Valion hallintoneuvoston puheen-
johtaja, maanviljelysneuvos Seppo 
Hakola (vasemmalla) esitteli uuden toimitusjohtajan tiedotusvälineille Helsingissä.

   Hakola kertasi Valiossa päätetyn heinäkuussa, että mitään hätää uuden johtajan valinnalla Olavi Kuuselan lähdön jälkeen ei ole: talo on ollut hyvässä trimmissä, ja Hakola sanoo asioiden hoituneenkin hyvin.
   Uudeksi toimitusjohtajaksi on Hakolan mukaan ollut "runsaasti" ehdokkaita, itse ilmoittautuneita ja ehdotettuja. Valintaa työsti  valitsijatoimikunta.
   Valintaperusteissaan hallintoneuvosto toteaa, että Salonaholla on vankka kokemus kansainvälisillä markkinoilla toimimisesta ja eurooppalaisesta meijerikentästä.
   Hakola lisää, että pakkausteollisuus on kansainvälisesti kovin kilpailtu ala, jonka liikkeisiin maailmalla meijeriteollisuuskin pitää tuntumaa. Lisäksi valitsijoita lämmitti se, että Salonaho on hyvin tietoinen eurooppalaisen meijerikentän tilasta.
   Pakkaukset ovat merkittäviä Valiolle sekä tuotteiden laadun että niiden markkinoinnin kannalta. Myös Valion hallituksen puheenjohtaja Kari Inkinen on tuonut tätä esiin valiolaisissa julkaisuissa. Salonoja sanoo pakkausten kehittyvän siten, että ne istuvat entistä räätälöidymmin käyttäjän tarpeisiin, tulevat koko ajan helpommiksi käyttää ja ympäristöystävällisemmiksi.
   Valio ei ole Salonaholle vieras yritys: hän sanoo tehneensä yhteistyötä Valion kanssa vuosikausia ja tuntevansa talon tavat.
   Salonoja antoi tunnustusta Valion omistaville maidontuottajille siitä, että he ovat pitkäjänteisesti ajatellen sijoittaneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muutenkin hän kuulostaa realistilta ja myötäsukaiselta omistajiin nähden. Hänestä on luonnollista, että toimiva johto noudattaa omistajien tahtoa - vaikka siihen voi yrittää vaikuttaakin.
   "Jos erimielisyyksiä on tullut yrityksissä omistajien ja toimivan johdon välille, en muista tapauksia, että omistajia olisi vaihdettu."
   Salonahon uralla korostuvat paperiteollisuus ja pakkausalan jättimerkki Tetra Pak. Tetra Pakin logo on tuttu myös Valion purkeissa.

   Harry Salonahon toimitusjohtajuus Valiossa alkaa 1.1.2004, jolloin hänestä tulee myös Valio Oy:n hallituksen jäsen. Vt. toimitusjohtajuutta hoitava hallintojohtaja Heikki Halkilahti jatkaa toimitusjohtajan sijaisena ja hallituksen jäsenenä vuoden 2003 loppuun.

Osuustoiminnan yliopisto-opetus
käynnistyy Mikkelissä
Mikkeliin suunniteltu sosiaalitalous- ja verkostohankkeen toteutuminen on varmistunut. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä vahvisti maakunnallisen rahoitusosuutensa Co-op Studies -hankkeelle 16. lokakuuta.
   Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelistä tutkimusjohtaja Tapani Köppä toteaa, että hanke käynnistyy Etelä- ja Pohjois-Savon yhteisenä. Hankkeeseen myönteisesti suhtautunut Itä-Suomen lääninhallitus voinee tehdä asiasta päätöksensä lähiaikoina.
   Päätös mahdollistaa aidon osuustoiminnan korkeakouluopetuksen luomisen Mikkeliin. Köpän mukaan tavoitteena on sisällyttää opiskelijoiden maisterintutkinnon opinto-ohjelmiin osuustoiminnan erikoistumisjaksoja. Kiinnostavina kumppaneina pidetään myös ammattikorkeakouluja, ja henkilökohtaisten kehittämisohjelmien (pd) kautta on mahdollista lähestyä myös työelämässä jo toimivia osuuskuntien toimihenkilöitä. Näin tulisi mahdollisuus erilaisiin osuustoiminnan opinnäytteisiin.
   Käytännössä nyt tehty päätös mahdollistaa opetukseen tarvittavat rekrytoinnit Mikkeliin. Ensimmäiset pilottihankkeet aloittavat ehkä vuoden 2004 syksyllä. Voimavarojen saaminen Mikkeliin mahdollistaa myös erinäisten tutkimushankkeiden aloittamisen.
   Opetusta Mikkelissä sovitetaan Kuopion yliopistossa annettavaan osuustoiminnan opetukseen.
   Ekoyliopiston tutkimus- ja opetusaloja ovat Eco Studies, Rural Studies ja Co-op Studies. Osuustoiminnallisen Co-op Studies -tutkimuksen aiheita on esimerkiksi kehittää taloudellisen yhteistoiminnan yleistä teoriaa. Tässä tullaan heti mukaan aivan tuoreeseen kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n yhteistutkimukseen Co-operatives and the New economy, osuustoiminta ja uusi talous.
   Teemoihin sisältyy myös tutkia osuustoiminnallisia yhteisöjä maaseudun ja kaupungin oloissa, missä pureuduttaneen omistus- ja organisaatiorakenteisiin maaseudulla - aiheina vaikkapa kuluttaja- ja tuottajalähtöiset ruokajärjestelmät tai energiantuotanto.
   Co-operative citizen -termi sisältyy yhteen teemoista. Sen pääosia ovat yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuut, arvot ja suhtautuminen jäsenten ja yhteisöjen tarpeisiin.
   Yksi teemoista on osuustoiminnan tarkastelu taloudellisen hyvinvoinnin tuottajana. Tässä voivat olla esillä muiden muassa monet uuden teknologian ja keksintöjen, pienosuuskuntien tai kuluttajaosuustoiminnan palveluiden teknologian soveltaminen haja-asutusalueiden sekä eri yhteisöjen tarpeisiin.
   Co-op Studies -tutkimusohjelman tärkeimpänä kansainvälisenä yhteistyöfoorumina on kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n tutkimuskomitean tutkijaverkosto. Sen piirissä käydään parhaillaan tieteidenvälistä keskustelua ja suunnitellaan konkreettista kansainvälistä yhteistutkimusta.
   Co-op studies -tutkimusohjelman lähestymistapa on soveltava ja ongelmalähtöinen, mikä edesauttaa yritysten, alue- ja sektoriviranomaisten sitoutumista tutkimuksiin. Tämä ei tarkoita tutkimuksen laadusta tinkimistä: tavoite on, että tutkimussuunnitelmien tieteellinen laatu ja innovatiivisuus havaitaan ja palkitaan perustutkimusta rahoittavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä elimissä.

HK:n Ruokatalosta Sokolowin
suurin omistaja
HK Ruokatalosta on tullut puolalaisen liha-alan yrityksen Sokolowin suurin yksittäinen omistaja.
   Puolalaisten sijoittajien kanssa tehdyissä kaupoissa syys-lokakuun aikana HK Ruokatalo osti 10,0 miljoonaa osaketta ja nosti siten omistusosuutensa Sokolowissa aiemmasta 11,1 prosentista 21,1 prosenttiin.
   Sokolow on Puolan suurin liha-alan yritys ja alan ainoa valtakunnallinen toimija. Sianlihan jalostukseen erikoistuneella Sokolowilla on kuusi tuotantolaitosta, jotka on uusittu viime vuosina ja niillä on sekä EU:n että Yhdysvaltain (USDA) vientihyväksyntä.