Lähivakuutus lisäsi markkinoitaan
Lähivakuutus-ryhmän ensivakuutuksen maksutulo kasvoi tammi-kesäkuussa 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Kun kaikkien Suomessa toimivien vahinkovakuuttajien maksutulo kasvoi 7,5 prosenttia, Lähivakuutus on kasvattanut markkinaosuuttaan.
   Erityisen vahvaa Lähivakuutuksen kasvu oli liikennevakuutuksessa. Sen maksutulo kasvoi 14 prosenttia edellisvuoden alkupuoliskosta. Toimitusjohtaja Harri Kainulainen painotti puolivuotiskatsauksen julkistamistilaisuudessa Sotkamossa, että kasvun arvoa lisää vielä se, että samaan aikaan autokauppa on taantunut voimakkaasti.
   Lähivakuutus-ryhmän alkuvuoden tulos jää kuitenkin jonkin verran jälkeen edellisvuoden alkujaksosta. Talouden kasvun taantuessa sijoitustuotot pienenivät ja samaan aikaan liikekulut ovat kasvaneet. Maksettujen korvausten määrä nousi peräti 39 prosenttia.
   Ilman huonoa onnettomuuskehitystä alkuvuosi olisi ollut Lähivakuutukselle erinomainen. Koko vuoden tuloksen suhteen Kainulainen onkin toiveikas: Ensivakuutuksen kokonaismaksutulossa hän uskoo toteutuvan 10 prosentin kasvun myös koko vuoden osalta nousten 1,2 miljardiin markkaan. Ryhmän liikevaihdon ennakoidaan nousevan tänä vuonna 1,55 miljardiin markkaan, missä on kasvua 5 prosenttia viime vuodesta.
   Vakuutusalasta yleensä Kainulainen totesi, että keskittymis- ja kansainvälistymiskehitys on tullut ensisijaiseksi. "Jonkunhan pitää huolehtia kotimarkkinoista, ja mielellämme sen teemme", hän totesi.
   Lähivakuutus uusii toimitilojaan ja siirtyy samalla entistä paremmille liikepaikoille. Vaasassa avattiin elokuussa uusi konttori, jota Kainulainen kuvasi uudeksi Lähivakuutuksen lippulaivaksi. Toinen uusi toimitila on avattu Siilinjärvellä. -Antti Mustonen

Suomalaisen ruoan kauppiaat
Pekan ja Merjan lounasmyymälän ikkuna ja ovensuu ovat kotoisat ja konstailemattomat: mainoksia ei ole tulostettu hienoimmilla tietokoneilla, vaan kirjoitettu käsin ikkunaan kiinnitetylle kakkupaperille tai isommin tekstein kadulla seisovaan jalustaan.    Lähitienoolla on monenlaista etnistä ravintolaa, mutta tämän ikkunassa lukee Suomen lipun vieressä Suomalainen keittiö.    Pekka ja Merja Varpanen ovat koko ajan tiskin yli nokikkain pääkaupungin ihmisten kanssa ja luottavat siihen, että taustalla	Merja ja Pekka Varpanen harjoittavat ammattiaan lähellä Helsingin jäähallia Mannerheimintiellä. Kuva Markku Nummi
lihatalot, liikennöitsijät ja ruoan raaka-aineen kasvattajat tekevät oman työnsä moitteitta.    Pekka Varpanen sanoo, että ei pieni yrittäjä itse pysty tarkistamaan, ovatko koko lihaketjun linjat moitteettomassa kunnossa, mutta valittuaan luotettavat tavarantoimittajat hän on saanut tilauksien mukaiset lähetykset, joissa on jokaisessa alkuperäkoodit.    "Eiköhän niiden Atrian ja Broilertalon tuotanto lie kotimaista ja laadukasta", hän sanoo. Pakkauksetkin hän saa yritykseen sopivan kokoisina.    Ongelmia ei ole ollutkaan - paitsi silloin, kun Venäjän vienti tyrehtyi ja Suomeen tuli tanskalaistakin pihviä jopa Pekan ja Merjan lounasruokalaan.    "Se hajosi, vaikka nuijin sitä varovasti muovien välissä. Pekka Varpanen oli ihmetellyt, oliko eläimet ruokittu jotenkin eri tavalla kuin suomalaiset vai pakkasessako rakenne oli mennyt sellaiseksi.    Mitä Varpasille on suomalaisuus?    Raaka-aineen lisäksi maku. "Jos laitan spagettia, siinä ei ole sitä italialaisittain voimakasta spagettikastiketta, vaan tavallista suomalaista jauhelihakastiketta. Tomaattia kyllä käytän paljon ja pistän ruokiin timjamia ja muita yrttejä." Eivätkä ihmiset kuulemma nokkoskastikettakaan vierasta.    Keskikesäksi Varpaset panevat putiikkinsa kiinni ja hurauttavat autoilemaan ja maistelemaan tulisempia annoksia pitkin Eurooppaa. Viime kesänä kertyi noin 8500 kilometrin reissu aina Roomaan asti.    Reseptejä he eivät tuo matkalta lounasmyymäläänsä. Täällä paistuvat joka aamu tuoreet silakkafileet tuoreiden sämpylöiden väliin tai sinällään kotiin vietäviksi. Yksi asiakas juo kahvit, toinen lounastaa. Ennen Varpasilla oli kalamyymälä, mutta siitä he luopuivat.    BSE-kriisi ei vaikuttanut Varpasten mukaan heidän yrityksensä talouteen: ihmiset ostivat naudan sijaan jotakin muuta.    "Nyt se kriisi on unohtunut ja lihakauppa on normalisoitunut, mutta broilerin menekki lisääntyy ja kalkkunaakin ihmiset valitsevat mielellään." MN PTT:n suhdannekatsaus 11. lokakuuta Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT julkistaa syksyn suhdannekuvansa 11. lokakuuta kello 10 Helsingissä.    Suhdannekuvaan kohdistunee tavallista suurempi mielenkiinto, sillä maailmantalouden kehityksestä on vaihtelevia näkemyksiä ja PTT:läiset voivat viimeistellä katsauksensa myös New Yorkin ja Washingtonin tapahtumien jälkinäkymissä.

Metsäliitto osti Thomeston
Venäjän ja Baltian puukauppaan erikoistunut Thomesto Oy siirtyy Metsäliitolle 150 miljoonalla markalla. Metsäliitto kirjoitti kauppasopimuksen Thomeston omistavan Thominvestin ja sen lähiyhtiön kanssa 12. syyskuuta. Kauppa käsittää 95,55 prosenttia osakekannasta.
   Metsäliitto osti Thomestossa lisää kansainvälisen puukaupan osaamista. Kaupan mukana siirtyy Metsäliitolle yli 800 työntekijää. Thomeston liikevaihto on noin miljardi markkaa, siitä 85 prosenttia on Puukauppa-toimialalta.

Verkossa:
Metsäliitolla verkkopeli yläasteelaisille
Metsäliiton verkkosivuille on surfannut viime päivinä moni yläasteen oppilas - ei tekemään puukauppaa, vaan pelaamaan.
   Metsäliitto teetti Valvegroup Oy:llä Hiidenportti-nimisen pelin Internetiin. Osoite on www.hiidenportti.com.
   Pelissä seikkaillaan metsäkiiturilla Hiisimetsässä ja etsistään avaimia, joiden avulla päästään Hiidenportista ulos. Digitoday.fi -palvelu testasi peliä ja totesi, että ei mikään helppo nakki. Metsäaiheeseen on yhdistetty vanhaa suomalaista satu- ja kansanperinnettä.
   Hiidenportti on ilmainen peli, mutta edellyttää rekisteröitymistä.

ViikkoPellervon alkuun