Merileväuutteesta potkua lannoitteeseen
Teksti: Jouko Kleemola
Timac Agro markkinoi Suomessa lannoitteita, joiden sanotaan olevan tehokkaampia kuin perinteiset NPK-lannoitteet. Pienemmällä ravinnemäärällä enemmän satoa – kuulostaa hyvältä. Mutta mikä ihmeaine tekee näiden lannoitteiden ravinteista muiden lannoitteiden ravinteita tehokkaampia?
Timac on onnistunut patentoimaan muutamien erikoisaineiden käytön perinteisten lannoitteiden raaka-aineena. Etenkin merileväuute tuntuu olevan keskeinen tekijä moniravinteisissa lannoitteissa. Sen väitetään parantavan etenkin typenkäytön tehokkuutta.
Vaikutusmekanismia ei sen tarkemmin eritellä, joten hyötyvaikutusten osalta on pitkälti nojattava kehitystyön aikana Timacin keräämään koeaineistoon. Käytettävät määrät ovat hyvin pieniä, muutama sata grammaa hehtaarille.
Patenttimateriaalissa esimerkkinä on muun muassa kenttäkoe, jossa maissille annettiin leväuutetta sekä maan kautta että ruiskuttamalla lehdille. Maan kautta annettaessa käsittelyn satohyöty oli neljä prosenttia ja lehtien kautta seitsemän prosenttia.
Ero ruiskutuskäsittelyn eduksi näyttää toistuvan muissakin patenttia varten tehdyissä testeissä. Tämä voi johtua siitä, että uutetuotteessa on paljon pitkäketjuisia sokerin johdannaisia, joiden kuvittelisi maistuvan maan eliöille. Nämä saattavat siten heikentää tuotteen tehoa.
Samankaltainen ilmiö esiintyy myös lannoitteilla. Lehtien kautta lannoitteiden ravinteet saadaan tehokkaammin kasviin kuin maan kautta. Ravinteiden kohdalla ongelmaksi tulee kuitenkin se, että lehtien kautta kasviin saa hyvin rajallisen määrän ravinteita, kun maan ja juurien kautta onnistuu suurienkin määrien kuljettaminen.
Merileväuutetta käytetään kuitenkin niin pieniä määriä, että levitys lehdille kuulostaa hyvinkin järkevältä.
Timacin erikoislannoitteiden teho on valmistajan mukaan sitä parempi, mitä paremmassa kunnossa maa on. Happamassa maassa teho jää heikoksi.
Biologisten kasvunedistäjien kaupallisessa käytössä on usein ongelmana vaikutuksen heikko ennustettavuus. Merileväuutteen kanssa lienee sama ongelma. Timacin patenttimateriaalissakin myönnetään tämä.
Lisäksi uutteen tarkkaa koostumusta ja kaikkia vaikutusmekanismeja ei ilmeisesti tunneta, mikä vaikeuttaa tuotteen taloudellisen arvon arviointia.
Niinpä vasta laajat koesarjat pystyvät osoittamaan olosuhteet, joissa tuote toimii ja joissa siihen sijoitetut rahat saadaan takaisin.
---------------------
Timac Agron rakeiset Eurofertillannoitteet sisältävät Bretagnen rannikolta saatavaa merileväkalkkia. Yritys myy sitä myös nopeavaikutteiseksi maanparannusaineeksi, jonka luvataan parantavan maan elävyyttä jo saman kasvukauden aikana. Sitä levitetään kalkin tavoin pellon pintaan. Hinnaltaan se on kalkkia kalliimpaa, 400–500 euroa/ tonni plus alv.
KOKO SISÄLTÖ 11 /2011
- Hyvä Sato: Hernesato onnistui tänä vuonna hyvin
Lannoitteet: Viljo-lannoitteet myytiin Novarbolle
Timac Agron uudet lannoitteet
Rehuteollisuus: Vampulassa toimiva Satarehu on sitkeä sissi
Koneet ja tekniikka: Kone-Forumin ja KoneAgrian uutuudet
John Deere uudisti suurimmat puimurinsa
Mekaaninen rikkojen torjunta on ajoitettava oikein
Urakoitsijan tavoitteena isommat asiakkaat
Vauhdikasta puintia Case Axial Flow’lla
Rakentaminen: Muurlan Torkhuoneen kuivuri näytti kyntensä
Luomutuotanto: Laitilanmäki tuottaa luomua taajaman kyljessä
Sadetus: Sadetuksella selvää sadonlisää myös viljakasveille
Ympäristö: Palaturvekin voi syttyä itsestään
Vesiensuojelu kannattaa kaikin puolin
Rakentaminen: Pakettiratkaisu laajenevalle maitotilalle
Tuotekehitys vähentää tunteja työmaalla
Tietotekniikka: Maaseudun tietoliikenneyhteydet takkuavat edelleen
Gårdskullassa yhteydet toimivat hyvin
Lohjansaaren nettiyhteydet harmittavat yrittäjää
Tukiasemat ratkaisevat yhteyksien laadun
Toistuvat
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuva Silja Vuori.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.12. Kodin Pellervo ja Pellervon Iso Kalenteri ilmestyvät 15.12.2011.
Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.