ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Rakentamisen isot päätökset

Rakentaminen ja vanhojen tilojen uudistaminen ovat yleensä aina poikkeuksellisen isoja päätöksiä, joissa täytyy hallita monta asiaa samalla kertaa. Kysymys on laajasta taloudellisesta ja toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on myös hyvin selvät ja pitkäaikaiset vaikutukset omaan ympäristöönsä.
 

Metsä-Botnia Joutseno seisoo sekin työmarkkinaselkkauksen vuoksi.
Jos pahasti pieleen menee, niin tulevat sukupolvet sitten ihmettelevät nykyisten päättäjien tyhmyyttä. Tai firma uhkaa heti mennä nurin liian kalliiksi käyviä rakentamispäätöksiä toteutettaessa.

Esimerkiksi kuvassa näkyvän Metsä-Botnian Joutsenon tehtaan uudistaminen 1990-luvun lopulla onnistui Metsäliiton mielestä. Tämä kuva on otettu tehdasalueelta viime kesänä uudistusten jälkeen. Saimaan rannassa odottavat isot tukkilautat sellutehtaalle nostamista tehtaan toimiessa täydellä teholla ja jakaessa aineellista hyvinvointia ympäristöönsä. 

Tässä numerossa tutkailemme vähän sitä, kuinka suomalainen osuustoiminta on omissa rakennushankkeissaan kokonaisuutena onnistunut. Näkökulma on rajattu rakentamiseen ja arkkitehtuuriin. Artikkeli on jatkoa jouluksi 2003 julkaisemallemme selvitykselle, jossa etsittiin osuustoiminnan rakennushistoriallisesti arvokkaimpia kohteita. Asiantuntevina tuomareina käytimme museoviraston tutkijoita. 

Silloin 12 arvokkaimman kohteen kärkeen nousivat SOK:n tuotantolaitokset Helsingin Vallilassa, Elannon pääkonttori ja jugendia edustava Nummen Osuusmeijeri, nykyinen Meijerimuseo. Myös Elannon Helsingin tavaratalot, Helsingin Sokos, SOK:n vanha pääkonttori ja Vaajakosken tehtaat nousivat korkealle. Seuraaviksi tulivat Tervolan Osuuskauppa, Suomi-yhtiöiden pääkonttori ja OKO:n Arkadiankadun konttori. 

Nyt yritämme jatkaa samaa aihetta 1970-luvulta nykypäivään. Huomasimme, miten vaativa aihe meni entistäkin vaativammaksi. Ensimmäinen ongelma oli löytää tuomarit. Onko riittävän neutraalissa asemassa olevia nykyarkkitehtuurin asiantuntijoita näin pienestä maasta ylipäänsä löydettävissä? Pitemmän keskustelun jälkeen freelancer-toimittaja Olli Rintamäki sai ympäripuhuttua arvioitsijoiksi tutkimuspäällikkö Timo Tuomen rakennustaiteen museosta ja tutkija Sirkka-Liisa Jetsosen museovirastosta. He keskustelivat kriteereistä myös useiden työtoveriensa kanssa.

Kuinka suomalaisen osuustoiminnan oma rakentaminen on yhä kiristyvän kilpailun paineessa siis muuttunut ja muuttumassa? Mistä löytyvät rohkaisevimmat esimerkit nykyään? Parhaaseen arkkitehtuuriin joka tapauksessa kannattaa laittaa selvästi enemmän huomiota jatkossa.

Suhdanteet ja yrityksen talous näkyvät rakentamisinnossa >>

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |