Omavaraisuus parani ja velat vähenivät, mutta
Metsäliitolla menossa tehostamisen vuosi

Metsäliiton pääjohtaja Antti Oksanen (vasemmalla) ja vuonna 2006 pääjohtajana aloittava Kari Jordan. Kuvat Markku Nummi M-realin toimitusjohtajana vuoden 2005 alussa aloittanut Hannu Anttila.

Metsäliitto-Yhtymän liikevaihto nousi vuonna 2004 kolmisen prosenttia edellisen vuoden liikevaihdosta, mutta tappiota toiminnasta ennen satunnaisia eriä jäi 137,7 miljoonaa euroa.
   Kari Jordan, pääjohtajana 2006 aloittava Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja, pitää kuitenkin oleellisena, että yhtymä omavaraisuus parani ja velkaisuus väheni, samoin likviditeetti on koko ajan ollut hyvä. Korolliset nettovelat vähenivät vuoden 2004 aikana 337 miljoonalla markalla. Yhtymän liikevaihto oli 8554 miljoonaa euroa. Tase väheni hieman edellisvuotisesta.
   Yhtymässä aloitettiin isoja uudistuksia viime vuonna tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi.
   Metsäliitto Osuuskunnan johto päätti yhtymän johdon kannustinjärjestelmästä. Se koskee 28 ylintä johtohenkilöä. Järjestelmän tuotto, jos sitä tulee, perustuu yhtymän liikevoiton ja sijoitetun pääoman tuoton kehitykseen. Tuotto maksetaan M-realin B-osakkeina ja osittain rahana.
   M-realin liikevaihto 2004 laski edellisestä vuodesta, liiketulos jäi 74,7 miljoonaa euroa tappiolle ja tappio ennen satunnaisia eriä oli 209 miljoonaa euroa.
   Jordan sanoo, että pääoma-asiat M-realissa viime vuonna tehtyjen toimien ansiosta nyt kunnossa eikä niitä tarvitse pohtia, joten aikaa jää operatiivisten tehtävien hoitamiseen.
   M-realin toimitusjohtajan Hannu Anttilan mukaan vuoden 2005 ensimmäinen neljännes jää vielä tappiolliseksi, mutta M-realin koko vuoden tulos tulee olemaan positiivinen.
   Finnforest kiri hyvin vuoden 2004 lopulla ja koko vuoden tulokseksi ennen satunnaisia eriä tuli 3,5 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava luku oli -25 miljoonaa.
   Metsäliitto Osuuskunnan hallitus esittää, että viime vuoden tuloksen perusteella jäsenten osuuspääomalle maksetaan korkoa 6,5 prosenttia. Se on yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Lisäosuuspääoma A:lle esitetään maksettavaksi korkoa 5,5 prosenttia. Lisäosuuspääoma B:lle korkoa esitetään maksettavaksi 4 prosenttia.
   Osuuspääomien korosta päättää lopulta edustajisto huhtikuussa, mutta sitä ennen asiaa käsittelee vielä hallintoneuvosto. Esityksen mukainen osuuskoron määrä tekee euroina 34,2 miljoonaa.
   Metsäliitto Osuuskunnan liikevaihto ja liikevaihto 2004 olivat edellisvuotisten tasoa. Voitto ennen satunnaiseriä oli 89 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi noin 63 miljoonan euroa sijoitustuloja.

20 eurolla pääsee sijoittamisen alkuun
Paikallisosuuspankit perustavat
omat sijoitusrahastot
Paikallisosuuspankit kiihdyttävät asiakkaidensa rahastosijoittamista perustamalla omat sijoitusrahastot.
   Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtajan Heikki Suutalan mukaan omat rahastot täydentävät palveluvalikoimaa talletus- ja sijoitusasiakkaille. Tähän asti paikallisosuuspankit ovat välittäneet Aktia Rahastoyhtiö Oy:n ja Gyllenberg Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastoja.
   Paikallisosuuspankeille tulee kaksi omaa sijoitusrahastoa: POP Suomi ja POP Eurooppa.
   Suutala sanoo, että paikallisosuuspankkiryhmä haluaa olla mukana kehityksessä, joka osoittaa rahastosijoittamisen kasvavan.
   "Enin osa varallisuudesta on ja pysyy talletustileillä vielä pitkän aikaa, sillä pankkitalletukset ovat varmoja ja helppoja käyttää", Suutala sanoo.
   Paikallisosuuspankkien rahastot ovat erikoissijoitusrahastoja, jotka sijoittavat varansa suoraan toiseen rahastoon. POP Suomi sijoittaa Aktia Capitaliin ja POP Eurooppa Aktia Euroon. POP Suomi -rahastossa on suomalaisia pörssiyhtiöitä. POP Euroopassa on Euroopan talousliiton jäsenmaiden - mukana Sveitsi ja Norja - pörsseissä noteerattuja yhtiöitä, joihin kuuluu myös suomalaisia yhtiöitä.
   Asiakas voi tehdä rahastomerkintöjä Paikallisosuuspankkien konttoreissa ja Internetpankissa. Rahastoon voi sijoittaa joko kertasijoituksena tai kuukausittaisina säästöinä. Minimimerkintä on 20 euroa.
   Rahastosäästämisessä on mahdollisuus parempiin tuottoihin kuin talletuksissa. Rahastosijoituksen voi muuttaa helposti rahaksi. Varojen sijoittamisesta vastaa sijoittamisen asiantuntijat.
   Heikki Suutala toteaa, että rahaston kautta tehtävä varojen hajauttaminen useaan eri kohteeseen vähentää riskiä ja sijoituksen arvon kehitystä on helppo seurata.

Paavo Mäkinen MTK:sta Brysseliin
MTK:n toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen siirtyy EU-komission Suomen edustuston apulaispäälliköksi maaliskuun alussa.
   Mäkinen, 49, tuli MTK:hon komission maatalouspääosastolta seitsemän vuotta sitten.
   Edustuston apulaispäällikön tehtäviin kuuluu laaja yhteydenpito suomalaisen yhteiskunnan toimijoihin, Suomen tapahtumien ja kehityksen taustojen valottaminen komissiolle sekä EU:n ja komission toiminnasta kertominen Suomessa.

Iskusta uusi S-bonuspaikka
Iskusta tulee S-ryhmän uusi bonuskumppani 1. maaliskuuta lähtien. S-ryhmän vastaava sopimus Askon kanssa purkautui kun Askon omistaja muuttui. S-ryhmä ja Isku Koti Oy tekivät sopimuksen helmikuun alussa.
   SOK:n markkinointijohtaja Risto Niemelä toteaa, että Isku tuo yhteistyöhön oman verkostonsa, kolmekymmentä myymälää Helsingistä Rovaniemelle.
   Isku myöntää myymälöissään asioiville asiakasomistajille Bonusta osuuskauppojen bonustaulukoiden mukaisesti. Isku hyväksyy myös S-Etukortin (S-Tili tai S-Etuluotto) maksuvälineeksi toimipaikoissaan. Asiakasomistajat saavat Bonusta Iskun omien myymälöiden kotikalusteisiin kuuluvista huonekalu- ja sisustustavarakaupan tuotteista ja palveluista.

HK vähentää yhtiöitään uudella tytäryhtiöllä
HK Ruokatalo Oyj:n nimeen Group
HK Ruokatalon hallitus on päättänyt perustaa uuden tytäryhtiön HK Ruokatalo Oy, johon siirretään HK Ruokatalo Oyj:n Suomessa harjoittama teollinen toiminta, myynti ja markkinointi sekä logistiikka ja kuljetukset.
    Siirrettävää liiketoimintaa harjoitetaan tytäryhtiön lukuun huhtikuun 2005 alusta lukien. Yhtiöön tulevat Broilertalo Oy, Food Kuljetus Oy, Koiviston Teurastamo Oy ja Pouttu Foods Oy. Niiden sulautumisen HK Ruokatalo Oyj:öön tulee olla siihen mennessä merkitty kaupparekisteriin.
   Yritysrakenteen muutos ei vaikuta pörssinoteeratun emoyhtiön tai sen osakkeenomistajien asemaan eikä HK Ruokatalo -konsernin taloudelliseen raportointiin tai lukujen vertailtavuuteen. Emoyhtiöön jäävät siirron jälkeen konsernin johto ja konsernihallinto.
   HK Ruokatalo Oyj:n yhtiöjärjestykseen tehtävien muutosten vuoksi yhtiö pitää ylimääräisen yhtiökokouksen 23. helmikuuta. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön nimi muutetaan HK Ruokatalo Oyj:stä HK Ruokatalo Group Oyj:ksi.

Eijaliisa Kuva etsii yhteisötalouden ratkaisuja
Hoivapalveluita ja osuuskuntia
kehitteillä Etelä-Savoon

Eijaliisa Kuva. Kuva Sami Karhu

Eijaliisa Kuva käy nyt kokouksissa kokousten perään. Hän alkoi vuoden 2005 alussa vetää Palveluja ja työtä yhteisötalouden verkostoilla -hanketta (Senet) Etelä-Savossa ja aikoo saada sovituksi huhtikuussa sekä kotimaisten että ulkomaisten kumppanien kanssa hankkeen tavoitteet. Siinä samalla kirkastuvat alueen nykytilanne ja konkreettiset tarpeet.
   Kokematon haukkoo henkeään urakan pelkästä ajatuksesta, mutta Kuva on ennenkin pudonnut tassuilleen hankkeissa, joihin uskoo.
   "Ulkopuoliset eivät uskoneet, että yksityisten perustama hoivaosuuskunta voisi menestyä", hän muistelee vuotta 1998, jolloin perusti kotisairaanhoito-osuuskunnan alan muiden savonlinnalaisten osaajien kanssa.
   Kun Eijaliisa jokin aika sitten meni naimisiin ja muutti Mikkeliin, Saimaan Hoivaosuuskunnan palkkalistoilla oli parikymmentä ihmistä ja kokoaikaisia kymmenkunta. "Meidät noteerattiin hyvän toiminnan malliyrityksenä, joka tekee laadukasta asiakaslähtöistä työtä."
   Kotikaupungissaan Savonlinnassa hän oli opiskellut perushoitajaksi ja työskennellyt ennen osuuskuntaa keskussairaalassa, viimeiset vuodet teho-osastolla. Hän tiesi, että fyysisen vamman vuoksi sitä ei jatkuisi eläkeikään asti ja silloin kai tuli esiin hänen "pää pilvissä, mutta jalat maassa" -luonteensa.
   Hän oli piirtänyt paperille suunnitelmansa: viidessä vuodessa tilanne, jossa voi tehdä haluamaansa työtä. Se oli sama kuin unelma omasta yrityksestä. "Kai se oli ollut kutsumusta pienestä tytöstä lähtien", hän kuvaa vetoa hoiva-alalle.
   Hoivatyöyrityksen toimitusjohtajan tehtävä edellytti lisätaitojen hankkimista. Kuva suoritti atk-painotteisen merkonomitutkinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon osastosihteerin koulutuksen ammattikorkeakoulussa, hankki esimies- ja yrittäjäkoulutusta. Takana oli myös vapaaehtoistyön laatujärjestelmän kehittämiseen liittyvä työ Suomen Mielenterveysseuralle.

Yhteisötaloutta synnyttämässä
Sosiaalialan opiskeluhaluja riittäisi, mutta nyt Kuva haluaa keskittyä tähän Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Equal-hankkeen koordinaattorin tehtävään. Hankkeelle on todellisia tarpeita.
   "Palvelujen tarpeessa on ikääntyneitä, päihdeongelmaisia, nuoria tukea tarvitsevia perheitä", hän luettelee. "Ongelmat vain lisääntyvät."
   Equal-yhteisötavoiteohjelman luonteeseen kuuluu olla kumppanuuteen perustuva kehittämisohjelma. Equal-yhteisöaloitetta rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tavoitteita onkin ehkäistä ja torjua työttömyyttä, kehittää osaamista ja parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille.
   Vaikka kolmanteen sektoriin lukeutuva yhteisötalous onkin taloudellista toimintaa, siihen kuuluu vahvasti myös sosiaalisia näkökulmia. Niinpä yhteisötaloudessa sopiviksi toimijoiksi on nähty osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt.
   Tällainen yhteisötalous on kehittynyttä joissakin Euroopan maissa. Suomessakin sosiaalisen yritystoiminnan kehittämisen tarvetta pidetään jopa kiireellisenä, mutta selviä toimintatapoja meillä ei ole syntynyt.
   Eijaliisa Kuvan projektissa tällaisia toimintatapoja syntyy. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen lisäksi Senet-hankkeessa (suomennettuna Palveluja ja työtä yhteisötalouden verkostoilla) ovat mukana Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Pieksämäen Diakonia ammattikorkeakoulu ja Pellervo-Seura.
   Senetin on määrä tuottaa monia osuuskuntien dynaamisuutta edistäviä tietoja, neuvontaa ja eri tahojen verkostoja.
   Etelä-Savossa aiotaan valita 4-6 pilottikuntaa, joista yhdessä hyvinvointipalvelut on tarkkaan kartoitettu, toisessa ne voivat olla kokonaan auki. Näin saadaan erilaisia kokemuksia. Sitten ratkotaan miten tarvittavia palveluita luodaan ja ilmeisesti perustetaan osuuskuntia. On ilmennyt, että eräin seuduin ei ole lainkaan palvelun tarjoajia, vaikka niille on kysyntää.
   Kuva kertoo heitetyn ehdolle radikaalejakin esityksiä ongelmien lähestymisestä kokonaan uudenlaisesta näkökulmasta. Hän arvioi, että seutukunnalliset ratkaisut ehkä olisivat tavoiteltavia.
   Joka tapauksessa Etelä-Savossa tullaan perustamaan hoiva-alan yrityksiä, kehittämään toimivia yrityksiä ja luomaan osaajaverkostoja.
   Eijaliisa Kuva korostaa hankkeessa yhteisötalouden näkökulmaa - eikä unohda mainita kestävää kehitystäkään. Alalla on paljon pieniä toimijoita ja valtavasti asiantuntemusta. Yhteisötalouden ideaan kuuluu, että yrittäjien ei tarvitsisi kunkin erikseen miettiä samoja teknisiä ratkaisuja tai kilpailuttaa kuntia ja yhteisöjä.
   "Heidät voidaan saattaa yhteistyöhön, jossa jokainen voi silti toimia omana itsenään."

Eijaliisa Kuvan tavoittaa näistä osoitteista:
eijaliisa.kuva@helsinki.fi
Lönnrothinkatu 3-5, 50100 Mikkeli
puh. (015) 20231, gsm 044-3001260