Portin alkuvuosi lupaa voitollista tulosta Karjaportin ruokatehdas peruskivivaiheessa
Karjaportin toukokuussa 2003 valmistuvan ruokatehtaan peruskivi muurattiin 24. elokuuta Mikkelin Tikkalassa.    Investointi maksaa 140 miljoonaa markkaa. Toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen korosti sitä korvaavana investointina, joka ei lisää alan kapasiteettia - päin vastoin: sillä päästään bulkista kuluttajan toivomiin erikoistuotteisiin, Portti säästää kustannuksiaan 20 miljoonaa markkaa vuodessa, eikä Kaikkosen mukaan maasta ilman Portin investointia löytyisi riittävää kapasiteettia täyttää kulutuksen vaatimat haasteet.   Karjaportin toiminnan viime kuukaudet keväästä lähtien ovat Kaikkosen mukaan olleet voitollisia.    "Tänä vuonna on saavutettu 10 miljoonan markan tulosparannus verrattuna edelliseen vuoteen. Syksyn näkymät ovat hyvät, joten tulemme tekemään voitollisen tuloksen koko vuoden ajalta", Kaikkonen sanoi. Naudan hankinta on kesällä lisääntynyt viime vuodesta ja porsasvälitys on niin ikään kasvanut. Huomattava alueellinen tapahtuma Karjaportin lihatehdasinvestointi on paikallisesti suurtapahtuma, sen huomasi peruskiveä muurattaessa.	Siellä on. Olli Rehn paiskasi laastit Karjaportin peruskiven monttuun. Kuva Markku Nummi Portin 15 hehtaarin tontilla ruokatehdas on valmis keväällä 2003. Kuva Markku Nummi
Kabinettipäällikkö Olli Rehn vertasi, että samalla muurataan perustaa nykyistä elinvoimaisemmalle Etelä-Savolle ja Kaakkois-Suomelle.    "Se luo uskoa maakunnan mahdollisuuksiin samoin kuin osuustoimintaan ja yrittäjyyteen."    Rakentamisen ajankohtaa Rehn pitää lupaavana. Talouden taantuma lienee Rehnin mielestä todennäköinen, mutta tehtaalla on menestymisen mahdollisuudet, koska elintarviketalouden vire on niin vahva.    Rehn toivoi EU:n huippukokoukselta päätöstä elintarvikevirastosta - luonnollisesti Suomeen - kun se lokakuussa kokoontuu Belgian Gentissä.    Karjaportin hallintoneuvoston puheenjohtaja Kalervo Tulokas arvioi tehtaan antavan panosta Mikkelin talousalueelle, niin se tukee myös Portin osin omistaman Järvi-Suomen Kalkkunan kehitystä.    Tulokas puuttui myös teurastamoalasta käytyyn keskusteluun:    "OT-ryhmän jäsentalojen on turha syytellä toisiaan. On hyväksyttävä toinen toisemme, on pyrittävä rakentavaan yhteistyöhön. Toivon myös niiden, jotka ovat julkisuudessa arvioineet OT-ryhmän lihatalojen visioita, kantavan rakentavassa hengessä kortensa kekoon koko alan kannattavuuden puolesta."    Peruskiven lieriöön suljettiin myös nahkapussi, johon kaikki porttilaiset olivat panneet symboliset pennosensa uuden tehtaan hyväksi.

Norsutunnustus kirkolle
Reilun kaupan ensimmäisen tunnustuspalkinnon sai Kirkkojen kansainvälinen vastuuviikko, jota on vietetty vuodesta 1978. Ekumeenisena yhteistyönä järjestettävä viikko on pitänyt esillä kuluttamiseen ja kehitysmaiden asemaan liittyviä aiheita. Nyt teemana on Kuluta harkiten.
   Palkinnon vastaanottivat kirkon ulkomaanavun johtaja Tapio Saraneva ja ruotsinkielisen työvaliokunnan puheenjohtaja Gunnar Weckström Porvoosta.
   Palkintolautakunnan puolesta palkinnot luovutti Helsingissä Lasipalatsissa Maj-Len Remahl Palvelualojen ammattiliitosta. Kunniamaininnan saivat maailmankauppa Kirahvi Hämeenlinnasta ja K-supermarket Asser Lohjalta.
   Reilun kaupan norsumerkillä edistetään ihmisen ja luonnon hyvinvointia kehitysmaissa. Se turvaa oikeudenmukaisen korvauksen tuotteista viljelijälle, joka sitoutuu ympäristömääräyksiin ja saa luomutuotannosta lisähintaa. Tuotannossa ei käytetä lapsityövoimaa.
   Pellervo-Seura liittyi Reilun kaupan jäseneksi tänä vuonna.

ViikkoPellervon alkuun