Lehdistötiedote lokakuussa 2001
Julkaistavissa heti

OSUUSTOIMINNAN 
ENSIMMÄINEN YHTEISKUNNALLINEN TILINPÄÄTÖS

Kansainvälisen osuustoiminnan arvot ja periaatteet toteutuvat aiempaa paremmin suomalaisissa osuustoimintayrityksissä. Esimerkiksi kestävän kehityksen toteuttaminen eli vastuu toimintaympäristöstä on vuodesta 1995 lähtien selvästi edennyt erityisesti Metsäliitossa, Valiossa ja S-ryhmässä. Näin arvioi kehitystä Osuustoiminta -lehti, joka 29.10. julkaisee ensimmäisen suomalaisen osuustoiminnan yhteiskunnallisen tilinpäätöksen.

Myös jäsenyyden arvo, demokraattisen jäsenhallinnon rooli ja osuustoiminnan oma identiteetti ovat vahvistuneet globalisaation edetessä, markkinoiden avautuessa ja kilpailun kiristyessä. Suomessa ongelmia on kohdattu etenkin osuuskuntien keskinäisessä yhteistyössä ja kilpailupolitiikassa.

Tulevaisuuden kilpailuetuja

Osuustoiminta-lehti vetää Teollisuuden ja Työnantajien aineistoon tukeutuen linjaa, jonka mukaan osuustoimintayrityksillä on yhteiskuntavastuun toteuttamisessa tavoiteltavanaan neljän portaan kehitystie. Kaikki asemansa markkinoilla vakiinnuttaneet suuret ja keskisuuret osuustoiminta- eli ot-yritykset pystyvät nykyisin hyvin täyttämään alimman asteen eli lainsäädännön yritystoiminnalle asettamat minimivaatimukset.

Suurista ja keskisuurista ot-yrityksistä valtaosan voi arvioida sijoittuvan tasolle kaksi. Nämä yritykset pystyvät suhteellisen tasapainoisesti vastaamaan eri sidosryhmien odotuksiin. Tässä vaiheessa näyttää olevan paljon osuuspankkeja ja paikallisosuuspankkeja. Osuustoiminnan erityispiirteisiin kuuluu se, että yritysten omistajat ovat samalla niiden asiakkaita, mikä tukee yritysten asiakaspalvelun kehittymistä.

Metsäliitto, Valio ja S-ryhmä ovat edenneet vähintään kolmannelle tasolle. Se edellyttää omaehtoista vastuunottoa yhteiskuntavastuun kolmella osa-alueella. Näitä ovat yrityksen taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu.

Ympäristöraportoinnin uranuurtajia ovat olleet Valio, SOK sekä Metsäliiton M-real, Finnforest ja Metsä-Botnia. Myös Osuuspankkikeskuksen ennakoidaan nousevan kärkisarjaan, kunhan sen vielä kesken oleva työ toteutetaan.

Ylimmälle eli neljännelle tasolle eivät suomalaiset yritykset ole Osuustoiminta -lehden arvion mukaan ehtineet - eivät myöskään ot-yritykset. Neljäs taso tarkoittaisi yrityksen yhteiskuntavastuuseen perustuvaa kilpailuedun luomista. Silloin näyttöjen tulee olla kaikin puolin vakuuttavia.

Yhteiskuntavastuun raportoinnissa suurista suomalaisista yrityksistä Kesko ja Fortum palkittiin 9.10.2001 asiasta. Erillisten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttien sarjassa ykkössijan jakoivat M-real ja Wärtsilä. Kilpailun järjestivät Elinkaari, HKKK, KHT-yhdistys, ympäristöministeriö ja Taloussanomat.

Yhteiskuntavastuu istuu parhaiten osuustoimintaan

Osuuskuntien luonne jäsenyhteisöinä - erotuksena pääomayhteisöinä toimivista osakeyhtiöistä - suorastaan edellyttää tällaista selvästi perinteistä tilinpäätösanalyysiä laaja-alaisempaa lähtökohtaa yritystoiminnan tulosten tutkimisessa. Osuustoiminta on kaikkein laajaomisteisin ja yhteisöllisin yritystoiminnan muoto. Yhteiskuntavastuun pitkäjänteinen toteuttaminen istuu nimenomaan osuustoimintaan.

Yhteiskuntavastuun (social audit) tarpeista on jo vuosia keskusteltu osuustoiminnan sisällä. Etenemistä ovat jarruttaneet etenkin riittävän yksiselitteisten tutkimusmenetelmien ja resurssien puute. Ongelmat eivät vielä ole ohi, mutta tavoitteellinen kehitystyö on nyt saatu alkuun. Käynnistetty kehitystyö yhteiskuntavastuun seurannassa ei mitenkään poista tai korvaa perinteisen tilinpäätösanalyysin tarvetta. Myös yhteisövaikutusanalyysissä korostetaan, että vain kannattava yritys voi pidemmän päälle olla vastuullinen.

Yritysten yhteiskuntavastuu on etenemässä myös osuustoiminnan ulkopuolella. EU:n komissiokin julkisti 18.7.2001 Vihreän kirjan edistämään asiasta käytävää keskustelua. Siltä tullee ensi vuonna laajempi toimintaehdotus eli Valkoinen kirja.

Sidosryhmien tiedontarpeeseen

Osuustoiminnassa jäsenomistajien kiinnostus omiin yrityksiin on yleensä huomattavasti monipuolisempaa kuin pelkän sijoitetulle pääomalle kertyvän tuoton seuraaminen. Varsinkin palvelu- ja kuluttajaosuustoiminnassa osuuskuntiin sijoitetut osuusmaksut ovat yleensä niin pieniä, ettei osakeyhtiöihin verrattavaa kiinnostusta pelkästään sen perusteella synny.

Monipuolisempi tiedontarve pätee myös moniin muihin ot-yritysten sidosryhmiin - kuten henkilöstöön, asiakkaisiin, alihankkijoihin, kuljetusyrittäjiin ja tavarantoimittajiin.

Yksi suomalaisen osuustoiminnan saavutuksista on luotettavan "pellolta pöytään" -elintarvikeketjun tiivistäminen. Sen merkitys eläintautiskandaalien repimässä maailmassa on viime vuosina korostunut. Elintarvikealan ongelmakohtiin puolestaan kuuluu yritysten henkilöstön asema, kun uuvuttavat saneeraukset alalla jatkuivat koko 1990-luvun. Osuustoiminta -lehti kiinnittää yritysten johdon ja hallinnon huomiota asiaan. Monien viljelijöiden väsyminen tilojen talouden tiukennuttua ja tuotannon kasvaessa on jo tiedossa.

Nopeasti kasvavista yrityksistä

Myös yhteiskunnalla on omat odotuksensa kaikelle yritystoiminnalle yritysmuodosta riippumatta. Keskeisiä ovat etenkin yritystoiminnan verotus- ja työllisyysvaikutukset. Yhteiskuntavastuun raportoinnin tarve tulee sitä tärkeämmäksi kuta suuremmiksi yksittäiset yritykset kasvavat.

Osuustoimintayritysten kasvu on ollut viime vuosina erityisen nopeaa. Pellervolaiset yritykset ovat lähes kaksinkertaistaneet liikevaihtonsa vuodesta 1994 lähtien. Se oli viime vuonna 85,6 miljardia markkaa. Nopeimmin on kasvanut Metsäliitto, joka on yli kolminkertaistanut liikevaihtonsa kuudessa vuodessa. Suomalaiset perinteiset osuuskunnat työllistivät vuoden vaihteessa yhteensä 77 881 ihmistä.

Pieniltä uusosuuskunnilta ei muu yhteiskunta odota tällaista raportointia, vaan lähinnä työllistämistä, lisää veromarkkoja ja työttömyysturvan säästöä ja  asiakkaat hyvää palvelua. Uusosuuskuntien työllistävästä vaikutuksesta on erilaisia arvioita. Eräs palkkasumman perusteella tehty arvio on, että Suomen 700 työosuuskuntaa työllistävät kokoaikaisiksi työpaikoiksi arvioituna noin 2 500 ihmistä. Uusosuuskuntia on yhteensä 1 200.

Esimerkkeinä Orivesi, Nurmo ja Sotkamo

Osuustoiminta-lehti on ottanut paikallistalouden esimerkeiksi Oriveden, Nurmon ja Sotkamon. Orivedellä reilu viidennes taloudesta on eri osuustoimintayritysten tuottamaa raha- ja tulovirtaa. Orivesi ei tässä suhteessa ole poikkeuksellinen paikkakunta, vaan varsin tavallinen suomalainen maaseutukaupunki. Nurmo taas on Atrian ansiosta esimerkki positiivisesta alueellisesta nousukierteestä, joka heijastuu monin tavoin laajalti ympäristöön. Sotkamo puolestaan on päinvastainen esimerkki, kun Kainuun meijerin tuotantoa ajetaan alas.

Mauno-Markus Karjalainen

LISÄTIETOJA: toimituspäällikkö M-M. Karjalainen, puh. (09) 4767 5588, GSM 040 - 778 1129, e-mail mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

OSUUSTOIMINTA -LEHDEN TIIMIIN OSALLISTUIVAT SEURAAVAT: yritysanalyytikko Yrjö Kotisalo, toimittaja Hannu Kaskinen, tutkija Sari Pekkala, ekonomi Jorma Savolainen ja tiimin vetäjänä lehden tuottaja Mauno-Markus Karjalainen.