Edullista kyntöä uittoauralla
Jukka Marttila ja Martti Tuomi Ylistarosta hankkivat syksyn kyntöihin käytetyn, puolihinattavan paluuauran. Se oli onnistunut osto.
Aura on Ruotsista tuotu, käytetty, täysautomaattinen, viisiteräinen Överum DV 5108 HL. Aurat myynyt Vörå Maskin och Traktor on tuonut käytettyjä auroja Ruotsista jo yksitoista vuotta. Erityisen merkillepantavaa kaupassa on auran hinta.
Aura maksoi uusilla kulutusosilla varustettuna hieman enemmän kuin vastaava kolmiteräinen nostolaitesovitteinen paluuaura. Myyjä takasi kaupantekovaiheessa, että oleelliset osat, kuten ojakset vaihdetaan uusiin, mikäli niistä paljastuu vikoja kynnön alettua.
Aura ei tietenkään ole uusi, paitsi kulutusosien osalta. Vetotelineen kiinnitystappi runkoon oli hieman väljistynyt. Sen Tuomi on jo kunnostanut. Tukipyörän kiinnityksessä on vastaavaa korjausta vaativa paikka. Se otetaan syksyn kyntöjen jälkeen työn alle.
Kyseisessä aurassa on tukipyörä neljännen teräparin takana. Viides teräpari on kiinnitetty apurungolla tukipyörän kiertävään runkoon. Myös tässä kohdassa havaittiin kiinnityksessä väljyyttä. Toisen kiinnityspultin mutteri on pudonnut jossakin vaiheessa, ja siitä aiheutunut väljyys on syönyt pultin reiän soikeaksi. Takimmainen terä ei pysy linjassa, kun aura on ylös nostettuna.
Tuomen mukaan tämä on kuitenkin helppo korjata, niin kuin oli rungon ja vetolaitteen nivelkin. Kynnössä väljyys ei ole haitannut, koska terä hakee oikean asennon itsestään.
Aurasta poistettiin kiekkoleikkurit uusien kulutusosien asennuksen yhteydessä ja tilalle laitettiin veitsileikkurit. Ainoastaan takimmaisessa teräparissa on kiekkoleikkurit. Niiden akselit kaipaavat korjausta. Myös rungon etuosan laippakiinnityksessä on pari hiushalkeamaa.
Mainittujen korjaustoimien jälkeen aura onkin sitten uuden veroinen.
Tuomen mukaan korjaukset eivät ole vaikeita, eivätkä varsinkaan kalliita. Kysymys on enemmänkin lihastyöstä ja pienestä vaivannäöstä. Hänellä on iso, lämmin verstas, jossa talvellakin on mukava tehdä korjaustöitä.
Auralla on kaiken järjen mukaan käyttökelpoista ikää kymmeniksi vuosiksi, jos kulutusosia vain uusitaan. Kyseinen tyyppi on Överumin puolihinattavista se tukevampi malli. Sen rungon pettämisestä ei liene ensi hätään pelkoa. Kauppias uusi yhden vääntyneen ojaksen, joka havaittiin vasta kyntötöihin ryhtymisen yhteydessä.
Kyntö käy kuin silkkiä vaan
Marttilalla ja Tuomella on yhteensä kynnettävää noin 70 hehtaaria. Haastatteluhetkellä kynnöt olivat jo vähissä.
Kumpikin todistaa, että kyntö viisiteräisellä paluuauralla on nautinto. Aura kulkee kevyesti noin sadan hevosvoiman nelivetotraktorilla. Viime syksyn märissä oloissakaan ei ollut erityisiä vaikeuksia, kun hommaa kokeiltiin toisella samanlaisella auralla. Tänä syksynä kelit ovat olleet kuivat, mutta muuten hyvät kynnön kannalta.
Miksi miehet sitten päätyivät puolihinattavaan paluuauraan, jota jotkut pitävät kankeana ja vain erityisen suurille lohkoille sopivana kyntökaluna? Miehillä on useitakin perusteluja, jotka kaikki tuntuvat varsin lujilta.
He olivat aikaisemmissa kokeiluissaan havainneet, että paluuaura ei vastoin yleistä käsitystä olekaan kankea käänneltävä. Se on itse asiassa varsin notkea, kun hommaan on hieman perehtynyt. Auran runko on tietysti aika pitkä, joten päistettä kannattaa jättää reilusti, runsaat parikymmentä metriä.
Lyhyelläkin päisteellä kääntyminen onnistuu, mutta käännöksistä on turha tehdä kovin tiukkoja. Reilun mittaisessa päisteessä kääntyminen voidaan tehdä vauhtia juurikaan hidastamatta, vaihtamista pienemmälle ei tarvitse edes harkita. Ohjausjarrujen käyttö on harvoin tarpeellista.
Päisteeseen tullessa auraa aletaan nostaa ja traktoria käännetään samalla hieman kynnetylle päin. Takaterää aletaan nostaa tukipyörällä vasta, kun se on tullut likimain päistevaon kohdalle. Alan miehet tietävät, että käytännössä puolihinattavalla auralla saa huomattavasti tasaisemman päisteen kuin nostolaiteauralla, jos niin haluaa.
Auraa aletaan kääntää, kun viimeinen terä on noussut maasta. Samalla traktoria käännetään päistealueella takaisin vaolle. Nykyisillä traktoreilla kääntösäde on lisäksi niin pieni, että auran tukipyörä pysyy lähes paikallaan, kun traktori kiertää auran rungon kanssa ympyrää tukipyörä keskipisteenä. On huomattava, että kyseisen auran tukipyörää voidaan jonkin verran ohjata kallistelemalla auraa kääntölaitteella puolelta toiselle. Tästä on paljon etua peruutettaessa.
Miehet huomauttavat vielä seikasta, jonka luultavasti jokainen paluuauralla kyntänyt on havainnut. Paluuaura kerta kaikkiaan kulkee perässä vastaavaa nostolaiteauraa kevyemmin.
Yhteistyökumppanit sanovat pohtineensa myös paluuauran suurta painoa ja sen aiheuttamia rasituksia niin nostolaitteelle kuin auran kääntölaiteelle itselleen. Kun auran mainituista syistä pitäisi olla mahdollisimman kevyt, niin yhtälön ratkaisumahdollisuudet alkoivat epäilyttää.
Kummallakaan ei liioin ollut halua vaihtaa traktoriaan suurempaan vain sen takia, että saisi auran nousemaan maasta ja yhdistelmän kulkemaan turvallisesti siirtoajossa. Paluuaura kulkee turvallisesti suoraan traktorin takana. Käytännössä maantiellä voi ajaa yhtäläisellä vauhdilla kuin tyhjälläkin traktorilla. Ainoa ongelma on takavalojen näkyvyys pimeällä. Rungon päällä kulkevat terät tahtovat pimittää takavalot.
Yhteistyökumppanit eivät hypänneet puolihinattavaan paluuauraan hetken mielijohteesta, vaan monia vaihtoehtoja punnittiin ja kokeiltiinkin. Myyntimiehet eivät pari vuotta sitten tahtoneet ottaa heitä tosissaan, kun puheet kääntyivät puolihinattaviin. Neliteräinen, nostolaitesovitteinen paluuaura oli kokeiltavanakin, mutta tuntui aivan mahdottomalta.
Paluuaura on loppujen lopuksi helppo säädettävä, puolihinattava erittäinkin. Säädöt alkoivat olla kohdallaan, kun oli päivän verran tutustuttu. Päivän otti muutenkin, että alkoi kyntöhomma maistua. Nyt miehet ovat silminnähden tyytyväisiä. Hehtaarin kyntö sujuu tunnissa, vaikka lohko ei muodoiltaan erityisen edullinen olisikaan. Yksikössä olisi helposti kapasiteettia kaksinkertaiseen kyntöalaan, jopa reilusti ylikin.
Hanketta voi sivullinenkin väittää hyvällä syyllä edulliseksi. Auran hankinnasta aiheutuva vuotuinen kustannus jää alle sadan markan hehtaari. Kulutusosiin ja huoltoon ei millään voi mennä viittäkymppiä enempää. Traktorin ja kuljettajan vuokraksi riittänee 150 markkaa. Kynnön vuosikustannukseksi tulee noin 250 - 300 markkaa hehtaari. Kuka vielä sanoo, että kyntö on kallista?
Jussi Knuuttila
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |