11. | 10. | 2006  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
   Markku Nummi

 


Ylärajaksi esitetään 5 000 euroa
Lakialoite osuuspääoman koron
verovapaan osuuden nostamiseksi

Eduskunnassa on tehty lakialoite osuuspääoman koron verovapaan enimmäismäärän korottamisesta nykyisestä 1 500 eurosta 5 000 euroon.
  Kansanedustaja Esko Kivirannan (kesk) tekemän aloitteen perusteluissa todetaan voimassa olevan tuloverolain johtavan siihen, että osuuskunnan jäsenen saama korko on verovapaata 1500 euroon saakka, kun taas julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakas voi saada osingon verovapaasti yhtiön nettovarallisuudesta riippuen aina 90 000 euroon saakka. Esityksen ovat allekirjoittaneet Kivirannan lisäksi kansanedustajat Jukka Vihriälä, Eero Lämsä ja Jari Leppä.
  Aloitteessa esitetään tuloverolain 33 d § 2 momentti muutettavaksi seuraavasti:
   "Mitä tässä laissa säädetään osinkotulosta, sovelletaan vastaavasti osuuskunnan osuuspääomalle, sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksamaan korkoon ja kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaan voitto-osuuteen ja korkoon sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamaan takuupääoman korkoon. Nämä tulot ovat luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle 70-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin verovelvollisen verovuonna saamien tässä momentissa tarkoitettujen tulojen määrä ylittää 5 000 euroa. Jos verovelvollisen saama tällainen tulo on elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloa, verovapaan osan katsotaan kohdistuvan henkilökohtaiseen tuloon, maatalouden tuloon ja elinkeinotoiminnan tuloon tässä järjestyksessä."
  Aloitteen tekijät ehdottavat, että muutos koskisi jo tämän vuoden verotusta.


Hyviä kasvulukuja ulkomaan tytäryhtiöillä
Valio parantanut voittoaan
Valio-konsernin kotimaan liikevaihto kasvoi kaksi prosenttia ja ulkomaan liikevaihto kahdeksan prosenttia vuoden 2006 tammi–elokuussa verrattuna edellisen vuoden kahdeksaan ensimmäiseen kuukauteen.
  Konsernin tammi–elokuun liikevoitto oli 37 miljoonaa euroa ja tulos ennen satunnaisia eriä 32 miljoonaa euroa. Kumpikin oli 13 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna.
  Kotimaassa nopeimmin kasvoi jogurttien, mehujen ja marjakeittojen myynti. Maitotuotteiden ja juustojen myynti lisääntyi hieman ja ravintorasvojen myynti jäi hieman jälkeen edellisestä vuodesta.
  Vienti Suomesta kasvoi viisi prosenttia. Kasvusta suurin osa syntyi viennistä Venäjälle.
  Valion ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi 12 prosenttia. ZAO Valio St. Petersburgin liikevaihto kasvoi 21 prosenttia, Valio Eesti kasvoi 14 prosenttia, Vöru Juust 23 prosenttia ja Valio Sverige 15 prosenttia. Yhdysvalloissa toimiva Finlandia Cheese menetti liikevaihtoa 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Belgialaisen Valio-Vache Bleuen liikevaihto lisääntyi 11 prosenttia.
  Valio vastaanotti maitoa omistajaosuuskunniltaan tammi–elokuussa puoli prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Valion hankintaosuus oli 86 prosenttia ja edellisenä vuotena 85 prosenttia.
  Konsernin omavaraisuusaste oli sama kuin edellisenä vuonna eli 46 prosenttia. Henkilömäärä pieneni 4 215:een.

FMO Tapiola palkittiin
Metsäliiton Puutuoteteollisuuden (Finnforest) kehittämä ja rakennuttama FMO Tapiola -toimistotalo on myönnetty puuarkkitehtonisista ansioistaan vuoden Puupalkinto.

FMO Tapiola
  Finnforest Modular Office (FMO) Tapiola on modulaarisista osista koostuva toimistorakennus, jossa on viisi kerrosta. Sen rakenteissa ja pintaverhouksessa on lukuisia puurakentamista kehittäviä innovaatioita ja tuotesovelluksia. Puuta on myös yhdistelty muihin materiaaleihin kuten kiveen, lasiin ja teräkseen.
  Metsäliiton Puutuoteteollisuuden tavoitteena rakennusta suunniteltaessa oli osoittaa teollisten puutuotteiden kilpailukyky keskikorkeassa toimitilarakentamisessa. FMO Tapiola -hanke toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.



Yrittäjyystapahtuma Mäntyharjulla
Senet-hanke järjestää yrittäjyystapahtuman (pdf, ohjelma ja ilmoittautumiset) Mäntyharjun kunnantalossa tiistaina 10.10.2006 klo 15-18.
  Hankkeen päätavoitteena on löytää käyttökelpoisia uusia malleja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen tulevaisuudessa. Projektia toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyötahojensa kanssa. Hankkeen toimialueena on ensisijaisesti Etelä-Savo, mutta yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä.


Atria lopettaa 51 työsuhdetta Forssassa
Liha ja SäilykeVuodesta 1999 Atria-konserniin kuuluvan forssalaisen Liha ja Säilyke Oy:n yt-neuvottelussa on päädytty 51 henkilön työsuhteen irtisanomiseen.
  Atria yhdistää Liha ja Säilykkeen ja Atrian päällekkäisiä toimintoja. Makkaratuotanto siirtyy Forssasta Nurmoon vuoden 2007 aikana. Logistiikan, teknisen käynnissäpidon, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon sekä myynnin ja markkinoinnin toiminnot Atria yhdistää.
   Yhdistämisillä arvioidaan vähennettävän kustannuksia lähes kahdella miljoonalla eurolla vuosittain, kertoo Atria Oy:n toimitusjohtaja Juha Gröhn. Vuonna 2005 Liha ja Säilyke Oy:n liikevaihto oli 41 miljoonaa euroa. Toimihenkilöitä irtisanotuista on 15.


POP-ryhmä laajentaa rahastovalikoimaa
Paikallisosuuspankit toivat markkinoille kaksi uutta rahastojen rahastoa: Erikoissijoitusrahasto POP Pohjoismaat ja Erikoissijoitusrahasto POP Maailma.
  Perusteena ratkaisulle on, että pohjoismaisten pörssien yhdistyessä monet sijoittajat haluavat hajauttaa kotimaisia salkkujaan samalla pörssilistalla oleviin pohjoismaisiin osakkeisiin.
  Ryhmän erikoissijoitusrahastot POP Eurooppa ja POP Suomi sekä POP Optimi ja POP Vakaa ovat saaneet Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtajan Heikki Suutalan mukaan asiakkailta hyvän vastaanoton.
  "Osuudenomistajia on jo noin 9000. Uudet rahastot täydentävät rahastovalikoimaamme ja tarjoavat asiakkaillemme entistäkin parempia mahdollisuuksia säästöjensä kasvattamiseen sekä myös varallisuutensa hajauttamiseen", Suutala toteaa.


Elintarviketeollisuus lähtee koulukiertueelle
Makea ammatti elintarvike-alalta?
Maamme suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala on kääntynyt koululaisten puoleen varmistaakseen ammattitaitoisen työvoiman saannin jatkossakin.
  Elintarvikeala työllistää kymmenen seuraavan vuoden aikana useita tuhansia uusia työntekijöitä. Eniten työmahdollisuuksia aukeaa ammatillisen oppilaitoksen käyneille teollisuusprosessien osaajille ja kädentaidot hallitseville.
  Osaamisen merkitys alalla korostuu, sillä kilpailu kiristyy ja edellyttää laadukkaita tuotteita.
  Elintarviketeollisuusliitto ja yritykset järjestävät tänä vuonna ensimmäistä kertaa elintarviketeollisuuden esittelypäivän, jolloin kaikkiaan 11 yritystä eri paikkakunnilla esittäytyy 8.– 9-luokkalaisille ja opettajille 4.10.2006.
  Tietoa elintarviketeollisuudesta ja koulutuksesta on tarjolla myös Elintarviketeollisuusliiton valmistamassa GET A LIFE -elokuvassa ja sitä täydentävässä kalvosarjassa, joihin voi tutustua Elintarviketeollisuuden kotisivuilla.


Yhtiö aloittaa vuoden 2007 alussa
Länsi-Kalkkunalle toimitusjohtaja Atriasta

Erkki Muilu
Atria Oy:n logistiikan ja tuotannon johtotehtävissä työskennellyt MMM Erkki Muilu on nimitetty Länsi-Kalkkuna Oy:n toimitusjohtajaksi 1.10.2006 alkaen.
  Länsi-Kalkkuna Oy aloittaa tuotannollisen toimintansa vuoden 2007 alussa. Se on Atrian ja HK Ruokatalon tasaosuuksin omistama kalkkunanlihan tuotantoyhtiö, joka vastaa kalkkunanlihan alkutuotannosta, teurastuksesta ja leikkuusta. Sen pääpaikka on Säkylä.


Toinen kaksivuotiskausi luottamustehtävässä
Meriläinen jatkaa EDA:n puheenjohtajana
Valion vientijohtaja Veijo Meriläinen (54) on valittu jatkamaan Euroopan Meijeriteollisuusyhdistyksen (EDA) puheenjohtajana.
EDA piti vuosikokouksensa Kööpenhaminassa. Puheenjohtajuus kestää kaksi vuotta. Meriläinen on toiminut EDA:n puheenjohtajana jo vuosina 2005-2006.
  EDA on EU:n 22 jäsenmaan meijeriteollisuusyhdistysten kattojärjestö, joka vastaa alan kauppapolitiikkaan, lainsäädäntöön, elintarviketurvallisuuteen ja ravitsemuspoliittisiin kysymyksiin liittyvästä yhteistyöstä ja edunvalvonnasta.


PTT: Hallitus jää hieman työllisyystavoitteestaan
Aluekehityksen kärki
vaihteeksi Lounais-Suomessa

Vahva vienti tukee Suomen talouskasvua ja siitä hyötyvät metalli- ja rakennusteollisuus ruokkivat läntistä Suomea niin, että se maakuntana vetää nyt työntekijöitä Pellervon taloudelllisen tutkimuslaitoksen mukaan voimakkaimmin. Sama kehitys näkyy myös Satakunnassa.
  On muitakin alueita, joilla ennestään heikko työllisyys- ja talouskehitys on pääsemässä vauhtiin. Itäisessä Suomessa Venäjän talouskasvun vaikutus näkyy. Ennustetun työllisyyden muutoksen taulukossa Itä-Uudenmaan ja Keski-Suomen jälkeen ovat nousseet kärkeen Etelä-Karjala, Lappi ja Pohjois-Karjala.
  Hallitus jäänee 100 000 uuden työpaikan tavoitteestaan PTT:n mukaan noin 10 000 työpaikan päähän.
  Työllisyyden kasvu on painottunut viime vuosina palveluihin. Osa-aikaisten osuus kaikista työpaikoista on noussut jo 1990-luvun alusta lähtien ja on nyt noin 14 prosenttia. Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että suunta olisi muuttumassa, PTT:sta todetaan.
  PTT ennustaa syksyn Suhdannekuvassaan Suomen kokonaistuotannon kasvuksi tänä vuonna 4,9 prosenttia. Vuonna 2007 kasvu olisi PTT:n mukaan 3 prosenttia. Valtaosa kasvusta eli 2 prosenttia tulee kulutuksesta, nettoviennin vaikutus kasvuun on 1,6 prosenttia. Vuonna 2007 kysynnän kasvu maailmalla kuitenkin PTT:n mukaan hieman hidastuu.
  Viennissä on laaja pohja. Metalliteollisuus on vientialana ohittanut paperi- ja elektroniikkateollisuuden ja myös monet pienemmät toimialat lisäävät vientiään.
  Valtion talous on PTT:n mukaan tänä vuonna 1,3 miljardia ja ensi vuonna 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion talouden ja osin myös kuntatalouden näkymät ovat valoisammat kuin vielä vuosi sitten ennustettiin. Julkisen talouden tasapainon pitkän aikavälin riskit liittyvät kuntatalouteen.
  "Kuntien menojen kasvua olisi kyettävä jarruttaman supistuvissa toiminnoissa kuten nuorisokoulutuksessa, jotta rahoitusta vapautuisi vanhuspalveluihin", todetaan Suhdennekuvassa.
  Hyvää julkisen talouden politiikkaa on PTT:n mukaan huolehtia siitä, että työllisyys on korkealla, jotta eläkejärjestelmässä olisi mahdollisimman paljon maksajia. Lähtökohdat tämän suuntaiseen politiikkaan Suomessa arvioidaan tutkimuslaitoksessa hyviksi sikäli, että valtion talous on tasapainossa ja julkinen talous kokonaisuutena ylijäämäinen.


PIT Produkt saa suomalaisjohtajan
Atrian Venäjällä toimivan tytäryhtiön Pit-Productin toimitusjohtajaksi on nimitetty MMM, eMBA Juha Ruohola 1. marraskuuta 2006 alkaen.
  Ruohola jatkaa edelleen Atria Baltian ja Venäjän toimintojen johtajana ja Atria-konsernin johtoryhmän jäsenenä. Pit-Productin pääjohtaja Gennady Emelianov puolestaan jatkaa nykyisessä toimessaan 31.10.2006 asti, jonka jälkeen hän siirtyy Pit-Productin hallituksen jäseneksi ja toimii Pit-Productin sekä Atrian neuvonantajana Venäjällä.
  Emelianov on Pit-Productin perustaja ja sen liiketoiminnan kehittäjä. Hän on johtanut Pit-Productin integraatioprosessia Atriaan.
  Atria Venäjän tavoitteena on ottaa merkittäviä kehitysaskeleita laajemmalti Venäjällä, ja Ruohola ottaa vastuun toimitusjohtajana tästä vaiheesta, kerrotaan Atriasta.
  Pit-Productissa on noin 1500 työntekijää ja vuoden 2006 myynniksi arvioidaan noin 75 miljoonaa euroa.