Atrian seminaarissa puhunut ministeri Pekkarinen:
Talouden iskukyvyn nostoon
lisää julkista rahoitusta
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen harmittelee sitä, että hän on ollut suomalaisten yritysten uusinvestointien avajaisissa ulkomailla selvästi useammin kuin kotimaassa. Kuitenkin sekä julkinen talous että koko kansantalous ovat ylijäämäisiä, joten Suomi rahoittaa ylijäämällään investointeja ulkomailla.
   Atrian Tulevaisuusseminaarissa Helsingissä puhunut Pekkarinen esitti, että talouden iskukyvyn parantamiseksi on kiireesti lisättävä julkista rahoitusta mittavasti osaamiseen, innovatiivisuuden ja teknologian käyttöönottamisen kohentamiseen. Yksityisen sektorin Pekkanen puolestaan odottaa sitoutuvan oman tuotekehityspanoksensa lisäämiseen.
   Lisäksi Pekkarisen mielestä valtiota tarvitaan myös aloittavien ja nopeasti kasvavien yritysten pääomahuollon radikaaliin parantamiseen - tämä on hänestä tarpeen erityisesti palvelusektorilla. Rahaa voisi ottaa Pekkarisen mukaan aloilta, joilla markkinat varmistavat pääomahuollon.
   Pekkarinen puhui talouden eurooppalaisesta apatiasta, josta Suomen pääsemiseksi irti tarvitaan sekä hänen ehdottamiaan vientiä vahvistavia keinoja että kotimaisen infrastruktuurin vahvistamista.
   Pekkarisen mukaan on varmistettava myös se, että matalamman tuottavuuden työstä aiheutuvien välillisten kustannusten radikaalia alentamista tarkoittava uudistus ei jää näpertelyn kokoiseksi. Hallitus on periaatteessa sopinut uudistuksen toteuttamisesta vuoden 2006 alusta.

Kilpailu panee löytämään keinot
Tulevaisuusseminaarin avannut Atrian toimitusjohtaja Seppo Paatelainen pitää mielenkiintoisena, että Suomen elintarviketeollisuuden suurimpien yritysten toiminta perustuu kotimaisen raaka-aineen käyttöön, ykkösenä Valio, sitten Atria, HK Ruokatalo. Sen myötä alkutuotannon selviytyminen on ollut koko ketjulle ratkaisevan tärkeää. Suurimmat yritykset ovat myös kotimaisessa omistuksessa.
   Suurimmat lihatalot ovat paitsi sopeutuneet EU-aikaan, myös laajentuneet ulkomaille saaden nyt merkittävän osan liikevaihdostaan Suomen ulkopuolelta.
   Kaupan rakenne ja toimintatavat ovat muuttuneet, mikä myös on pakottanut elintarvikeyritykset muutoksiin. Kaupan hankintaliittymät ovat lisänneet ulkomaisten elintarvikkeiden tarjontaa ja aiheuttaneet sitäkin kautta lisäharmia kotimaisille tuotteille ja teollisuudelle.
   Pysyäkseen markkinoilla kotimaisen elintarviketeollisuuden pitää valita strategiset vahvuutensa. Paatelaisen mukaan koko ei tässä ratkaise, mutta keskikoon yrityksillä on usein vaikeuksia löytää menestymisen kilpailutekijöitä.
   Atria lisää kasvuaan ulkomailla. Baltian alueella yritys tavoittelee samaa markkinaosuusasemaa kuin mikä sillä on Suomessa ja Ruotsissa. Venäjän läntisen osan markkinoille Atria aikoo mennä yritysoston kautta. Asian valmistelu on ottanut aikaa enemmän kuin yritys etukäteen arvioi.
   "On selvää, että alkuinvestoinnit on suhteutettava riskiin ja siten etenemisaskeleet on muodostettava sen mukaisesti", Paatelainen sanoi.
   Mutta Yhdysvalloissapa elintarvikeyritysten meno on erilaista. Työkseen Yhdysvaltain markkinoille pyrkiviä elintarvikealan yrityksiä neuvova Conor Cunneen kertoi seminaarilaisille, että terveys ja hyvinvointi ovat nyt valtteja elintarvikeyritysten keinoina menestykseen.
   Liikalihavuus on lisääntynyt voimakkaasti Yhdysvalloissa. Joka ikisessä osavaltiossa oli jo vuonna 2000 ylipainoisia enemmän kuin 35 prosenttia aikuisista. Tilanne kannustaa elintarvikeyrityksiä antamaan sen kuvan, että niiden tuotteilla on myönteinen vaikutus painon hallinnassa. Kilpailu, argumenttien käyttö ja niiden valvonta ovat sen mukaisia ja käräjille joutumisen peikko on pesiytynyt alalle.
   Cunneenin mukaan yritykset ovat jopa pelkällä imagonsa muutoksilla pystyneet merkittäviin tulojen lisäyksiin, vaikka tuotteissa ei ole juuri muutoksia tapahtunut.
   Ari Larnemaa oli tehnyt kunnon kotityön Tulevaisuusseminaarin esitystään varten. Ruoka- ja ravintolabusineksen tulevaisuudesta hän kysyi 30:ltä alan toimijalta ja vaikuttajalta ja sai paljon toisistaan poikkeavia vastauksia. Yhteensä 600 ravintolaa edustavien vastaajien kommenteista heijastui monia uhkia. Tässä muutamia: ruoan laittamisesta kotona on tullut muotia, tupakointikielto, etnisten ravintoloiden lisääntyminen, ihmisten persoonallisuuden rakentamiseen liittyvät ruokailun muutokset, aukioloaikojen säätely, viinan veroale, joka lisää juomista kotona, ravintolan ilmeen nopea muutostarve. Ja suomalainen syö edelleen harvoin ulkona, noin kerran viikossa.
   Larnemaa päättelee, että ala on murroksessa. Kuitenkin ne ravintolat menestyvät, jotka uskaltavat vastata muutoksiin ja joissa laatu, palvelu ja siisteys ovat kunnossa. Larnemaa itse on hotelli- ja ravintola-alaan keskittyneen helsinkiläisen asiantuntijatoimiston Activalin toimitusjohtaja.
   Tulevaisuusseminaarin aiheita oli myös työssä jaksaminen. Alustaja, työhyvinvoinnista tapahtumia järjestävän Headlinen toimitusjohtaja Arto Tuominen, kysyi: "Miten on mahdollista, että näin hyvin voivassa Suomessa voidaan työelämässä näin pahoin?"
   Tuominen laskeskeli, että noin miljoonalla suomalaisella on sellainen työ, jonka ei pitäisi aiheuttaa stressiä ja filosofoi, että Luther puhdisti uskon, mutta tietyllä tavalla likasi työn sisällön.
   Uusi näkökulma työelämään on Tuomisen mielestä tarpeen. Eläkeuudistus tietää 45-50 työvuotta. Miten siitä selvitään? Alustajan mielestä ei ainakaan sauvakävelyllä, vaan näihin vuosikymmeniin täytyy mahduttaa monia järjestelyjä kuten vuorotteluvapaata, vuosia lasten kasvattamiseen, talon rakentamista, opiskelua tai muuta.

Kiinalla pian USA:n kokoinen talous
Aktia Säästöpankin pääekonomisti Timo Tyrväinen arvioi Kiinasta tulevan noin kymmenessä vuodessa yhtä suuri talous kuin Yhdysvallat on. Tuolloin Kiina olisi asukasta kohti laskettuna edelleen 4,5 kertaa köyhempi (nyt suhde on 7,5 kertaa) kuin Yhdysvallat, mutta taloutena siis samankokoinen.
   Tyrväinen totesikin, että USA-dominanssi maailmantaloudessa pienenee.
   Kiina on sijoittanut varoja amerikkalaisiin arvopapereihin, mutta ei niiden tuoton vuoksi, vaan Tyrväisen mukaan tukeakseen vientiään Yhdysvaltain markkinoille. Suomi on niitä harvoja maita, joiden vientisuhde Kiinan kanssa on plussalla.
   EU-alueella Tyrväinen totesi Saksan talousvaikuttajana taantuvan. Suomenkin vientimaana Venäjä ohittanee sen lähivuosina, mikäli vientimme Venäjälle kasvaa nykyistä vauhtia.
   Suomen vienti Kiinaan kasvoi 60 prosenttia vuonna 2004. Viennin kasvu Venäjälle oli 24 prosenttia.

Atrialta rahaa Aasian katastrofityöhön
Seminaarin puheenjohtajana toiminut Atrian markkinointipäällikkö Pasi Luostarinen kertoi, että Atria jättää jakamatta yrityksen Tulevaisuuden tekijä 2005 -palkinnon ja osoittaa siihen aiotut varat Aasian tulva-alueen katastrofityöhön.

Pekka Pesonen valtiosihteeriksi
(20.1.2005) Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Pekka Pesonen (41) on nimitetty valtiosihteeriksi maa- ja metsätalousministeriössä. Pesosta esitti maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja.
   Viimeksi Pesonen on toiminut suomalaisen kotieläintalouden ja osuustoiminnan erityisasiantuntijana Brysselissä vuodesta 1997. Hän työskenteli MTK:n ja Pellervon yhteisessä toimistossa. Pesosen tehtävä valtiosihteerinä alkaa 1.2.2005.
   Ennen Brysseliin siirtymistään Pekka Pesonen työskenteli Valion avainasiakaspäällikkönä. Hän on kotoisin maatilalta Juvalta.
   Valtiosihteerin toimiala on sama kuin ministeri Korkeaojan. Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Valtiosihteeri toimii ministeriön johdossa esikunta-asemassa.

Ruotsissa kohistu LRF:n TV4-kaupoista
Ruotsin maataloustuottajien LRF voi menettää isot rahat norjalaisen Schibstedin kanssa tekemässään optiossa, kertoo Digitoday-uutispalvelu Internetissä.
   LRF lupasi myydä TV4:n osakkeensa norjalaisille vuoden lopun päätöskurssiin. Nyt TV4:n kurssi on noussut kohisten.
   Suomen MTK:ta vastaava tuottajien etujärjestö LRF omistaa 5,9 prosenttia televisiokanava TV4:stä. Tv-yhtiön osakkeita LRF:n hallussa on noin 1,2 miljoonaa kappaletta.
   LRF ja Schibsted sopivat vuoden vaihteessa, että Shibstedillä on oikeus vaan ei pakkoa ostaa osakkeet toukokuun 31. päivään mennessä. Hinta on sidottu vuoden 2004 lopun hintaan eli 148,00 kruunuun kappaleelta, Schibstedistä kerrotaan.
   Sopimuksen mukaan LRF:läiset saavat Schibstediltä korkeintaan 180 miljoonaa kruunua. Päivän kurssilla myytynä rahaa olisi saattanut tulla 195 miljoonaa kruunua, Dagens Industri -lehti laski.
   LRF:n johtaja Reinhold Lennebo ei ole huolissaan hintavertailuista. Hänen mukaansa osakekurssit nousevat ja laskevat, mutta Schibstedin kanssa sovitut kaupat olivat paras tapa taata kohtuullinen hinta TV4:n osakkeista. Syy TV4:stä luopumiseen johtuu osakkeista saatavista myyntivoitoista ja siitä, että kaupalla LRF vahvistaa tasettaan, välittää Digitoday-palvelu.

Siemenen viennistä tuloa kotimaan toimintaan
Arvosonneille arvoisensa olot

ProAgria Jalostuspalvelun Sonnihovissa on 24 kahdenkymmenen neliön karsinaa neljässä rivissä. Noin puolet kustakin karsinasta on peitetty kumimatolla, puolet on lantakäytävää. Pehmikkeenä käytetään myös silputtua olkea ja kutterinlastua.

Koko jalostussonnikäytäntö muuttuu ja sen myötä parhaiden sonnien siemenelle syntyy lisää arvokasta kysyntää maailmanmarkkinoilla. Uusi käytäntö tietää myös nykyistä parempia lehmiä kotimaassa.
   Hyväksi osoittautuvasta sonnista voidaan ottaa siementä lisää, sillä sonnit pidetään hengissä 5-6 vuotta kunnes tiedetään, minkälaisia jälkeläisistä tulee. Ennen sonneja ei pidetty elossa eikä siementä saatu lisää, vaikka jälkeläiset olisivat olleet miten hyviä.
   Tanskassa sonnit on aina pidetty elossa. Ruotsissa odotussonneihin siirryttiin 1990-luvun puolivälissä. Norjassa ensimmäiset elossa olevat sonnit saavat arvostelunsa vuoden 2005 loppupuolella.
   Uusi menettely on vaatinut noin kymmenen miljoonan euron investoinnit. Kaikki keinosiemennysosuuskunnat ovat tehneet yhteisen päätöksen käytännön muuttamisesta ja sonnit ovat keinosiemennysosuuskuntien yhteisessä omistuksessa.
   Järjestelmä on valmis. Viimeisenä valmistunut ProAgria Jalostuspalvelun rakennuttama Sonnihovi saa asukkinsa viikolla kolme. Yhteensä 20 valiosonnille tehty rakennus maksoi noin 1,9 miljoonaa euroa. 
   Muhoksella toimiva nuorsonnien kasvatusasema 170 sonnille on muutettu pihatoksi. Hollolassa rakennettiin odotussonnipaikat 540 sonnille ja Pieksänmaalla tehtiin 200 nuor- ja odotussonnille.
   Arvokkaita ovat sonnitkin: Jalostuspalvelun toimitusjohtaja Seppo Lintukangas ja varatoimitusjohtaja Valvatti Remes-Siik kertovat, että valiosonnista voidaan tuottaa vuodessa 50 000-100 000 annosta, mikä vajaan 20 euron yksikköhinnalla tarkoittaa miljoonasonnia.
   Sonnihovin vihki 14. tammikuuta kotieläinjalostusalan pitkäaikainen vaikuttaja ja Sonnihovi-nimen keksijä MML Jouko Syväjärvi.
   MMT Kalevi Hemilä totesi vihkiäisten juhlapuheessaan Sonnihovin edustavan parhaimmillaan niitä uusia ratkaisuja, joilla turvaamme kotimaisen maatalouden ja elintarviketuotannon kilpailukyvyn ja jatkuvuuden.
   Jalostuspalvelun hallituksen puheenjohtaja Yrjö Kerkola painotti huippusonnien siemenen riittävyyden merkitystä suomalaiselle karjanjalostukselle. Hän totesi myös, että eläinten hyvinvointiin ja laadukkaaseen siemenentuotantoon on nyt todella panostettu.

Markkinointiyhtiö ruotsalaisten kanssa
Valiosonnien siemenellä on kysyntää ulkomailla. Suomesta vietäneen Pohjoismaiden ulkopuolelle kuluvana vuonna noin 30 000 annosta, vuonna 2006 viennin odotetaan kaksinkertaistuvan.
   Tähän asti Ay-siemenen vientiä ovat rajoittaneet monien maiden eläinlääkintämääräykset, joiden mukaan sonnien on oltava elossa tarttuvien tautien tutkimista varten.
   Alun pitäen suomalaisten siirtymiseen tähän odotussonnijärjestelmään vaikuttivat myös pohjoismaiset yhteistyösopimukset, jotka edellyttävät, että Suomesta on kyettävä tarjoamaan riittävästi valiosonnien siementä muihin Pohjoismaihin.
   Ruotsalaisten kanssa neuvotellaan yhteisen markkinointiyhtiön perustamisesta. Ruotsalaisilla sellainen on jo, ja oman perustaminen tulisi yhteistä kalliimmaksi. Lisäksi syntyisi kilpailua samasta eläinaineksesta.
    Toisaalta Suomessa on myös maailman suurin punaisen rodun populaatio, jota kohtaan on kiinnostusta ulkomailla.

Jalostussonnin reitit
Keinosiemennysosuuskuntien vuosittain ostamista vasikoista tulee yksilötestiin Muhokselle Viskaalin testiasemalle noin 300 vasikkaa. Sieltä siementuotantoon pääsee noin 180 sonnia vuodessa Pieksänmaalle tai Hollolaan. Tämän jälkeen sonnit siirtyvät odottamaan jälkeläisarvostelua, ensin Pieksänmaalle Hovilahden puskurinavettaan, jonne mahtuu 96 sonnia ja sitten Hollolaan odotusnavetoihin, joissa on tilat 540 sonnille. Arvostelun valmistuttua parhaat sonnit siirtyvät tuottamaan valiosiementä Sonnihoviin.