Navetta tehdään tilan tarpeisiin

Useiden eri tahojen yhteistyönä järjestettyjen pihattopäivien mittaan esiteltiin Reisjärvellä maaliskuun puolivälissä uudenkarheita ja vielä keskeneräisiäkin navettaratkaisuja. Pihatto on tänä päivänä navettatyyppien selvä ykkönen, mutta käytännön ratkaisut vaihtelevat tilojen tarpeiden ja edellytysten mukaan.

Raili ja Markku Ilolan tilalla on kotieläintuotantoa rakennettu uuteen uskoon jo kolmena kesänä. Tänä vuonna rakennushankkeissa päästään loppusuoralle, kun tekemättä ovat enää rehuvarastot ja pihan päällystys. Pihatyöt ovat välttämättömiä muun muassa sen vuoksi, että rehua ajetaan päivitäin apevaunulla etäämpänä pihapiiristä sijaitsevaan mullinavettaan.

Seosrehu on Markku Ilolan mukaan osoittautunut niin hyväksi ratkaisuksi, että muunlaista ruokintavaihtoehtoa ei omalle tilalle enää voi edes harkita. Kun seoksen perusosina olevat säilörehu ja vilja pystytään tuottamaan itse edullisesti, jää koko lypsylehmien seoksen rehuyksikköhinnaksi vain 80 penniä. Seosrehuun siirtymisen myötä tällä hetkellä 44 lypsylehmän karjan keskituotos kohosi noin 8000 litran tasolle.

Ilolan navetassa lypsylehmille ruokitaan väkevämpää rehua, hiehoille ja ummessa oleville lehmille on oma niukempi resepti. Apevaunu on tehokkaassa käytössä, sillä sen avulla hoidetaan myös lihamullien rehustus.

Siirtyminen seosrehuruokintaan on niin suuri asia, että se pitää miettiä valmiiksi jo navettaa suunniteltaessa. Muun muassa rehujen käsittely- ja varastotilat on järjesteltävä sellaisiksi, että seosten teko sujuu kätevästi. Navetassa on myös oltava riittävästi tilaa ajella vaunun kanssa.

Rehun tekoon ja jakeluun tarvitaan Ilolan tilalla kahden traktorin käyttöä päivittäin. Traktoreilla on lämpimät tallit, jotta ne eivät talvisin joutuisi liian lujille.

Ilolan pihattoon mahtuu 49 lehmää ja 28 hiehoa, lisäksi avaran ja valoisan lypsylehmien hallin kyljessä oleva vanha navetta on remontoitu nuoren karjan tiloiksi. Valmiina koko navettahankkeen kustannuksiksi muodostuu noin 22 500 markkaa laskennallista nautayksikköä kohti.

"Pitää mahdollisimman paljon käydä tutustumassa valmiisiin ratkaisuihin", Markku Ilola neuvoo tulevia navetan rakentajia. Oppia kannattaa isännän mielestä mielellään käydä ottamassa ulkomailla asti. Käytännön vinkkinä hän lisäksi kehottaa rakentamaan navetan niin, että kuutioita on riittävästi. Kun sisätilat ovat riittävän korkeat on ilmastointikin helpompi järjestää kunnolla.

"Vaati kauan aikaa uskoa, että halpa tuotantorakennus voi olla hyvä", kertoo Jukka Helminen oman navettansa suunnittelun perusteista. Kylmäpihatto oli Jukka ja Minna Helmistä kiinnostanut jo pitkään ja vierailut yli 20 toimivassa navetassa varmistivat uskoa omaan ratkaisuun.

Lehmät pääsivät sisälle uuteen pihattoon viime syksynä. Ensimmäisen puolen vuoden kokemukset ovat osoittaneet, että rakennusvaihtoehto oli oikein valittu. Sekä maitotuotos että eläinten terveys ovat kehittyneet myönteisesti.

"Markka on niin hyvä konsulentti. Uutta navettaa oli mietitty jo pitkään, mutta aina homma kaatui korkeisiin kustannuksiin. Tällä tavalla voitiin navetan hinta pitää kohtuullisena", Jukka Helminen sanoo.

Taloudellisten näkökohtien lisäksi navettarakentamisessa keskeistä Jukalle ja Minnalle oli eläinten hyvinvointi. Nyt on mukava katsella pihatossa majailevia tyytyväisiä lehmiä ja nuorta karjaa. Tällä hetkellä Helmisten navetassa on 27 lehmää, määrä on tarkoitus nostaa 35 - 40 hujakoille.

Helmisen kylmäpihaton rakentamisessa on käytetty paljon omaa puuta ja omaa työtä. Hintaa eläinpaikkaa kohti tulee arviolta 13 000 markkaa, kun mukaan lasketaan ruokintaan hankittu apevaunu ja vanhaan navettaan sijoitettava lypsyasema. Toistaiseksi lypsyyn käytetään vanhaa putkilypsykonetta.

"Kyllä kannattaa ajatella kustannuksiakin, kun navetan tekoa suunnittelee. Eläinten viihtyvyys ei ole navetan hinnasta kiinni", Jukka Helminen opastaa. Navettahanketta suunnitellessa kannattaa myös kierrellä paljon tutustumassa toimiviin kohteisiin. Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia: mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.

Kylmäpihattoon siirtyminen ei Helmisten tilalla vielä ole vähentänyt navettatyön määrää, mutta työn luonne on muuttunut. Eläinten tarkkailuun on nyt enemmän aikaa.

Kuivikkeena navetassa on turve, jota kuluu noin 200 kuutiota vuodessa. Lantakäytävät puhdistetaan etukuormaajalla pari kertaa viikossa. Turvelannasta saa hyvää lannoitetta hiesupitoisille pelloille. Jukka Helminen ei pidä turpeen hintaa pahana, koska osa siitä tulee ympäristötuen kautta takaisin.

"Peruskysymys oli se, jatkaako maidontuotantoa vai ei. Kun olin saanut Ahaa-elämyksen, ei navettahankkeen kypsyttelyyn tarvinnut käyttää puolta vuotta enempää aikaa", kertoo Matti Siljander. Toimivat perusratkaisut löytyivät lopulta helposti maaseutukeskuksen Elina Tiinasen avulla.

Siljanderin vanhassa navetassa lehmiä oli 16, uudessa pihatossa lehmämäärä on tarkoitus nostaa 40:een ensi talveen mennessä. Karjaa on tähän asti ruokittu nurmirehun lisäksi erikseen jaettavalla viljalla ja tiivisteellä, mutta seosrehuruokintaan siirtyminen on edessä, apevaunu on jo tilattu.

"Tärkeintä uuden navetan rakentamisessa on oma innostus. Asiantuntijoilta kannattaa kysyä mahdollisimman paljon, jotta omat tavoitteet osaisi asettaa oikein", Matti Siljander sanoo

Nuori isäntä pitää erittäin tärkeänä yhteistyötä muiden tilojen kanssa. Yhteistyöllä säästää kustannuksia ja turvaa tilan tulevaisuutta. Yhteistyöllä on myös henkistä merkitystä, yksin yrittäessä rajat tulevat nopeammin vastaan.

43 lehmälle mitoitettu lämmin pihatto tuli maksamaan 22 000 markkaa laskennallista nautayksikköä kohti. Sitä Matti Siljander ei ole miettinyt, miten pitkään pitää lypsää, että kustannukset tulevat maksetuksi. Tärkein tavoite on saada lainat hoidettua ajallaan.

"Navetta ei ole sellainen optio, että sillä rikastumaan pääsee. Tärkeintä on saada tästä perheelle toimeentulo".

Tässä kirjoituksessa esitetyt eläinpaikkojen kustannukset on laskettu arvonlisäverottomin hinnoin. Esitetyissä summissa ei ole huomioitu EU-rahoituksen vaikutusta, investointiavustus vaihtelee tiloittain näissä tapauksissa 4 500 markan ja 8 000 markan välillä laskennallista eläinpaikkaa kohti.

Teksti: Antti Äijö
S-posti: antti.aijo@pellervo.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |