aniweek.gif (7039 bytes)13.10.2000

 

Suomalaissyntyinen Fogelström ICA:n pääsihteeriksi
fogelstrom)Ruotsin osuustoimintajärjestön FCC:n toimitusjohtaja Karl-Johan Fogelström on kutsuttu Geneveen kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n pääsihteeriksi. Fogelström on Ahvenanmaalla vuonna 1940 syntynyt Suomen kansalainen.
   Fogelström on Suomessa ollessaan työskennellyt muun muassa SOK:ssa ja myöhemmin useissa pohjoismaisissa hankkeissa Keniassa ja Tansaniassa. SCC:hen Fogelström meni vuonna 1985 ja nimitettiin kehitysjohtajaksi ICA:n Aasiassa ja Tyynen valtameren alueella toimipaikkana New Delhi Intiassa.
   Toimen edellinen haltija Bruce Thordarson Kanadasta jäi tehtävästä pois viime heinäkuussa. Fogelström on aloittanut ICA:n pääsihteerinä 1. syyskuuta lähtien.
   ICA:n verkkosivulla Fogelström hahmottelee osuustoiminnan ja ICA:n asemaa. Hän arvioi, että osuustoiminta on tänään yhtä varteenotettava yritysmuoto kuin se on ollut alkuaikoinaankin. Hänestä nyt on sijaa organisaatioille, jotka pyrkivät ylevämpiin tavoitteisiin kuin pääoman maksimointiin. Osuustoiminnallisen yrittämisen pohjalla ovat arvot, mikä tekee niistä omaleimaisen. Tätä eroa Fogelström korostaa ja haluaa sen tulevan entistä näkyvämmäksi, hyväksytymmäksi ja tunnustetummaksi.
   Fogelström tähdentää osuustoiminnan mahdollisuuksia myös kehitysmaiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteistyön on tehokas tapa saada ihmiset parantamaan elinolojaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Tällaista kehitystä ICA sidostahoineen voi edistää. Uusi pääsihteeri visioi, että ICA voi olla yleismaailmallisesti tunnustettu ja johtava osuustoiminnan runko.
Hjalmarsson puolestaan FCC:n johtoon
Fogelströmin lähdettyä Ruotsin osuustoimintajärjestön FCC:n toimitusjohtajan paikalta uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Lennart Hjalmarson. Hän on ollut muun muassa kasvatus- ja terveysjohtajana ruotsalaisessa osuustoiminnallisessa oppilaitoksessa, Sormlandin kuluttajaosuustoiminnan järjestön toimitusjohtajana ja FCC:n johtoryhmän jäsenenä ja toimitusjohtajan varamiehenä vuodesta 1990.

Osuuskuntalakiuudistus eduskuntaan kevätistuntokaudella
Osuuskuntalakiuudistus ehtinee hallitukselta eduskunnan käsittelyyn oikeusministeriöstä saatujen tietojen mukaan aikaisintaan ensi helmi-maaliskuussa.
   Aiemmin arvioitiin lain tulevan voimaan heinäkuussa 2001 kun sen oletettiin tulevan eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden puolella. Lain on mahdollista ehtiä voimaan vuoden 2001 aikana, jos eduskunta saa sen ensi kevättalvella. Vuonna 2001 osuuskuntalaki Suomessa täyttää sata vuotta.
   Lakiuudistuksesta voi lukea oikeusministeriön verkkosivulta ja eri tahojen siitä antamasta lausunnosta Pellervon kotisivulta.

EU:n kilpailupolitiikkaa suomittiin EVA-päivillä
Euroopan unionin kilpailupolitiikka sai huutia Suomen ja Ruotsin suhteisiin paneutuneilla EVA-päivillä 11:nä lokakuuta Helsingissä.
   Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan puheenjohtaja, vuorineuvos Georg Ehrnrooth sanoi, että yritykselle on luonnollisin tapa laajeta fuusioitumalla koti- tai naapurimaan yritysten kanssa. EU:n kilpailupolitiikka voi kuitenkin estää kilpailukykyisten yritysten syntymisen pienissä jäsenmaissa relevantin markkina-alueen määrittelyn perusteella. Ehrnrooth totesi, että pienen maan yritykselle on usein mahdotonta oman maansa markkinoilla kasvaa niin suureksi, että se voi toimia kilpailukykyisesti maailmanmarkkinoilla. Fuusio-ongelmista on useita esimerkkejä, Ehrnrooth mainitsi Volvon ja Scanian esimerkin: fuusiosuunnitelmat kaatuivat, koska uuden yrityksen katsottiin muodostavan liian vahvan aseman Ruotsin markkinoilla.
   Ehrnrooth peräsi, onko tämänkaltainen tulkinta relevantista markkina-alueesta linjassa sisämarkkinoiden ajatuksen kanssa, ja kun koko EU muodostaa yhteisen markkina-alueen, jolla tavarat voivat vapaasti liikkua, pitäisi Ehrnroothin mielestä unionin olla se relevantti markkina-alue, jolla yritysten määräävä markkina-asema arvioidaan.
   "Miksi Suomen ja Ruotsin markkinoita arvioidaan erillisinä, kun ei niin tehdä esimerkiksi Baijerissa? Siinä on työkenttää pienten maiden edustajille unionissa", Ehrnrooth sanoi.
   Kilpailupolitiikkaan kajosi myös Partekin konsernijohtaja Christoffer Taxell. Taxell ryöpytti yhä lisääntyvää ja aikaavievää kilpailunvalvontaa, joka syrjii pienten maiden paikallisesti voimakkaita yrityksiä.
   "Yhdistymisiä estetään voimakkaan kotimarkkina-aseman perusteella, ja samaan aikaan suuret eurooppalaiset toimijat voivat suureta yhdistymällä kahdesta pohjoismaisesta toimijasta toisen kanssa."
   Taxellin mielestä taloudellisen yhteistyön kehittäminen Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuu viime kädessä yritysten välillä, ja sitä kautta on paljon tehtävissäkin, vaikka mahdollisuuksia on otettu pois. Hän muistutti, että Suomi ja Ruotsi ovat esimerkiksi johtavia informaatioteknologian maita, ja kummassakin maassa on alalla huippuosaamista.

Agrimarketeille kahdeksan Konekeskusta
Hankkija-Maatalous kokoaa näyttävimmän konevalikoiman kahdeksaan Agrimarket-Konekeskukseen. Paikkakunnat ovat Turku, Tampere, Seinäjoki, Virkkala, Kokkola, Kouvola, Kuopio ja Oulu. Konekeskuksissa tulevat olemaan myös vaihtokoneet.
   Tampereen, Seinäjoen, Virkkalan, Kuopion, Oulun, Kokkolan ja Kouvolan Agrimarket Konekeskukset aloittavat toimintansa vuoden 2001 alussa, vaikka kaikkien toimipisteiden investoinnit eivät olisikaan vielä valmiit.
   "Kauppa on selvästi parantunut", sanoo konekauppaa vetävä hankintajohtaja Pentti Mutka. Turun Konekeskuksen tämän vuoden kokemuksista. Turun uusi kiinteistö valmistuu marraskuussa 2000. Konevalikoimaa ja varaosia jää muuallekin: Agrimarketeja on kaikkiaan 140 eri puolilla maata.
   Maatalouskonekaupan myynti asettuu tänä vuonna Mutkan mukaan noin kahteen miljardiin markkaan, siitä puolet on traktoreita, joita ostetaan noin 5000 kappaletta. Noin 65 prosenttia Agrimarketien ostoista tekevät kanta-asiakkaat. Toimitusjohtaja Ensio Hytösen mukaan tavoite on noin 75 prosenttia. Agrimarketiteilla on muitakin asiakkaita kuin viljelijät: puutarha- ja rautakaupan myynti nousee kohisten.
hytonen.gif (14059 bytes)   SOK:n omistaman Hankkija-Maatalouden tämän vuoden myynti syyskuun loppuun mennessä on ollut noin 2,7 miljardia markkaa, mihin toimitusjohtaja Hytönen toteaa oltavan tyytyväisiä, se on hieman budjetoitua myyntiä enemmän.
   Verkkokauppa tulee osin ohittamaan kaupan suorilla valmistajien ja asiakkaiden yhteyksillä, mutta myös kauppa käyttää verkkoa hyväkseen karsiessaan kulujaan ja uusiessaan toimintojaan. Ensi vuoden elokuussa Hankkija-Maatalous avaa oman verkkokauppansa. Business controller Pentti Penttinen sanoo sen käynnistyvän aluksi tuotantotarvikkeilla kuten lannoitteilla, rehulla, öljyllä, siemenillä. Viljakauppaa Internetissä Agrimarketit eivät käynnistä vielä ensi syksynä.
   Nopeaa siirtymää verkkokauppaan ei odoteta, mutta Penttisen mukaan kasvu on viitisen prosenttia vuodessa. Kauppaa tehdään verkossa, mutta raha kulkee entisiä laskutusreittejä.
   Laadukasta viljaa on tänä syksynä virrannut kauppaan runsaasti. Markkinointipäällikkö Henry Vikström sanoo varastojen olevan pullollaan ja toivoo nopeasti vientipäätöksiä. Korjatusta sadosta riittää kotimaan tarpeisiin niin ruis kuin ilmeisesti mallasohrakin.
   Rakenteellisten ratkaisujen lisäksi Hankkija-Maataloudessa panostetaan myös muun muassa oman henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Hyvänä esimerkkinä on konehuolto, joka nykyisin vaatii tietokoneiden hyödyntämistä.-MN

Viikon verkkovihjeet
Pellervo-Instituutin syksyn koulutusohjelma ja toimialaseminaarit ovat nähtävillä instituutin kotisivuilla. Sivulta löytyvät myös hinnat ja ilmoittautumisyhteydet. Pellervo-Instituutti tarjoaa myös majoituspalvelua.

logo LYHYESTI

- Osuustoiminta-lehti nro 6/2000 ilmestyy 1. marraskuuta viikolla. Uusille tilaajille Osuustoiminta-lehdestä on nyt 190 markan vuosikertatarjous, joka on voimassa 15. marraskuuta 2000 asti.

- Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT julkaisee syksyn suhdannekuvansa 16. lokakuuta.

- Osuuspankkiryhmä tehostaa verkkolaskutuksen valmiuksia yhteistyöprojektilla Elma Oy:n kanssa. Standardityötä koordinoi konsortio, jossa ovat lisäksi Leonia, Merita Pankki ja TietoEnator.

- Pohjoismainen informaatioteknologian kokous järjestetään 6. marraskuuta Helsingissä. Tavoitteena on kartoittaa eri maissa toteutettua ja suunniteltua maatalousalan verkkotoimintaa ja hahmottaa mahdollisia yhteistyökohteita. Järjestelyistä vastaavat MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja osuustoiminnalliselta sektorilta Pellervo. Toivomuksia ja ehdotuksia aihealueelta voi jättää Pellervolle sähköpostilla.

ViikkoPellervon alkuun | Yhteydet ja palaute |