text2.gif (876 bytes) 16 | 11 | 2001  sivut.gif (121 bytes)
vk_4.gif (107 bytes)
  Markku Nummi
 

Pellervo-Instituutin yrityskoulutuksen
ohjelmarunko 2002 valmistui
Pellervo-Instituutin yrityskoulutuksen ohjelmarunko vuodeksi 2002 on valmistunut. HLJ-koulutuksesta alkaa kurssi nro 5 tammikuussa, hallintohenkilön peruskurssit järjestetään elintarvikealalle keväällä ja taloudenhalintakurssit Paikallisosuuspankeille huhtikuussa, osuuskunnille ja yhtiöille marraskuussa sekä Lähivakuutus-ryhmälle myöhemmin varmistuvana ajankohtana.
   Kaksipäiväinen Osuuskuntalaki uudistuu -koulutus uusosuuskunnnille järjestetään tammi- ja helmikuussa.
   Liha- ja vilja-alan syysseminaarit ovat marraskuussa ja maitoalan syysseminaari myöhemmin ilmoitettavan päivänä.

Yhteistyö Lähivakuutuksen historian näkökulmaksi
Lähivakuutus-ryhmä on aloittanut marraskuussa toimintansa historian kirjoittamisen. Työ valmistuu vuoden 2004 loppupuolella.
   Historian kirjoittaja maisteri Annastiina Henttinen kertoo historiatoimikunnan juuri valinneen teoksen näkökulmaksi yhteistoiminnan ja yhteistyön. Teos tulee tarkastelemaan ryhmän historiaa ennen kaikkea lähivakuutusyhdistysten näkökulmasta.
   Historiatoimikuntaa johtaa pitäjänneuvos Tapani Kantola. Lähivakuutus-ryhmän juuret juontavat aina 1770-luvulle asti.
   Jäsenet saavat maksutonta historiahankkeen suunnittelutukea Pellervo-Seurasta. Yhteyshenkilönä on tiedotus- ja järjestöpäällikkö Sami Karhu.

Luvassa yhteistyömuotoja ja yritysostoja
Atria kaipaa laajenemista

Atria Oyj kertoi alkuviikolla medialle tammi-syyskuun tuloksestaan ja kehittämishankkeistaan. Liikevoitto tammi-syyskuussa lähes kaksinkertaistui verrattuna vuoden 2000 vastaavan jakson liikevoittoon. Tulos ennen veroja parani vielä enemmän ja oli nyt 103, viime vuonna 42 miljoonaa markkaa. Vuodesta 2001 onkin tulossa yhtiölle merkittävästi parempi kuin mitä viime vuosi oli, vaikka viimeisen vuosineljänneksen myynti jää kolmatta pienemmäksi.
   Liikevaihto hieman pieneni, mikä johtuu toimitusjohtaja Seppo Paatelaisen mukaan enimmäkseen Ruotsin kruunun kurssin laskusta.
   "Kaikissa pääkuluryhmissä on miinusta", Paatelainen sanoo. Erityisesti logistiikkakeskus vähentää kustannuksia, 30-40 miljoonaa markkaa vuodessa. Logistiikkakeskuksen ohjelmointihyötyjä voidaan edelleen lisätä, mutta sen taloudelliset vaikutukset alkavat olla jo täysimääräiset.
   Erityisen voimakkaasti lihankulutuksessa kasvaa siipikarjatuotteiden osuus, Atrian myynnissä se tarkoitti tammi-syyskuun aikana noin kahdeksaa prosenttia. Atria investoi 100 miljoonaa markkaa siipikarjatehtaan laajentamiseen vuonna 2002: siipikarjatuotteiden suosio näyttää jatkuvan.
   Atrian omavaraisuus on parantunut lähes 49 prosenttiin vuoden yhdeksän kuukauden aikana. Investoinnit jäävät tänä vuonna kaikkiaan noin 100 miljoonaan markkaan, mutta tekniikka alkaa huutaa uudistamisrahaa.
   Lithells AB:n tulos jää tänä vuonna tavoitteesta. Sen alkuvuotta painoi BSE-kriisi, mutta kesä meni jo paremmin. Lithellsin oston kannattavuutta punnitessaan Paatelainen sanoo toivoneensa, että Lithells olisi saavuttanut Ruotsissa samanlaisen pelipaikan kuin mitä Atrialla on Suomessa. Tavoitteena on laajentua Ruotsissa yritysostoin.
   Ruotsin-tuliaisina Atrialla on Suomessa noin 150 Sibylla-nakkipistettä. Niitä lisätään noin 80:llä lähinnä Esso-huoltoasemilla.
   Lisää uutuuksia on testivaiheessa. Pieniä voileipä- ja wrap-tuotepisteitä kokeillaan nyt muutamissa paikoissa Suomessa. Ruotsin katukuvassa näkyvät isot Sibylla-keittiöt saattavat Paatelaisen mukaan jäädä rantautumatta Suomeen: siksi suuresta liiketoiminnasta on kyse, ja alunperin Atria valitsi Suomeen Sibylla-konseptin kannattavimman osan eli juuri mini-Sibyllat.
Lidl saa, jos haluaa
Atria on lisäämässä yhteistyömalleja joillakin osa-alueilla, kohteita Paatelainen ei vielä mainitse. Yksi tällaisen toiminnan esteistä on kotimaisen kilpailulainsäädännön asettama 40 prosentin markkinaosuusraja, mikä raja tulee Paatelaisen mukaan hirvittävän helposti vastaan. Hän toteaa, että raja saisi olla huomattavasti korkeampi. Esimerkiksi keväisen Karjaportin ostotarjouksen teon yhteydessä Atria selvitytti kilpailulainsäädännön vaikutuksia, ja raja olisi tullut sielläkin vastaan eräällä sektorilla.
   Vuoden 2002 alun Atria arvioi tämän vuoden lopun kaltaiseksi. Vaikka nautojen BSE-tauti toi pysyviä lisäkustannuksia, kotimaisen lihan arvostus on toisaalta parantanut kotimaista raaka-ainetta käyttävän liha-alan yrityksen edellytyksiä.
   Joulukinkkuja tulee Tanskasta taas Suomenkin markkinoille. Kotimaisten kinkkujen hinta on Paatelaisen mukaan 1-2 markkaa viimevuotista parempi.
   Erityisiä liiketoiminnan uhkia ensi vuodelle Atria ei ole tunnistanut, mutta Paatelainen mainitsee Lidl-kauppaketjun, jonka toimintatavoista meillä ei tiedetä. Tuorelihavalikoimiltaan Lidl-laatikkomyymälät eivät ole järin vahvoja.
   Jos Lidl haluaa suomalaisilta lihataloilta valmisteita, Paatelaisen mukaan alalla ei ole juuri vaihtoehtoa: nykyisen logistiikan turvin lihavalmisteita pystytään tuomaan Suomeen ulkomailta yhdessä yössä. Lidlin tuorelihavalikoimat eivät ole erityisen suuria, joten muutkin kuin suurimmat lihatalot todennäköisesti pystyisivät toimittamaan tarvittavat erät.

 
Juha Ruippo uusi miehemme Brysselissä
MTK:n ja Pellervon Brysselin toimiston johto vaihtuu pääsiäisen jälkeen. Markku Suojanen palaa Simonkadulle ja häntä MTK:n markkinaorganisaatioryhmän johtajana tuurannut Juha Ruippo istahtaa Brysseliin kahdeksi vuodeksi.
   Ruippo on Nakkilan miehiä ja lukenut MMM:ksi ja agronomiksi. Opintojen jälkeen hän paneutui peruna-asioihin Lammilla ja sen jälkeinen ura on ollut yhtä MTK:ta: mm. vilja-asioita, nyt syveni eläinpuolen ote Suojasen sijaisuuden aikana, luomuunkin Ruippo liitetään. Brysselin pesti tuntuu niihin luontevalta jatkolta.
   Juha Ruippo on niitä maatilan poikia, jotka hara kädessä ovat viettäneet kesiä juurikaspelloilla. Nyt kotitilalla pikkuveli tuottaa vihanneksia ja edelleen sokerijuurikasta.

Juha Ruippo, nähty usein myös sählymaila kädessä.  Kuva Markku Nummi
   Sokerijuurikkaasta puhe kääntyy Daniscoon, joka nyt ostaa suomalaisen juurikkaanviljelijän tuottaman raaka-aineen. Ruippo painottaa, mikä merkitys on sillä, kuka omistaa ja kuka käyttää määräysvaltaa esimerkiksi elintarvikelan yrityksessä. "Se näkyy ruotsalaisessa osuustoiminnassa maitopuolella ja pian myös lihataloissa."
   Esimerkiksi suomalaiset lihatalot ovat Ruipon mielestä hyvin hoitaneet laajentumisensa lähimarkkinoilla ja määräysvaltansa - kansallinen kilpailupolitiikkamme vain on hänestä ongelmallinen.
   Ruippo ei halua "hautautua" Brysseliin, vaan aikoo pistäytyä ahkerasti kotimaassa ja hahmottelee uudenlaista vuorovaikutusta Brysselin ja Suomen välille persoonattomien sähköpostien lisäksi.
   "Soittaa saa kuka vaan", hän lupaa. Ekonomi-vaimo ja 9- ja 11-vuotiaat pojat seuraavat Juhaa Brysseliin.
   Ruipon toimikautta on kuvattu mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. "Kohtalaisen kauhea", hän itse ilmaisee hymyssä suin. Se sisältää muun muassa Agenda-kauden välitarkistukset ja artiklan 141 tukien kierroksen. Etelä-Suomen tukipaketti on päätettävä joulukuuhun 2003 mennessä. "Kotimaiselle elintarvikealalle on turvattava samat edellytykset sijainpaikasta riippumatta."
   Suomi on itse pitänyt esillä EU:n pohjoista ulottuvuutta ja Ruipon mukaan saavuttanut eräänlaista eksoottisen alueen leimaa EU:ssa esimerkiksi maatalouden erityisluonteensa vuoksi.
   "Siinä kyllä Suomen eksoottisuus hukkuu kun uudet jäsenmaat tulevat mukaan."
   Sihteerikäytäntö muuttuu Brysselin toimistossa. Tehtävää ovat vuorotelleet MTK:n sihteerit, nyt palkataan paikallinen toimihenkilö. Pekka Pesonen jatkaa Brysselin toimistossa kotieläinpuolen ja osuustoiminnan asioiden seuraajana sekä muiden töiden ohessa tukee COGECA:n suomalaisen varapuheenjohtajan työtä.

Osuuspankkipalvelut televisioon
Uutistoimisto Digitoday kertoi perjantaina Osuuspankkiryhmässä arvioitavan, että digitv syrjäyttää osuuspankkien internet-pankkipalvelut jo ensi vuonna. Palvelu on kaukosäätimellä joustavampi kuin Internetissä.
   Digitoday kertoi perjantaina EU:n cookie- ja roskaposti
direktiivin muun muassa rajoittavan evästeen eli henkilön tunnistemekanismin käyttämistä. Lakiteksti painottaa yksityisyyden suojaa, mutta sitä pidetään ankarana sähköisen kaupan kehitykselle.

Jaakkola M-Realin toimitusjohtajaksi 
Metsäliiton omistaman M-Realin (ent. Metsä-Serla) toimitusjohtajaksi siirtyy ekonomi Jouko M. Jaakkola joulukuun alusta lukien.
   Toimitusjohtaja Jorma Vaajoki eroaa omasta pyynnöstään tehtävästä ja keskittyy omaan neuvontayhtiöön.
   Jaakkola on M-Realin varatoimitusjohtaja lokakuusta 2000 lähtien Metsäliitto-Yhtymän kehitysjohtajan tehtävästä.

Muuta:
Suupohjan Osuuspankki avaa uuden konttorin pääkaupunkiseudulla ensi viikolla. Uusi palvelupiste Vantaan Tikkurilassa on 350 kilometrin päässä emopankista.

 

ViikkoPellervon alkuun   Uutisluetteloon