Typpirajat rempallaan
Teksti: Teemu Pakarinen
Hyvälaatuinen, kotimainen ruis ja öljykasvit ovat kysyttyä tavaraa leipomoissa ja puristamoissa. Menekkiä olisi selvästi suuremmille määrille kuin mitä suomalaiset viljelijät tätä nykyä pystyvät tuottamaan. Kasvinjalostus on kehittänyt keinoja satojen kasvattamiseen, mutta vanhentuneet tukirajat estävät niiden hyödyntämistä.
Maatilan Pellervon Hyvä Sato -viljelykilpailun osanottajille nousi eteen yllättävä ongelma heidän laatiessaan kilpailulohkolleen lannoitussuunnitelmaa. Ympäristötuen ehdot kun eivät salli sellaista typpimäärää, jonka esimerkiksi uusi hybridiruis tarvitsee tuottaakseen maksimaalisen sadon. Talvehtimisen perusteella joukkue odottaa vähintään kuuden tonnin hehtaarisatoa, mutta tavoitteeseen pääsyyn tarvittaisiin noin 130 kiloa typpeä hehtaarille. Rukiille saa tukiehtojen mukaan antaa typpeä kuitenkin vain sata kiloa. Määrä on laskettu kolmen tonnin hehtaarisadon perusteella.
Hybridiruis tuottaa Suomessakin otollisissa oloissa ja optimaalisella lannoituksella jopa yhdeksän tonnin satoja. Jos typpimäärää haluaa nostaa, täytyy löytyä näyttöä suuremmasta sadosta samalta lohkolta joltakin viideltä edeltävältä vuodelta. Se on mahdotonta, koska hybridiruista on viljelty täällä vasta muutamana vuonna. Sama ongelma koskee syysrapsia.
Maalaisjärjellä ajatellen tukikuvio on kerrassaan outo. Viljelijän tavoitteenahan täytyy olla mahdollisimman suuri sato, jotta vaatimattomillakin tuottajahinnoilla päästään taloudellisesti kannattavaan tulokseen. Toisaalta lannoitetta annetaan kasvin käyttöön, ja hyväkuntoinen kasvusto myös ottaa typet talteen.
Kannattaako tuottoisia lajikkeita kehitellä, jos byrokratia estää niiden käyttöä?
Tässä Maatilan Pellervossa vampulalainen viljelijä ihmettelee, onko typpirajoilla enää merkitystä ympäristönkään kannalta: ”Ylilannoituksen estävät kalliit lannoitteet ja laskutaito.”
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tuottajan on turha odottaa muutosta tukitulkintaan pariin vuoteen. Miniteriöstä kuitenkin luvataan, että lannoitusrajat otetaan esille, kun uutta ympäristökorvausjärjestelmää sorvataan seuraaville vuosille. Laskelmissa on syytä ottaa huomioon viljelykasvien uudet lajikkeet ja niiden vaatimukset. Muuten ammattiviljelijältä viedään työvälineet..

SISÄLLYS 5 /2012
- PÄÄKIRJOITUS
VILJANVILJELY: Lannoitus ja kevätkylvöt käsillä
TUTKIMUS: Ruokaketju pystyy sopeutumaan sään ääriilmiöihin
HYVÄ SATO -KILPAILU: Hybridilajikkeiden sato hyytyy typen puutteeseen
Viljakauppakisaan mukaan yli 40 osanottajaa
KASVINVILJELY: Vehnän vienti ennätysvauhdissa
Herne sopii parhaiten kuminan suojakasviksi
KASVINSUOJELU: Viljan herbisidi vaikuttaa syysrapsin itämiseen
NURMITUOTANTO: Koneurakoinnissa oltava reilusti kirivaraa
KONEET JA TEKNIIKKA: Maasto-gps johdattaa merkatulle paikalle
Puhdistuskuormaimella tehoa juurikkaiden lastaukseen
LUKIJAMATKA: Eväitä elämyksille
HEVOSTALOUS: Katin käsissä syntyy huippuravureita
Suomenhevonen on talliyrittäjän suosikki
ENERGIANTUOTANTO: Biokaasulla omavaraisuuteen
METSÄ: Ammattimetsuri pitää huolta työturvallisuudesta
MAASEUTUYRITYS: Lähimetsien puusta laatukalusteita
TOISTUVAT:
Uutiset
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Nollarajalla
- Kannen kuvat: Topi Pakarinen, Visa Vilkuna ja Antti Saraja.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 7.6. ja Kodin Pellervo 16.5.2012.

Pellervon Iso Kalenteri » sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.