 21,5 prosenttia. Tuottojen ja kulujen suhde oli 1,8.

Keskinäisyys yhtiömuotona voi hyvin
Keskinäinen yhtiö on vakuutusalalla tunnettu yritysmuoto. Keskinäisessä yhtiössä asiakasetu korostuu voimakkaasti. Asiakas saa osallistua yhtiön hallintoon ja nousta vaikkapa korkeimman luottamuselimen johtoon. Osakkuus ei maksa mitään, ja tuotto käytetään omaan toimintaan ja omille jäsenille.
   Maailmalla keskinäisyys onkin nyt voimissaan.
   Pellervo julkaisee keskinäisyydestä artikkelin, joka on vapaasti käytettävissä.

Osuuskaupat nostavat markkinaosuuttaan
S-ryhmä lisäsi päivittäistavarakaupan myyntiään 7,4 prosenttia vuoden alusta kesäkuun loppuun. Valtakunnallinen myynnin arvon nousu on arvioitu 3-4 prosentiksi, joten S-ryhmä nosti osuuttaan markkinoilla. Pääjohtaja Jere Lahden mukaan osuus oli viime vuonna 27,8 prosenttia.
   Eniten myyntiään lisäsivät Prismat: 16,5 prosenttia. Sokosten myynti säilyi ennallaan, hotellien ja ravintoloiden myynti kasvoi 5,5 prosenttia, autokauppojen 6,8 prosenttia ja liikennemyymälöiden 18,6 prosenttia. Agrimarketien myynti pieneni 0,6 prosentilla.

Hankkija-Maatalouden alkuvuosi
Kilpailu maatalouskaupassa on kiristynyt ja myyntikatekertymät ovat pienentyneet, kerrotaan Hankkija-Maataloudesta. Hankkija-Maatalouden myynti tämän vuoden tammikuusta kesäkuuhun kasvoi edellisvuoden samaan jaksoon verrattuna kolme prosenttia ja oli 1838 miljoonaa markkaa. Koko Agrimarket-ketjun myynti oli 2231 miljoonaa.
   Elokuun alun satonäkymien perusteella Hankkija-Maataloudessa arvioidaan, että loppuvuoden kysyntä säilyy vähintään viime vuoden tasolla.
   Traktorien kokonaismarkkinat kasvoivat viimevuotiseen verrattuna, vaikka tätä ei odotettu. Agrimarketien myymien John Deeren ja Massey Fergusonin rekisteröinneistä oli 16 prosenttia, hieman edellisvuotista vähemmän. Rehujen myynti lisääntyi neljä prosenttia. Erityisen hyvin Agrimarketit ovat myyneet lypsykarjan rehuja. Hyvän sadon kotoista siementä viljelijät käyttivät tänä keväänä runsaasti, ja siemenkauppa hieman väheni viime vuoden tammi-keskäkuuhun verrattuna. Polttoöljyn markkamääräinen myynti nousi noin kolmanneksen. Puutarha- ja rautakauppa ylittivät selvästi tavoitteensa.

Raisio kokaa elintarvikkeille oman liiketalousryhmän
Raisio Yhtymän tulos ilman satunnaiseriä, veroja ja vähemmistöosuutta oli 4,9 miljoonaa euroa tappiollinen tämän vuoden tammi-kesäkuussa. Liikevoitto laski viime vuoden yli 16 M€:stä 2,6 miljoonaan euroon. Konsernissa odotetaan liikevoiton hieman nousevan viimevuotista 16 miljoonaa euroa paremmaksi, mutta 35 M€:n tavoitetta ei saavuteta.
   Margariiniteollisuus nousi 1,7 M€ voiton puolelle, mutta Benecol-liiketoiminta jäi 4,4 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Neuvottelut amerikkalaisen McNeil Consumer Healthcaren kanssa ovat kestäneet ennakoitua pidempään, mutta ratkaisun odotetaan löytyvän vuoden 2000 aikana. Myös loppuvuoden arvioidaan jäävän tappiolliseksi. Tuotantokapasiteetti on sopeutettu menekkiin.
   Euroopan puolella Benecol on menestynyt, ja loppuvuoden aikana Raisio ryhtyy markkinoimaan Suomessa valmistettuja Benecol-tuotteita Tanskassa ja Ruotsissa.
   Parantaakseen elintarviketuotteidensa asemia ja asiakaslähtöisyyttä Raisio rakentaa kokonaan uuden liiketoimintayksikön, johon yhdistetään margariini-, mylly- ja ruokaperunateollisuus. Elintarvikeryhmän johtajaksi on nimitetty Juha Järvinen, joka tulee Raisio Yhtymään Daniscosta.

Viikon verkkovihje
Metsä-Serlan uudistuneet verkkosivut.

logo LYHYESTI

- Pellervo-Instituutin taloussihteeriksi on valittu yo.merkonomi Tarja Lagerroos. Hän aloittaa Pellervo-Instituutissa 4.9.2000.

- Kodin Pellervon elokuun numerossa on erityispaketti pihalla ja puutarhassa ahertaville. Lukunautintoja lisäksi mm. Iin piilaaksosta, alastarolaisesta Akkapakasta, luulosairaudesta, mehiläisiä hoitavasta taiteilijasta, loppukesän ruokajuhlista.

logo ODOTETTAVISSA

- Kaupppa- ja teollisuusministeriö ja kilpailuvirasto valottavat kilpailupolitiikan näkemyksiään keskiviikkona 23.8. Helsingissä. Kilpailupolitiikan ohjelmakysymyksiä käsittelevä työryhmä kokoontuu ja päättää työohjelmastaan samana päivänä.

 

ViikkoPellervon alkuun | Yhteydet ja palaute |